Jutut ja kuvat

Hyvinvointimessut 27.-28.9.2019 Savonlinnassa

 

Savonlinnan Hyvinvointimessut pidettiin 27.-28.9. Tanhuvaaran urheiluopistossa. Järjestäjänä oli Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Pro Puruvesi osallistui tähän tapahtumaan toista kertaa. Pääosa tapahtumista, joissa olemme mukana, ovat Puruveden ympäristössä Kesälahdella, Punkaharjulla ja Kerimäellä. Osallistumme myös muutamaan valtakunnalliseen tapahtumaan. Vesistöjen, ja erityisesti sellaisten erityisluonteisten vesistöjen kuten Puruvesi, merkitys ihmisten hyvinvointiin ja elämysten tarjoamiseen on koko ajan lisääntyvän huomion ja arvostuksen kohde. Hyvinvointimessut ovat sopiva tapahtuma tuoda Puruveden tätäkin merkitystä esille ja tietenkin keskustella Puruveden vesienhoitoon liittyvistä asioista.

 

Pro Puruvesi sai oman pienehkön osaston hyvin keskeiseltä paikalta. Yleensä osallistumme tapahtumiin oman esittelytelttamme kera tai isohkolla osastolla. Se mahdollistaa tuoda esille laajemmin Puruveteen ja sen vesienhoitoon liittyvää infomateriaalia valokuvineen. Kartat, rollupit ja esitteet saimme kuitenkin hyvin tähänkin tilaan sopimaan. Tältä Pro Puruveden osasto näytti 27.9. messujen avautuessa.

 

 

 

Ensimmäisen messupäivän perjantain erityinen kohderyhmä olivat opiskelijat ja koululaiset. Oli ilo nähdä niin suuri määrä nuoria samassa tapahtumassa. Monikaan reilusta 200 messuosastosta ei kuitenkaan näyttänyt tarjoavan ryhmissä liikkuneille nuorille erityisen kutsuvaa nähtävää ja pitempien keskustelujen virikettä. Kuvassa perjantain messuyleisöä. Omassa nuorille suuntautuvassa toiminnassaan Pro Puruvesi järjestää kolmen Puruveden seutukunnan koulun (Kerimäen koulu, Punkaharjun koulu ja Kesälahden koulu) kunkin vuoden kuudesluokkalaisille Puruvesi-päivän. Niissä kotijärvi Puruvesi ja sen vesiensuojelu tulee kohtalaisen tutuksi. Kuvassa perjantain yleisöä.

 

 

 

Kyllä keskusteluja käytiin perjantainakin Pro Puruveden osastolla, mutta hieman varttuneempien kanssa. Perjantaina osastolla olivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen varapuheenjohtaja Kari Lindström. Osastomme naapureina olivat Savonlinnan tanssi- ja musiikkiopiston osasto ja toisella puolen Savonlinnan seudun romanilähetys ry:n osasto. Kuvissa Kari Lindström keskusteluissa ja musiikilla ilahduttaneet naapurit.

 

 

 

 

Toisen messupäivän lauantain yleisö oli monipuolista ja eri-ikäistä. Heillä oli todellista kiinnostusta monien messuosastojen tarjontaan. Kuvassa lauantain messuyleisöä. Myös Pro Puruveden osastolla käytiin monet hyvät ja hyödylliset keskustelut. Ison Puruveden kartan ja pienemmän pöydällä olleen FRESHABIT kohdealuekartan äärellä oli helppo paikantaa havaintoja ja kertoa, mitä kullekin kiinnostavalla alueella on tehty, työn alla ja suunnitteilla vesienhoidossa. Lauantaina osastolla olivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsen Jaakko Eerikäinen. Kuvassa Jaakko Eerikäinen selvittelee Puruvesi-asioita kartan äärellä.

 

 

 

Myös alakerrassa oli useita osastoja ja toiminnallisia kohteita. Kovin vähän yleisöä kuitenkin alakertaan pidemmäksi aikaa meni. Viime vuonna Pro Puruvedenkin osasto oli alakerrassa. Nyt olimme saaneet ”ylennyksen”.

 

 

 

Kuten viime vuonnakin, niin erityisesti toinen messupäivä jätti Pro Puruvedelle hyvän mielen ja käsityksen, että Savonlinnan Hyvinvointimessut sopivat mainiosti Puruveden ja sen vesienhoidon esille tuomiseen. Samalla saadaan messuyleisöä mieltämään vesistöjen merkitystä myös ihmisten hyvinvoinnille.

 

 

 

Sorvaslahden koekalastus

 

Puruveden Sorvaslahdella tehtiin 22.8. – 10.9.2019 koekalastus Pro Puruveden toimeksiannosta. Sen toteutti Karelia AMK opettaja, limnologi Tarmo Tossavaisen johdolla. Pro Puruvesi vastasi käytännön järjestelyistä ja kustannuksista, joihin Etelä-Savon ELY-keskuksen tuki Pro Puruvedelle on 50 %. Erittäin tärkeää koekalastuksen toteutumiselle on ollut paikallinen aktiivisuus. Punkaharjun Pitäjäyhdistyksen johtama työryhmä teki mittavan työn koekalastuslupien saamiseksi vesialueen omistukseltaan erittäin pirstoutuneella Sorvaslahdella. Lions Club Punkaharju järjesti muiden paikallisten ohella tarvittavia vapaaehtoisia kalojen päästelyyn koekalastusverkoista. Paikallinen maanomistaja Hannes Laamanen lupasi käyttää omaa rantaansa tukikohta-alueena. Tällä tavoin järjestettynä koekalastuksessa yhdistyivät Karelia AMK:n asiantuntemus ja paikallinen vapaaehtoistyö sekä paikallistuntemus.

 

Pro Puruvesi on järjestänyt Karelia AMK:n ja paikallisten kanssa koekalastuksia aiempina vuosina Ristilahdella (2014), Mehtolanlahdella (2015) ja Savonlahdella (2016). On erittäin tärkeää, että koekalastuksista saadaan laadukas raportti kaikkien osapuolten käytettäväksi. Aiempien Karelia AMK:n Puruvedellä toteuttamien koekalastusten raportit on julkaistu Karelia AMK:n julkaisusarjoissa ja Pro Puruveden kotisivuilla.

 

Koekalastukset tarjoavat myös Karelia AMK:n opiskelijoille käytännön harjoittelua. Koekalastuksien ja sedimenttitutkimusten yhteydessä Pro Puruvesi on pitänyt mukana olleille opiskelijoille tietoiskuja Puruveden vesiensuojelusta. Niin tehtiin tälläkin kertaa. Koekalastus ja muutkin Pro Puruveden toimeksiannosta Karelia AMK:n toteuttamat tutkimukset ovat myös osa Pro Puruveden nuorille suunnattua ympäristökasvatustyötä. Kuvassa Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen pitää esitystä Puruvedestä ja Puruveden vesiensuojelusta opiskelijoille.

 

 

 

Sorvaslahden koekalastus toteutettiin suunnitelman mukaisesti neljässä kahden päivän osiossa. Koekalastus alkoi 22. - 23.8. jatkuen 30.8. - 1.9. ja edelleen 5.-6.9. päättyen 9.-10.9. Kunkin kahden päivän osion ensimmäisen päivän illansuussa laskettiin Nordic-koekalastusverkkoja kullakin kerralla 5-7 kpl. Toisen päivän aamuna nostettiin verkot, päästeltiin kalat verkoista ja mittailtiin sekä kirjattiin monipuoliset tiedot kaloista.

 

Kaikkiaan verkkoja laskettiin 24 paikkaan (yksi verkko/piste). Sijaintiin vaikuttivat osaltaan lupa-alueet ja paikalliset olosuhteet. Vesi oli hyvin matalalla. Nordic-koekalastusverkot ovat kooltaan 1,5 x 30 m. Kussakin verkossa silmäkoko vaihtelee satunnaisesti 2,5 metrin jaksoissa välillä 5 – 55 mm. Sorvaslahden koko (450 ha) ja mataluus huomioon ottaen 24 verkkoyötä oli riittävä määrä. Kunkin verkon paikka koekalastuksessa näkyy kartasta.

 

 

 

Aamulla edellisenä iltana lasketut verkot nostettiin ja tuotiin tukikohtarantaan. Käytössä oli Tarmo Kososelta lainaksi saatu erinomaisesti tähän tarkoitukseen sopiva vene. Verkot olivat verkon sijaintipaikan mukaisesti numeroiduissa sankoissa. Niistä verkot numerojärjestyksessä otettiin käsittelyyn. Kuvassa Tarmo Tossavainen ja Reijo Jantunen ottamassa verkkoa käsittelyyn.

 

 

 

Kahden ensimmäisen osion kalojen päästelyn verkoista ja Tarmo Tossavaisen ohjeiden mukaisesti tarvittavien tietojen kirjaamisen tekivät paikalliset vapaaehtoiset.

 

 

 

Kahdessa viimeisessä osiossa oli työtä tekemässä ja oppia saamassa myös opiskelijat.

 

 

 

 

Eri alueilla Sorvaslahtea kalastorakenne vaikutti erilaiselta. Hyvän kokoisia reilusti petokaloiksi laskettavia ahveniakin oli joukossa. Valtaosa kaloista oli odotetusti erikokoisia särkikaloja. Kustakin 24:stä verkosta jokaisen silmäkoon kalat on erikseen tunnistettu ja niistä tarvittavat tiedot kirjattu. Myös suomunäytteitä on otettu. Tietokoneohjelmalla saadaan käsitys koko Sorvaslahden kalastorakenteesta koekalastusverkkojen saaliin perusteella.

 

 

 

 

Viimeisenä koekalastuspäivänä Puruvesi-lehden toimittaja oli tekemässä juttua. Se oli 12.9. Puruvesi-lehdessä.

 

 

 

Loppuraportissa yhtenä osana analysoidaan hoitokalastustarvetta, eli kuinka paljon särkikaloja pitäisi pyytää pois. Liiallinen määrä särkikaloja vääristää kalastorakennetta ja pohjaa pöyhiessään särkikalat aiheuttavat vahinkoa veden laadulle. Karelia AMK laatii alustavan raportin koekalastuksesta 1.12. mennessä ja lopullisen raportin vuoden 2020 alussa. Raportti (myös luonnos) tulee Pro Puruveden kotisivuille heti valmistuttuaan.

 

Sorvaslahden koekalastukseen ovat osallistuneet monet vapaaehtoistoimijat. Karelia AMK on jälleen toteuttanut koekalastuksen tismalleen sopimuksen mukaisesti ja myönteisessä ilmapiirissä. Pro Puruvesi kiittää kaikkia koekalastuksen toteutumiseen osallistuneita.

 

 

 

Punkaharjun koulun Puruvesi-päivä 5.9.2019

 

Pro Puruvesi järjestää vuosittain osana FRESHABIT-hankkeen ympäristökasvatusosiota Puruvesi-päivän Kerimäen koulun, Punkaharjun koulun ja Kesälahden koulun kuudesluokkalaisille. Vuoden 2019 Kerimäen koulun kuudesluokkalaisten Puruvesi-päivän ja viime syksyltä Punkaharjun koulun kuudesluokkalaisilla siirtyneen vuoden 2018 Puruvesi-päivän Pro Puruvesi järjesti toukokuussa. Kesälahden koulun kuudesluokkalaisten Puruvesi-päivä järjestettiin 3.9. tänä vuonna. Pro Puruvesi järjesti vastaavia Puruvesi-päiviä jo ennen FRESHABIT-hankkeen 1.1.2016 alkamista. Punkaharjun koulun kuudesluokkalaisille Puruvesi-päiviä on järjestetty vuodesta 2015 alkaen.

 

Tänä vuonna Punkaharjun koulun kuudesluokkalaisten Puruvesi-päivä järjestettiin 5.9. yhteistyössä koulun kanssa. Ohjelma (löytyy täältä) oli lähes samanlainen kuin toukokuussa edelliseltä syksyltä siirtyneellä Puruvesi-päivällä. Kuudennen luokan oppilaita oli mukana 20 ja opettajia kolme. Pro Puruvedestä mukana olivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsen Anna-Maija Asikainen.

 

Oppilaat siirtyivät kävellen koululta Nobelinniemen venesatamaan parin kilometrin matkan aamureippailuna mukavassa kesäsäässä. Klo 09.30 aikoihin oltiin satamassa. Ennen alukseen menoa Kauko Karjalainen antoi ohjeet vesimatkalle.

 

 

 

Vesimatkalla Nobelinniemestä Harjun Portin Matkailukeskukseen Punkaharjun harjun tuntumassa haluttiin näyttää, miltä Puruvesi ja Punkaharjun harjumaisemat vesiltä näyttävät. Hyvää tilaa oli etukannella, takakannella ja hytissäkin sai käydä.

 

 

 

 

Matkalla tehtiin näkösyvyysmittauksia. Paikaksi valittiin suojainen pieni lahdelma, jossa vettä oli kuutisen metriä. Testattiin, näkyykö siinä näkösyvyyslevy pohjasta. Juuri ja juuri näkyi. Puruveden veden kirkkaus on erityispiirre, joka haluttiin jäävän konkreettisella tavalla oppilaiden mieleen. Parhaimmillaan kesäaikana näkösyvyys on kahdeksisen metriä ja talvella yli kymmenenkin metriä.

 

 

 

Harjun Portin Matkailukeskus antoi käyttöön ranta-alueen huoltorakennuksineen. Aluksi Reijo Jantunen kertoi perustietoja Puruvedestä ja Puruveden vesiensuojelusta. Myös sinilevän tunnistamista ja varotoimia käsiteltiin. Tuotiin esille myös pieniä tekoja, joilla jokainen voi osallistua Puruveden pitämiseen puhtaana. Shampoot ja saippuat huuhdellaan pois ennen veteen menoa.

 

 

 

Eväitten nauttimisen jälkeen tarjoiltiin jätskit. Hyvin maistui ja iloiset olivat ilmeet. Kuvasta näkyy, mikä oli suosikki jäätelövalinnassa.

 

 

 

Lounastauolta joukon otti johtoon Tiina Linsen Metsähallituksen Luontopalveluista Savonlinnasta. Hänen opastuksellaan kuljettiin Puruveden rantaa myötäilevää Kokonharjun luontopolkua. Havainnollisesti näytettiin, miten vesi läpäisee erilaisen maa-aineksen. Harjusoraikon läpi vesi valuu nopeasti pohjavesiin. Matkalle mahtui mielenkiintoisia tehtäviä arvata vinkkien avulla, mistä harjukasveista oli kyse.

 

 

 

 

Upean jylhät maisemat olivat luontopolun varrella. Kokonniemen päästä käännyttiin takaisin ja mentiin Wanhalle koululle. Sieltä palattiin Punkaharjun koululle bussilla.

 

 

 

Suuret kiitokset onnistuneesta Puruvesi-päivästä Punkaharjun koululle, Kauko Karjalaiselle, Harjun Portin Matkailukeskukselle ja Tiina Linsenille. Pro Puruvesi vastasi Puruvesi-päivän kustannuksista FRESHABIT-budjetistaan.

 

 

  

Kesälahden koulun Puruvesi-päivä 3.9.2019

 

Pro Puruvesi järjestää vuosittain osana FRESHABIT-hankkeen ympäristökasvatusosiota Puruvesi-päivän Kerimäen koulun, Punkaharjun koulun ja Kesälahden koulun kuudesluokkalaisille. Vuoden 2019 Kerimäen koulun kuudesluokkalaisten Puruvesi-päivän ja viime syksyltä Punkaharjun koulun kuudesluokkalaisilla siirtyneen vuoden 2018 Puruvesi-päivän Pro Puruvesi järjesti toukokuussa. Pro Puruvesi järjesti vastaavia Puruvesi-päiviä jo ennen FRESHABIT-hankkeen 1.1.2016 alkamista. Kesälahden koulun oppilaille, aluksi viidesluokkalaisille, Puruvesi-päiviä on järjestetty vuodesta 2013 alkaen.

 

Tänä vuonna Kesälahden koulun kuudesluokkalaisten Puruvesi-päivä järjestettiin 3.9. yhteistyössä koulun kanssa. Ohjelmassa (löytyy täältä) oli vanhaa ja uutta. Kuudennen luokan oppilaita oli 14 ja opettajia kaksi. Ennen lähtöä oppilaat olivat nauttineet lounaan.

 

Koululta lähdettiin varsin upeassa kesäsäässä linja-autossa klo 11.15 kohti läheistä Kerelin kosteikkoa. Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen selvitteli kosteikon merkitystä ja toimivuutta. Tämä kosteikko on havainnollinen esimerkki kosteikon merkityksestä vesiensuojelun lisäksi maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen.

 

 

 

Matka jatkui linja-autossa Ruokkeen Lomakylään. Siellä oppilaat jakaantuivat kahteen ryhmään. Toinen ryhmä jäi päärakennukseen ja toinen ryhmä siirtyi linja-autossa satama-alueelle. Hieman vajaan tunnin kuluttua ryhmät kohteiden välillä vaihdettiin. Kummankin ryhmän mukana oli opettaja.

 

Ruokkeen Lomakylä oli antanut päärakennuksesta erinomaisen tilan käyttöön. Reijo Jantunen kertoi molemmille ryhmille perustietoa Puruvedestä ja Puruveden vesiensuojelusta. Koska sinilevä on nykyään valitettavasti myös Puruveden ongelma, käytiin läpi myös sinilevän tunnistaminen ja varotoimet. Lähes jokainen oli joko Puruvedellä tai muualla nähnyt sinilevää. Tällä rastilla oli tarjolla juotavaa ja pikku purtavaa.

 

 

 

Vesillä käytiin Risto Ketolaisen kalastusaluksella. Ruokkeen Lomakylän alueen valinnalle oli keskeistä, että sieltä ehdittiin käydä Käräjäkallion rannan tuntumassa. Käräjäkallio on Puruveden yksi historiallisimpia ja värikkäimpiä paikkoja. Rantautuminen isolla aluksella saaren rantaan on vaikeaa eikä aikataulukaan olisi sallinut maissa käyntiä. Pro Puruveden hallituksen jäsen Raimo Oksman kertoi oppilaille Käräjäkalliosta. Kuva Käräjäkalliosta ei ole tältä matkalta.

 

 

 

Iloisia ilmeitä oli kummallakin ryhmällä. Toisen ryhmän mukana oli koulun uusi rehtori Ville Vihla ja toisen ryhmän mukana kuudennen luokan opettaja Leila Luukkainen. Käräjäkallion lähellä tehtiin myös näkösyvyysmittauksia. Lienee jäänyt Puruveden keskeinen erityispiirre hyvin oppilaiden mieleen, kun näkösyvyyslevy näkyi pohjassa kuuden metrin syvyydessä.

 

 

Linja-autolla siirryttiin päivän päätteeksi koulun läheiseen K-markettiin. Kauppias tarjosi kaikille jätskit. Suuret kiitokset onnistuneesta Puruvesi-päivästä Kesälahden koululle, Ruokkeen Lomakylälle, Risto Ketolaiselle ja Kesälahden K-marketille. Puruvesi-päivän kustannuksista vastasi Pro Puruvesi osana FRESHABIT-menojaan.

 

 

 

Puruvesi-seminaari 27.7.2019

 

Vuoden 2019 Puruvesi-seminaari pidettiin lauantaina 27.7. klo 10-15 Purujärven Kylätalossa Kesälahdella ja maasto-osuus Lessinpuron ja Naaranlahden kosteikkoalueilla. Paikallisten huolella korjaama ja ylläpitämä Kylätalo oli erinomainen seminaarin tarpeisiin. 30-asteisesta helteestä huolimatta sisällä oli mukavan vilpoisaa. Seminaarin tulokahvit tarjosi FRESHABIT-hanke.

 

 

 

Seminaari oli osa 1.1.2016 alkaneen ja 30.9.2022 päättyvän FRESHABIT Puruveden tiedottamista. Pro Puruvedellä oli seminaarin valmistelu- ja järjestelyvastuu. Keskeiset Puruvedellä hankkeessa toimivat ja tuloksista vastuussa olevat selvittivät, mitä ovat tähän mennessä saaneet aikaan ja mitä lähiaikoina tekevät. Lisäksi oli muutama erityisteema ja infoa OPERANDUM-hankkeesta. Omakustanteisen lounaan jälkeen halukkailla oli mahdollisuus tutustua vaihtoehtoisesti Lessinpuron tai Naaranlahden kosteikkoihin ja vesiensuojelujärjestelyihin. Tärkein kohderyhmä oli Puruveden seudun vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä hankkeen seudulliset sidosryhmät. Kuvassa seminaariyleisöä.

 

 

 

Pro Puruvedellä oli vanhoja aikoja henkivässä porstuassa info-osasto.  

 

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen avasi seminaarin ja toivotti seminaariyleisön tervetulleeksi. Kyseessä oli yhdeksäs Puruvesi-seminaari. Ensimmäinen pidettiin vuosi Pro Puruveden perustamisen jälkeen vuonna 2011. Erityishuolena Reijo Jantunen toi avauspuheenvuorossaan esille Puruveden sinilevätilanteen. Seminaariin mennessä Puruvedellä oli tehty tänä kesänä parikymmentä sinilevähavaintoa. Kaksi niistä seminaaria edeltävänä päivänä. Toinen oli matkailuyrityksen rannan lähellä. Vaikutukset sinilevästä eivät rajoitu vain ranta-asukkaiden viihtyvyyden huononemiseen, vaan myös matkailuelinkeinoon. Rehevöityvien lahtialueiden lisäksi viime vuosina sinilevää on muodostunut puhtailla selkävesillä, mistä sitä ajautuu selkävesien rannoille. Yksiselitteistä syytä sinilevän muodostumiseen Puruveden selkävesillä ei ole tiedossa. Tällä vuosikymmenellä alkanut Puruveden sinileväongelma on saatava kuriin tai veden puhtauteen ja kirkkauteen perustuva Puruvesi-brändi saa pahan lommon.

 

 

 

Aamupäivän ohjelman aluksi FRESHABIT-hankkeen johdon edustajana erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista selvitteli koko hankkeen etenemistä. Puruvesi on yksi kahdeksasta eri puolella Suomea olevista kohdealueista. Hanke on hieman yli puolivälin. Kokonaiskuva on, että hanke etenee suunnitellusti. Yhtenä sinänsä Puruveteen liittymättömänä mielenkiintoisena hankeosiona Jari Ilmonen kertoi raakkujen pelastussuunnitelman etenemisestä. Perushankkeeseen integroidut lisähankkeet ovat yksi tämän uuden LIFE-hanketyypin erityispiirre. Ne ovat mahdollistaneet mm. kalaportaiden toteuttamista hankkeen jokikohteisiin. Esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Etelä-Savon ELY-keskus johtaa FRESHABIT-hanketta Puruvedellä. Johtava asiantuntija Juha Maaranen käsitteli esityksessään mm. heidän vastuullaan olevan Jouhenjoen suualueen suuren kosteikon viimeistelytilannetta, niittoja sekä hoitokalastusta. Jouhenjoen suualueen kosteikolla Kerimäellä tarvitaan vielä viimeistelytöitä ainakin ensi talven aikana. Ketolanlahden-Kevätösniemen alueen niitto jatkuu lähiviikkoina toisella niittokerralla. Kerimäen Matinniemen alueen niiton jatkuminen jäi avoimeksi. Viime syksynä alkanut hoitokalastus Savonlahden-Hautalahden suunnalla ml. Kuonanjärvi jatkui keväällä isorysäpyyntinä. Saaliina oli yli 11 000 kiloa särkikaloja. Hoitokalastus jatkuu syksyllä. Esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Seuraavana oli vuorossa johtava asiantuntija Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. He ovat vastuussa valuma-aluetöistä sekä kohdealueella 4 osassa Hummonselän pohjoispään valuma-alueita, että kohdealueella 5 Ristilahden-Haudanlahden valuma-alueilla. Ristilahden valuma-alueilla töitä käynnistyy elokuun aikana. Kohdealueella 4 Myllypuro-Särkänjoki valuma-alueella työt jatkunevat ensi vuonna. Alkuperäiseen suunnitelmaan muutoksena Hamalonsuon valuma-aluetyöt siirtyivät Suomen metsäkeskuksen vastuulle. Esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Mittavin vastuu valuma-aluetöistä on Suomen metsäkeskuksella. Heidän vastuullaan on kokonaan kohdealueen 2 (Savonlahti) ja kohdealueen 3 (Hautalahti-Pajuselän eteläosa) valuma-alueen rakenteet, pääosa kohdealueen 1 (Lautalahti-Jouhenlahti-Matinniemi) rakenteista, osia kohdealueen 4 (Ketolanlahti-Suokonlahti-Hummonlahti) valuma-alueesta ja kokonaan kohdealueen 5 (Ristilahti-Naaranlahti-Susiniemi) Etelä-Savon puoleiset valuma-alueet sekä Pohjois-Karjalan puolelta Lessinpuron valuma-alue. Luonnonhoidon asiantuntija Seppo Ollikainen selvitti, miten heidän vastuullaan olevat työt ovat edistyneet. Kohdealueella 1 suunnitellut rakenteet on lähes tehty. Kohdealueella 2 työt ovat käynnistymässä. Kohdealueella 3 iso kosteikko Savisuolla on valmis. Muilta osin työt jatkuvat ensi vuonna. Kohdealueella 4 Hamalonsuon ja Mörköjoen valuma-alueen työt alkavat ensi talvena. Kohdealueella 5 eteneminen Hälvänjoen valuma-alueella vaatii vielä tarkennuksia. Muutoin kohdealueella 5 Suomen metsäkeskuksen vastuulla olevat valuma-aluetyöt ovat lähes valmiit. Esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Pro Puruveden vastuulla FRESHABIT-hankkeessa jaksolla 2018-2019 on mobiilisovellus paristakymmenestä hankkeessa Puruvedellä tehtävästä vesiensuojelurakenteesta/-toimesta. Sisällön hankinnan kilpailutuksen voittanut Puruvesi Productions Oy on vastannut sisällön hankinnasta. Sovellustyön tekemisen kilpailutuksen voittanut diplomi-insinööri Paavo Jantunen selvitteli työn lähtökohtia ja tilannetta sekä sovellusesimerkein, miltä mobiilisovellus tulee tämän hetken työvaiheen perusteella näyttämään. Slogan on ”Kohti puhtaampaa Puruvettä”. Työ valmistuu joulukuun alussa. Mobiilisovellukseen liittyy Paavo Jantusen vapaaehtoistyönä teon alla oleva Puruveden tarinakartta. Siinä tuodaan esille Puruveden poikkeuksellista veden kirkkautta ja puhtautta sekä vaaratekijöitä, jotka Puruveden puhtautta uhkaavat, kuten myös toimenpiteitä vaaratekijöiden vähentämiseksi. Tarinakartan slogan on ”Juotavan puhdas Puruvesi”. Esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

 

Joidenkin lahtialueiden ja valuma-alueiden todella pahaan tilanteeseen haluttiin antaa konkreettista näyttöä Karelia AMK:n limnologi Tarmo Tossavaisen esityksessä. Hänen johdollaan Pro Puruveden toimeksiannosta Karelia AMK teki pohjasedimenttitutkimukset Puruveden Savonlahdessa ja sen valuma-alueen lähimpänä Puruvettä sijaitsevassa Kuonanjärvessä. Tulokset osoittavat pohjasedimenttiä kertyneen niin Savonlahteen kuin paikoitellen Kuonanjärveen metrikaupalla. Sedimentin ravinnemäärät ovat valtavat. Kuonanjärven kyky pidättää kiintoainetta ja ravinteita on romahtanut. Myös Savonlahdesta enemmän ja enemmän ravinteita ja kiintoainetta kulkeutuu kauemmaksi ja kauemmaksi Puruvedelle. FRESHABIT-hankkeessa yhdessä OPERANDUM-hankkeen kanssa haetaan tälle ehkä Puruveden ongelmallisimmalle valuma-alueelle ratkaisuja. Esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Tutkimusprofessori Leena Finér Luonnonvarakeskuksesta esitteli viime vuonna käynnistynyttä nelivuotista OPERANDUM-hanketta. Puruvesi on tässä kansainvälisessä Italian Bolognan yliopiston johtamassa hankkeessa Suomen ainut kohdealue. Kyseessä on tutkimushanke, jossa etsitään metsätalouden luonnonmukaisia vesiensuojeluratkaisuja ottaen huomioon ilmaston muutoksen vaikutuksia. OPERANDUM-hanke ja FRESHABIT-hanke toimivat Puruvedellä kiinteässä yhteistyössä. Keskeiseksi kohdealueeksi valittiin Savonlahden valuma-alueesta Vehkajärvien-Kuonanjärven alue. Esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Valtiovallan tervehdyksen seminaariin toi pohjoiskarjalalainen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen. Hän käsitteli puheenvuorossaan myös kalastuksen ja norpan suojelun keskinäisiä kytkentöjä.

 

 

 

Kiteen kaupungin tervehdyksen toi Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela. Hänellä on Puruveden Ketolanlahden rantamilla syntyneenä ja vapaa-aikaansa Puruvedellä viettävänä hyvin henkilökohtainen kosketus Puruveteen.

 

 

 

Omakustanteisen lohikeittolounaan ja kahvien jälkeen halukkailla oli mahdollisuus tutustua Lessinpuron kosteikkoon luonnonhoidon asiantuntijan Seppo Ollikaisen opastamana. Seppo on ollut keskeinen vastuuhenkilö kosteikon suunnittelusta rakentamiseen. Toisena vaihtoehtona oli tutustuminen Naaranlahden Hirsivalkamanjoen kosteikkoon yrittäjä Janne Raassinan johdolla. Janne on sekä suunnitellut että johtanut kosteikon rakentamisen. Kummallakin kosteikolla oli tutustujia. Kuva Lessinpuron kosteikkoon tutustumisesta.

 

 

 

Suuret kiitokset erinomaisten tilojen saannista seminaarin käyttöön, esiintyjille (monet olivat tulleet kesken kesäloman), Pro Puruveden hallitukselle moninaisista seminaarin valmisteluista ja emäntä Leena Ahokkaalle maistuvista kahveista ja ruuasta.

 

 

 

Kesälahden Muikkumarkkinat 29.-30.6.2019

 

 

Pro Puruvesi on osallistunut Kesälahden Muikkumarkkinoille perustamisensa jälkeisestä vuodesta 2011 alkaen. FRESHABIT-hankkeen käynnistyttyä vuoden 2016 alussa, Muikkumarkkinat ovat sisältyneet Pro Puruveden vastuulla olevaan FRESHABIT Puruveden tiedotusohjelmaan.

 

Pro Puruveden iso oma esittelyteltta antaa mahdollisuuden tuoda esille monipuolista informaatiota isoilla kartoilla, esittelytauluin ja rollupein. Viime vuoteen nähden uutena oli OPERANDUM-hankkeen info ja Kiteen kaupungin näkyvyys. Tältä telttamme näytti ulkoa ja sisältä Kesälahden Muikkumarkkinoilla tänä vuonna.

 

 

 

Pro Puruvesi oli vahvalla joukolla antamassa niin FRESHABIT- kuin OPERANDUM -tietoa ja muutakin infoa Puruvesi-työstä sekä kuuntelemassa paikallisten Puruvesi-kuulumisia. Eri pituisin jaksoin paikalla olivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Aulis Herttuainen, Tarmo Kosonen ja Raimo Oksman. Aika-ajoin oli niin monia kiinnostuneita teltassamme, ettemme tahtoneet ehtiä vahvasta miehityksestä huolimatta kaikkien kanssa juttelemaan.

 

 

 

Myös pohjoiskarjalalainen kansanedustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen sai infoa meneillään olevista hankkeista ja muutoinkin Puruveden vesiensuojelutyöstä.

 

 

 

Kesälahden Muikkumarkkinat jäävät Pro Puruveden historiaan myös jäsenmäärään liittyvien merkkipaalujen saavuttamisesta. Lauantaina saavutimme 1500 jäsenen rajapyykin. Lauantaiaamuna puuttui rajapyykistä enää seitsemän jäsentä, joten lähinnä jännitettävää oli vain, kuka on tämä lauantain seitsemäs uusi jäsen. Kuvassa keskellä on Pro Puruveden 1500. jäsen. Hänelle puheenjohtaja luovutti Sulo Strömbergin teoksen ”Kiveen hakattu historia” onnitteluin. Kesälahden Muikkumarkkinoilla vuonna 2014 saimme historiallisen tuhannennen jäsenen.

 

 

 

Puruveden Lohikuninkuuskisa käytiin Muikkumarkkinoiden kanssa samanaikaisesti. Komeat taimenet olivat voittajaparin saaliina. Suurin painoi lähes 3,5 kiloa ja pienempikin lähes 1,5 kiloa. Myös seitsemän muuta venekuntaa sai lohikalan. Kuvassa voittajat Antti Pärnänen ja Veikko Nykänen palkittavina.

 

 

 

Ja tietenkin tarjolla oli lohikeittoa ja muikkua myös aivan telttamme naapurissa.

 

 

 

Sama telttapaikka on varattu Pro Puruvedelle Muikkumarkkinoille jo vuodeksi 2020. Tervetuloa!

 

 

 

METKU - Metsäkulttuuripäivät LUSTO:ssa 14.-16.6.2019

 

Suomen Metsämuseo Lusto järjesti 14.-16.6. Metku - Metsäkulttuuripäivät Punkaharjulla Luston alueella. Metsään liittyvää ohjelmaa ja tahoja oli hyvin monipuolisesti kolmen päivän ajan esillä. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi. Kävijämäärä oli ennätyksellisesti reilut 6000.

 

Pro Puruvesi osallistui tapahtumaan kolmatta kertaa. Vesienhoitoon painottuvia muita toimijoita Metsäkulttuuripäivillä ei ollut. Metsä ja vesi, metsän hoito ja vesistöjen hoito sopivat mainiosti samaan tapahtumaan. Metsien hoidolla ja sen parissa työskentelevien asenteella on tärkeä merkitys vesistöjen tilaan. FRESHABIT-hankkeessa Puruvedellä metsän ja metsien hoidon vaikutus vesistön tilaan on vahvasti esillä. Viime kesänä käynnistynyt OPERANDUM-hanke keskittyy täysin metsäsektoriin. Hankkeessa kehitetään metsätalouden luonnonmukaisia vesistönsuojelumenetelmiä ottaen huomioon ilmaston lämpiämisen vaikutuksia.

 

Pro Puruvesi oli tapahtumassa erityisesti FRESHABIT- ja OPERANDUM-teemalla. Myös Kiteen kaupunki oli Pro Puruveden osastolla näyttävästi esillä. Hyvältä paikkaa Metsätorilta varattiin tilava näyttelyosasto. Tältä osasto näytti tapahtuman avautuessa perjantaina 14.6. klo 10. Jo perinteisten Puruveden ison kartan sekä kumppaneita ja FRESHABIT-hanketta esittelevien rolluppien lisäksi oli esillä OPERANDUM-rollup ja Kiteen kaupungin vesienhoitoon liittyvä rollup sekä monipuolisia esitteitä niin Pro Puruveden toiminnasta kuin em. hankkeista ja Kiteen kaupungilta.

 

 

 

Tapahtuma oli perjantaina ja lauantaina avoinna klo 10-16 ja sunnuntaina klo 10-15. Pro Puruvedellä oli koko ajan paikalla kaksi hallituksen jäsentä. Perjantaina puheenjohtajan Reijo Jantusen lisäksi oli varapuheenjohtaja Kari Lindström, lauantaina hallituksen jäsen Anna-Maija Asikainen ja sunnuntaina hallituksen jäsen Hannu Kutvonen. Ison Puruvesi-kartan äärellä käytiin monia hyviä keskusteluja paikallisten havainnoista ja kerrottiin, mitä heitä kiinnostavilla alueilla on tehty ja ollaan tekemässä.

 

 

 

Myös FRESHABIT-hankkeen Puruveden kohdealuekartta oli usein käytössä. Kuvissa karttaa ja siinä näkyviä tuttuja paikkoja tutkistelee myös nuorta väkeä. Puruvesi-työn keskeinen tavoite on saada Puruvesi nuorille ja tuleville sukupolville poikkeuksellisen kirkasvetisenä ja puhtaana antamaan ainutlaatuista viihtyvyyttä sekä kasveille ja eläimille omaleimaisen elinympäristön.

 

 

 

 

Tukkilaiset ja menneitten vuosikymmenten työkalut ja työmenetelmät, kuten justeerilla sahaaminen, olivat tapahtumassa luonnollisesti myös esillä.

 

 

 

 

Kolmen päivän tapahtuma oli Pro Puruvedelle varsin mittava satsaus. Se kuitenkin kannatti. Avoin, aktiivinen viestintä ja sitä kautta ihmisten positiivinen mukaan saaminen Puruvesi-työhön sekä verkostoituminen luovat sitä perustaa, jolla niin FRESHABIT-hanke kuin OPERANDUM-hanke ja muu työ Puruveden puhtaan tulevaisuuden eteen onnistuu. Kesälahden Muikkumarkkinat 29.-30.6. on seuraava tapahtuma, johon tänä kesänä Pro Puruvesi osallistuu. Siellä olemme vakiopaikalla oman esittelyteltan kera.

 

 

 

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Mikkelissä 3. - 5.6.2019

 

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johtama vuosittainen vesistökunnostusverkoston seminaari pidettiin 3.-5.6. Mikkelissä. Nykymuotoisena seminaari oli seitsemäs. Vuonna 2013 paikkana oli Lahti, 2014 Iisalmi, 2015 Rauma, 2016 Lappeenranta, 2017 Tampere ja 2018 Oulu. Pro Puruvesi on osallistunut kaikkiin em. seminaareihin, kuten myös Helsingissä 2012 pidettyyn tilaisuuteen, jossa ideoitiin nykymuotoista seminaaria. Seminaarit ovat erinomainen tilaisuus kuulla ajankohtaisia esityksiä niin valtakunnalliselta kuin paikalliselta tasolta, tutustua vesiensuojeluratkaisuihin eri puolilla Suomea, rakentaa Puruveden vesienhoitoa edistäviä verkostoja sekä tehdä tunnetuksi Puruvettä ja siellä tehtävää vesienhoitotyötä. Mikkelin seminaariin osallistui noin 200 vesiensuojelun parissa eri puolilla Suomea työskentelevien tahojen edustajaa.

 

Pro Puruvedestä osallistui seminaariin puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Aulis Herttuainen sekä Tarmo Kosonen. Matkaan lähdettiin aamuvarhaisella yhdellä autolla Kerimäeltä. Seminaarin avaus oli maanantaina 3.6. klo 09 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun auditoriossa. Seminaarin avasi Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen.

 

 

Ensimmäisenä esityksenä oli Pro Puruveden puheenjohtajan esitys aiheena ”Kansalaisaktiivisuus ja yksittäisen vesiensuojeluyhdistyksen mahdollisuudet osallistua vesienhoitoon ja -kunnostukseen” (linkki videoon). Esimerkkinä Reijo Jantunen käytti Pro Puruveden toimintaa Puruvedellä.

 

 

 

Aamupäivän esitysten jälkeen jakaannuttiin kolmeen teemaryhmään. Pro Puruveden edustajat osallistuivat ”Järvien kunnostus” – teemaryhmään. Siinä käsiteltiin mm. Pieksänjärven kunnostusta, vesistön kemikaalikäsittelyn vaikutuksia ja vajaasti hyödynnettyjä järvikaloja.

 

 

 

Yhteisesti käsiteltiin ennen ensimmäisen seminaaripäivän päättymistä vielä toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi.

 

 

 

Illalla oli Kulttuuritalo Tempossa yhteinen illanvietto. Tällainen tilaisuus antaa hyvän ympäristön keskustella eri puolella Suomea samojen kysymysten äärellä työskentelevien kanssa, sekä luoda uusia verkostoja ja vahvistaa entisiä. Matkalla illanviettoon Pro Puruveden trio on upeassa kukkatarhassa. Tietenkin nautittiin muikkuja, kun Saimaan äärellä olimme.

 

 

 

Tiistaina aamulla pohjustettiin kaikille yhteisissä esityksissä päivän maastoretkiä. Pro Puruveden edustajat osallistuivat retkeen ”Järvet ja valuma-alueet”. Aluksi tutustuttiin Mikkelin jätevesipuhdistuksen koelaitokseen ja hoitokalastukseen.

 

 

 

Matkalla iltapäivän kohteille nautittiin lounas Karkialammen varuskunnan ruokalassa. Siitä matka jatkui Kangasniemelle. Tutustumiskohteina oli Kyyveden Pukkiselän lintuvesikunnostus ja metsätalouden vesiensuojelukohteita Pukkiselän valuma-alueella.

 

 

 

 

Illalla oli Mikkelin kaupungin vastaanotto. Kohokohtana oli vuoden vesistökunnostajien julkistus ja palkitseminen. Arvostetun huomionosoituksen saivat Tohmajärven kunnostushanke, Pyhäjärvi-instituutti ja professori Timo Muotka. Lappeenrannan seminaarissa vuoden vesistökunnostajan palkinnon saanut Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen onnittelee kuvassa Puhdas Tohmajärvi ry:n puheenjohtajaa Yrjö Tolvasta.

 

 

 

 

Keskiviikko 5.6. oli historiallinen. Päivän teema Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa oli ”Finnish Lakeland Forum”. Neljän Vuoksen vesistöalueen maakunnan ja niiden kuntien johtohenkilöt allekirjoittivat Finnish Lakeland -julistuksen. Siinä sitoudutaan toimimaan Saimaan vesistön puhtauden ja alueen elinvoimaisuuden puolesta. Puruveden alueelta allekirjoittajina olivat Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine ja Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen.

 

 

 

 

Päivään kuului myös Saimaan vesistöön liittyneitä esityksiä. Päivän ajaksi oli mahdollisuus pystyttää seminaariin liittyviä näyttelyosastoja. Pro Puruvesi käytti tilaisuutta ja pystytti oman osaston. Siinä oli ensimmäistä kertaa Pro Puruveden, FRESHABIT-hankkeen ja OPERANDUM-hankkeen rolluppien lisäksi Kiteen kaupungin oma kaupungin alueen vesistöistä huolehtimiseen painottuva rollup.

 

 

Keskiviikkona illalla Pro Puruveden trio palasi Puruveden seutukunnalle uutta tietoa mukanaan ja motivoituneina jatkamaan myös muiden arvostamaa vapaaehtoistyötä Puruveden puhtaan tulevaisuuden puolesta.

 

 

 

Pro Puruvesi mukana Kesälahti City Mahaton 2019 -tapahtumassa

 

Pro Kesälahti järjesti 24.-30.5. tavanomaistakin monipuolisemman Kesälahti City Mahaton-tapahtuman. Perusidea oli entinen: yksi noin viiden kilometrin kierros kullekin Kesälahden perustamisen (v. 1873) jälkeiselle vuodelle. Kullekin kierrokselle aikaa oli yksi tunti. Viestin kulku oli katkeamaton, joten tänä vuonna viesti kesti yhtäjaksoisesti 146 tuntia. Kuvassa Pro Kesälahden johtokeskus.

 

 

 

Pro Puruvesi on osallistunut jokaiseen viiteen Kesälahti City Mahaton-tapahtumaan. Tällä kertaa osallistuimme tapahtumaan viestikierroksen lisäksi omalla osastolla. Kuvassa olemme jo kierroksen kiertäneet heti lenkin alussa olleen viisaan ohjeen mukaisesti ja palanneet virkeinä oman osastomme edustalle.

 

 

 

Valitsimme osallistumispäiväksi 25.5. lauantain, jolloin päivän teemana oli Kiteen kaupungin järjestämä kesäasukaspäivä. Puruveden seutukunnan kesäasukkaat ovat myös Puruvesi-työssä hyvin tärkeä kohderyhmä. Päivä tarjosi mainion mahdollisuuden keskustella myös Kiteen kaupungin henkilöstön kanssa. Päivän ohjelmassa oli myös musiikkiesityksiä.

 

 

 

Osastollamme oli jo perinteinen FRESHABIT roll-up ja Pro Puruveden oma roll-up yhteistyökumppanilogoineen sekä ensimmäistä kertaa OPERANDUM roll-up. Operandum -hanke uutena hankkeena Puruvedellä oli kiinnostava asia. Puruvesi on tässä kansainvälisessä hankkeessa Suomen ainut kohdealue. Hankkeessa haetaan erityisesti metsätalouden luonnonmukaisia vesiensuojeluratkaisuja ilmaston lämpiämisen vaikutukset huomioon ottaen. Hanketta Suomessa johtaa Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteenlaitos. Pro Puruvesi on mukana paikallisena toimijana.

 

 

 

 

Pro Kesälahti osoitti, miten huiman idearikasta työtä omalla sarallaan vapaaehtoisjärjestö voi tehdä. Onnittelut ja kiitokset Pro Kesälahdelle.

 

 

 

Kerimäen koulun Puruvesi-päivä 22.5.2019

 

Pro Puruvesi järjesti yhteistyössä Kerimäen koulun kanssa kuudesluokkalaisille 22.5.2019 perinteisen Puruvesi-päivän. Tapahtuma oli osa FRESHABIT LIFE IP Puruveden ympäristökasvatusosiota, josta Pro Puruvesi hankkeessa vastaa. Puruvesi-päivään osallistui lähes 40 oppilasta ja kaksi opettajaa.

 

Rakenteeltaan Puruvesi-päivän ohjelma oli hieman uudistunut. Vesiensuojelurakenteisiin tutustuttiin tällä kertaa Jouhenjoen suualueella, jolloin autokuljetuksia ei tarvittu. Puruvedellä käynti oli isolla aluksella. Koko joukko oli vesillä samanaikaisesti. Vesikasvien ja lintujen tunnistaminen luontotornin alueella oli viime vuoden tapaan yhden rastin aiheena.

 

Päivän ohjelma aloitettiin Kerimäen Kirkkorannassa luontotornin alueella. Oppilaat tulivat koululta opettajien johdolla kävellen. Oppilaat jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä jäi luontotornin alueelle ja toinen lähti kosteikkorastille. Vajaan tunnin kuluttua ryhmiä vaihdettiin. Molempien ryhmien mukana oli opettaja.

 

 

 

Jouhenlahden luontotornin alueen rastilla opeteltiin tunnistamaan Puruveden vesikasveja ja lintuja. Luontokartoituksiakin tehnyt Mikko Suonio oli varannut astioihin myös muualla kuin rastipaikalla esiintyneitä kasveja. Hän toi esille myös, mitkä kasvit kuuluvat puhtaisiin vesiin ja mitkä kertovat rehevöitymisestä. Eläkkeelle jäänyt biologian opettaja Elina Kianto opetti lintujen tunnistusta luontotornissa yhdessä Kimmo Kiannon kanssa.

 

 

 

Kosteikkorastilla tutustuttiin Jouhenjoen suualueen kosteikkoon. Oppilaille selvitettiin, millaisia vesienhoitorakenteita valuma-alueille tehdään ja miten ne toimivat. Rastista vastasivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsen Kari Lindström. Aluksi tarkasteltiin, millaista vettä valuma-alueelta Jouhenjokea pitkin valuu kosteikkoon. Kosteikolla tutkailtiin, miten Jouhenjoesta tuleva vesi kiertää kosteikon eri osien kautta ja miten kiintoainetta sekä ravinteita jää kosteikkoon ennen kuin vesi kulkeutuu Jouhenlahteen Puruveteen. Ravinteikasta kosteikon yläpuolisista ojista kertyvää vettä ihmeteltiin. Aiemmin sekin valui suoraan Jouhenlahteen, mutta nyt kosteikkoon. Rastilla käsiteltiin myös sinilevän tunnistamista ja mitä tulee ottaa huomioon, jos sinilevää esiintyy.

 

 

 

 

Kun kaikki olivat käyneet sekä kosteikkorastin että luontotornin rastin, siirryttiin kävellen satamaan, missä odotti Kauko Karjalaisen kipparoima alus. Lähes tyynessä säässä auringonkin pilkahdellessa ihailtiin Puruvettä ja näkymiä maailman suurimman puukirkonkin suuntaan. Läheisen Lautalahden suualueella mittailtiin näkösyvyyksiä virallisilla näkösyvyyslevyillä. Kuutisen metriä olivat näkösyvyydet sillä kohtaa. Limppari maistui venematkan aikana.

 

 

 

Päivän päätteeksi FRESHABIT-hanke tarjosi oppilaille, opettajille ja rastihenkilöstölle Kaivopirtissä jäätelöt/kahvit. Kun jäätelöt ja kahvit oli saatu ja melkein nautittukin, raju sadekuuro sai terassin ja kadun lainehtimaan. Siinä vaiheessa sateesta ei merkittävää haittaa ollut. Tuntiakin aiemmin tilanne olisi ollut aivan erilainen. Tuuriakin oli.

 

 

 

 

Jääprojekti 2019

 

Pro Puruvesi sopi alustavasti jääveistoksiin käytettävien jäiden toimittamisesta Jäälinna ry:lle joulukuun alussa. Sen jälkeen alettiin seurata ja jännätä jään muodostumista. Toisena talvena peräkkäin kävi niin, ettei perinteiselle jäännostopaikalle Pääkantaan kunnollista jäätä alkanut muodostua. Tuuli Sammalselältä rikkoi ja kasasi jäätä vakiintuneelle nostoalueelle. Onneksi Mustalahdessa jään muodostuminen samalla alueella, josta nostimme jään viime talvena, näytti paremmalta.

Nostoalueen merkintä ja ensimmäinen jään puhdistus tehtiin 21.12. arvaamatta, miten monta kertaa kolaaminen on edessä ennen kuin jäätä nostetaan. Monesti oli pilviset kelit lunta kolata, mutta oli myös upeita aamuja, kuten tässä kuvassa tammikuun puolivälissä. Lumipenkatkin alkavat kertoa omaa tarinaansa lumitilanteesta. Jään olimme saaneet pysymään erinomaisessa kunnossa aluetta ympäröivästä lumesta ja vesisohjosta huolimatta. Olimme jo tässä vaiheessa luottavaisia varsin paksun teräsjään muodostumisesta.

 

 

Moninaiset valmistelut jatkuivat ja tiivistyivät jäännostopäivien 10. – 11.2. (su-ma) lähestyessä. Kolauskertoja kertyi 16. Taukotilat varattiin, vesialueen omistajalta kysyttiin lupa, tiealueen käytöstä sovittiin, nosturista sovittiin, kuormalavat ja jäitten väliin tulevat välilaudat hankittiin ja kuljetettiin rantaan, sidosliinat varattiin, jääsahojen kunto tarkastettiin ja polttoaineet varattiin, päivittäiset talkoolaiset sovittiin, talkoolaisille välipalat hankittiin jne. Lauantaina 9.2. käytiin avaamassa uittoränni ja nostoaukko sekä merkattiin lanssialue. Tältä nostoalue näytti lauantai-iltana.

 

 

Jäännoston H-hetki oli sunnuntaina klo 08.30. Työ käynnistyi ripeästi. Sahaustiimi vastasi sahauksesta. Kooltaan 100x120 cm jääpaloja sahattiin kahtena päivänä yhteensä 174 kpl ja kooltaan 150x150 cm jääpaloja 24 kpl. Uittotiimi uitti jääpalat nostoaukkoon.

 

 

 

Liinamiehet ja nosturi vastasivat jääpalojen turvallisesta nostamisesta liinoilla kuormalavoille välilanssilla. Oli ilon hetki todeta tasarakenteista teräsjäätä olevan 53-54 cm eikä kohvajäätä ollut valtaosassa paloja ollenkaan. Joissakin paloissa oli pinnalla kohvajäätä sentti pari.

 

 

Lanssimiehet hoitivat kuormalavat ja jääpalojen väliin tulevat välilaudat valmiiksi välilanssille ja ohjasivat jääpalat kuormalavoille. Jääpalat sidottiin taakkaliinoin. Kun kymmenkunta kuormalavaa oli valmiina, ne kuljetettiin nosturilla rannalle varsinaiselle lanssille odottamaan kuljetusta.

 

 

 

Upealta näytti maanantaina iltapäivällä lanssialue Puruveden kristalleineen. Myöhemmin kuljetettavat jäät suojattiin auringon paisteelta ja sateelta pressuilla.

 

 

 

Maukkaat välipalat nautittiin kalasataman tiloissa.

 

 

 

Tyytyväinen maanantain talkoojoukko kokoontui yhteiskuvaan kun jääprojekti 2019 alkoi olla maalissa.

 

 

 

Pro Puruveden talkooväen nostamat jäät ovat upeina taideteoksina nähtävissä Joensuussa, Enonkoskella, Kuopiossa ja Kuusamossa. Hieman jäätä on varattu myös Suomen järvikalastus- ja vesimuseon näyttelykäyttöön.
Suuret kiitokset niin talkooväelle kuin kaikille osapuolille, jotka olivat mahdollistamassa jään noston. Puruveden erityispiirrettä saadaan tälläkin tapaa laajalti tunnetuksi ja talkootyöllä saadaan hieman varoja Puruvesi-työhön.

 

 

 

Pro Puruveden vuoden 2019 hallitus aloitti työn

 

Pro Puruveden hallitus vuodelle 2019 piti 4.1. ensimmäisen kokouksensa. Paikalla olivat kaikki hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja. Kuvassa vasemmalta alkaen ovat Tarmo Kosonen, Hannu Kutvonen (rahastonhoitaja), Lasse Musakka, Aulis Herttuainen (uusi jäsen), Anneli Makkonen, Raimo Oksman, Anna-Maija Asikainen (sihteeri), Heikki Tynkkynen, Jaakko Eerikäinen, Kari Lindström (varapuheenjohtaja) ja Reijo Jantunen (puheenjohtaja). Hallituksessa on jäseniä ympäri Puruvettä, joten silläkin tavoin varmistamme paikallistuntemuksen ja verkoston niin Etelä-Savon kuin Pohjois-Karjalan, niin Kiteen kuin Savonlinnan ja niin Punkaharjun, Kesälahden kuin Kerimäen alueella.

 

 

 

Hallituksen kokouksia on vuodessa yleensä noin kerran kuukaudessa. Ne pidetään pääsääntöisesti puheenjohtajan kotona kokouskahveineen, jolloin kokouksista ei aiheudu hallinnollisia kuluja. Kokouspalkkioita ei makseta. Pitkämatkalaisille maksetaan matkoista kilometrikorvaukset.

 

 

 

 

Hyvinvointimessut 14.–15.9.2018 Savonlinnassa

 

Savonlinnan Hyvinvointimessut pidettiin 14. – 15.9. Tanhuvaaran urheiluopistossa. Järjestäjänä oli Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Pro Puruvesi osallistui tähän tapahtumaan ensimmäistä kertaa. Pääosa tapahtumista, joissa olemme mukana, ovat Puruveden ympäristössä Kesälahdella, Punkaharjulla ja Kerimäellä. Osallistumme myös muutamaan valtakunnalliseen tapahtumaan. Vesistöjen, ja erityisesti sellaisten erityisluonteisten vesistöjen kuten Puruvesi, merkitys ihmisten hyvinvointiin ja elämysten tarjoamiseen on koko ajan lisääntyvän huomion ja arvostuksen kohde. Päätimme lähteä osana FRESHABIT-hankkeen viestintää Hyvinvointimessuille tuomaan tätä näkökohtaa esille ja tietenkin keskustelemaan Puruveteen ja sen vesienhoitoon liittyvistä asioista.

Päädyimme varaamaan pienehkön oman osaston. Yleensä osallistumme oman esittelytelttamme kera tai isohkolla osastolla. Se mahdollistaa tuoda esille laajemmin Puruveteen ja sen vesienhoitoon liittyvää infomateriaalia valokuvineen. Tältä Pro Puruveden osasto näytti 14.9. klo 9 messujen avautuessa. Kuvassa olevan hallituksen varapuheenjohtajan Kari Lindströmin kanssa puheenjohtaja Reijo Jantunen hoiteli ensimmäisen messupäivän klo 9-18.

 

Messut avanneen perjantaipäivän erityinen kohderyhmä olivat koululaiset. Oli ilo nähdä niin suuri määrä nuoria samassa tapahtumassa. Ehkä reilut 150 messuosastoa eivät tarjonneet ryhmissä liikkuneille nuorille erityisen kutsuvaa nähtävää ja keskustelun virikettä. Pro Puruveden osastolla kyselimme oppilailta mm. miten heidän kouluissaan käsitellään vesiensuojelua. Pettyneinä kuulimme vesiensuojelun jääneen kokonaan tai lähes kokonaan käsittelemättömäksi aiheeksi. Savonlinna on sentään Suomen yksi vesistörikkaimmista kaupungeista. Pro Puruvesi järjestää kolmen Puruveden seutukunnan koulun (Kerimäen koulu, Punkaharjun koulu ja Kesälahden koulu) kunkin vuoden kuudesluokkalaisille Puruvesi-päivän, joten siellä tilanne on varsin hyvä.

 

Toisen messupäivän lauantain yleisö oli monipuolista ja eri-ikäistä. Heillä oli todellista kiinnostusta monien messuosastojen tarjontaan. Myös Pro Puruveden osastolla käytiin monet hyvät ja hyödylliset keskustelut. Ison Puruveden kartan äärellä oli helppo paikantaa havaintoja ja kertoa, mitä kullakin kiinnostavalla alueella on tehty, työn alla ja suunnitteilla vesienhoidossa. Hallituksen jäsen Lasse Musakka ja puheenjohtaja Reijo Jantunen vastasivat yhdistyksen osastosta lauantaina klo 10-16.

 

 

Yllättävänkin monet tulivat keskustelemaan Puruveden Enanlahden huonontuneesta tilasta. Esille tuli jälleen vuosikymmenet Enanlahdella liikkuneiden varmana käsityksenä Punkaharjun vanhojen kaatopaikkojen edelleenkin jatkuva kielteinen vaikutus, verkkojen limoittuminen sekä outo veden välikerroksen ”limaisuus”. Pro Puruvesi on välittänyt em. tietoja jo aiemminkin Etelä-Savon ELY-keskukselle ja siellä ollaan nyt aktiivisesti selvittämässä tilannetta mm. laajalla näytteiden otolla. Kaatopaikkojen vesistövaikutuksesta Puruveteen ei ole tehty aikanaan perusteellista selvitystä eikä laskujokiin ole tehty asianmukaisia vesienhoitorakenteita. Suurin Enanlahden tilan heikkenemisen syy lienee kuitenkin Enanlahden perukalle laskevissa valuma-alueissa. Valitettavasti Enanlahtea ei saatu sopimaan FRESHABIT-hankkeeseen. Toimenpiteitä tarvitaan, se on selvä.

 

Messut tarjosivat hyvän tilaisuuden keskustella niin nykyisten kuin potentiaalisten uusien Pro Puruveden yhteistyökumppaneiden kanssa. Suur-Savon Sähkö on Pro Puruveden pitkäaikaisimpia yhteistyökumppaneita ja organisaatiomuutosten jälkeen Lumme Energia on ottanut Suur-Savon Sähkön paikan. Yhteistyökumppanit ovat hyvin tärkeitä Pro Puruveden toiminnan mahdollistajia. Samalla annamme kumppaneillemme mahdollisuuden olla mukana työssä puhtaan Puruveden puolesta ja siinä mielessä näkyvyyttä.

 

 

Messuosastoja oli kuvassa näkyvässä palloiluhallissa ja sen alapuolella monitoimihallissa sekä ulkoalueellakin.

 

Erityisesti toinen messupäivä jätti Pro Puruvedelle hyvän mielen ja käsityksen, että Savonlinnan Hyvinvointimessut sopivat mainiosti Puruveden ja sen vesienhoidon esille tuomiseen ja samalla saadaan messuyleisöä mieltämään vesistöjen merkitystä myös ihmisten hyvinvoinnille.

 

 

Kesälahden koulun Puruvesi-päivä 5.9.2018

 

Pro Puruvesi järjesti yhteistyössä Kesälahden koulun kanssa kuudesluokkalaisille 5.9.2018 Puruvesi-päivän. Tapahtuma oli osa FRESHABIT LIFE IP Puruveden ympäristökasvatusosiota, josta Pro Puruvesi hankkeessa vastaa. Puruvesi-päivään osallistui 20 oppilasta ja kolme opettajaa.

 

Rakenteeltaan Puruvesi-päivän ohjelma poikkesi hieman aiemmista Kesälahden koulun kuudesluokkalaisille pidetyistä. Karjalan Kievarin läheisyydessä 6-tien ja Puruveden välisellä alueella on valmis FRESHABIT-hankkeessa tehty kosteikko. Siihen tutustuminen sekä samalla vesienhoitorakenteiden tarkoitus ja toimivuus otettiin yhdeksi kolmesta rastista. Vesillä käynti näkösyvyysmittauksineen sekä vesikasvien ja lintujen tunnistaminen olivat aiempien vuosien tavoin rastien aiheina. Kosteikon alue ja Puruveden Pursiseuran satama-alue tarjosivat hyvin sopivan aluekokonaisuuden, jossa rastien väliset siirtymät voitiin liikkua jalan. Eikä siirtyminen koululta tapahtuma-alueellekaan ollut kuin muutamia kilometrejä.

 

Päivä alkoi kokoontumisella ja lyhyellä päivän kulun selvityksellä klo 11 Kesälahden koululla. Rasteja oli kolme, joten oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään ennen kuin noustiin linja-autoon.

 

Yksi ryhmä jäi linja-autosta kosteikon alueelle. Reijo Jantusen johdolla selvitettiin kosteikon merkitys ja toimivuus. Ennen kosteikon rakentamista suoraan Puruveteen laskenut, kuvassa näkyvä joki osoitti konkreettisesti, miten erilainen tilanne nyt on. Joki on tukittu ja vesi on johdettu kosteikkoon. Vasta siellä kiintoaineita sekä ravinteita luovutettuaan valuma-alueelta tuleva vesi laskee Puruveteen.

 

 

 

Kaksi ryhmää siirtyi linja-autolla Pursiseuran satama-alueelle. Toinen ryhmä lähti Risto Ketolaisen kipparoimalla aluksella Puruvedelle. Toinen ryhmä jäi tunnistamaan tarpeettomankin rehevää ja monipuolista satama-alueen vesikasvillisuutta Hans Collianderin johdolla.

 

Raimo Oksmanin opastamana jokainen pääsi mittaamaan Puruvedellä näkösyvyyttä virallisilla näkösyvyyslevyillä. Oppilaille kerrottiin Puruvedestä. Tarjolla aluksessa oli myös pientä naposteltavaa.

 

 

 

Kuhunkin rastiin oli käytettävissä hieman vajaa tunti. Kaikki kolme ryhmää kävivät kaikilla rasteilla. Oman värinsä päivään antoi satama-alueen ja kosteikkorastin välisen siirtymäreitin sienirunsaus. Oli herkkutatteja, haperoita, kärpässieniä ja rouskuja. Ylimääräisenä tuli siten myös sienien tunnistamista ja varrastamista.

 

 

 

Päivän päätteeksi siirryttiin linja-autolla jätskeille koulun viereiseen K-Markettiin. Pro Puruvesi vastasi Puruvesi-päivän kustannuksista.

 

 

 

Puruvesi-seminaari ja Puruveden muikunpäivä 4.8.2018 Kerimäellä

 

Pro Puruvesi ry järjesti ensimmäisen Puruvesi-seminaarin vuonna 2011 Kerimäellä Hotelli Herttuassa. Sen jälkeen Pro Puruvesi on järjestänyt seminaarin Puruveden rannalla vuorovuosin Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. FRESHABIT-hanke käynnistyi vuonna 2016. Puruvesi - seminaari liitettiin Puruvesi-osahankkeen viestintään ja jäi Pro Puruveden vastuulle.

 

Järjestelyistä vastasivat tänä vuonna Pro Puruvesi ry ja Puruveden Kala-Harrit ry yhdessä. Tapahtuman nimi oli ”Puruvesi-seminaari ja Puruveden muikunpäivä”. Puruveden puhdas tulevaisuus ja sen eteen tehtävä työ liittyy hyvin läheisesti Puruveden kalojen poikkeuksellisen maukkauden ja terveellisyyden säilymiseen sekä suoraan EU:n Puruveden muikulle antaman SMM-statuksen perusteluihin. Yhteistyö Pro Puruveden ja Puruveden Kala-Harrien välillä oli luontevaa. Kalastus kaikkineen on osa Puruveden seudun luontaista elämää.

 

Tapahtuman rakenne poikkesi tänä vuonna merkittävästi aiemmista, kun maasto-osuus liitettiin mukaan.

Aamupäivällä klo 10.00 – 11.40 oli lyhyitä katsauksia ja tervehdyksiä isossa teltassa. Tilaisuuden avasivat Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen ja Puruveden Kala-Harrien puheenjohtaja Pekka Kilpeläinen.

 

 

 

Etelä-Savon ELY-keskus johtaa FRESHABIT-hankkeessa Puruveden osahanketta. Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen Etelä-Savon ELY-keskuksesta selvitteli, mitä eri tahot Puruvedellä ovat 1.1. 2016 alkaneessa hankkeessa tehneet ja mitä on käynnistymässä. Juho Kotasen esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Metsähallitus johtaa valtakunnallista kahdeksan kohdealuetta sisältävää FRESHABIT-hanketta. Sen projektipäällikkö Pauliina Louhi on jo siirtynyt muihin tehtäviin ja uusi projektipäällikkö Viliina Evokari aloitti 6.8. työt. Hankkeen tilannetta käsitteli Suomen metsäkeskuksesta projektipäällikkö Antti Leinonen. Hänen esityksensä diat löytyvät täältä.

 

 

 

Vapaa-ajan kalastaja Pekka Lötjönen toi omassa puheenvuorossaan elämänläheisesti omia kokemuksiaan ja tuntojaan vapaa-ajan kalastajana niin Puruvedellä kuin muuallakin. Kalastusperinteen ja -innostuksen siirtäminen nuorille oli yhtenä pääteemana.

 

 

 

Arvostimme suuresti, että asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen saapui seminaariin ja toi valtiovallan tervehdyksen. Ministerin mukaan vesiensuojelun rahoitusta ei ole vähennetty viime vuosina, vaikka supistuksia monella alalla on jouduttu tekemään. FRESHABIT-hankkeessa erityisesti Puruvedellä valuma-aluekokonaisuuksia käsittelevä tarkastelu- ja toteutustapa on hyvin linjassa valtakunnan tasolla vallitsevien näkemysten ja suunnitelmien kanssa. Ministeri piti esimerkillisenä monipuolista ja monien osapuolten yhteistoimintaa Puruvedellä ja kannusti jatkamaan sillä linjalla eteenpäin. Kansanedustaja Heli Järvisen ja pitkäaikaisen kerimäkeläisvaikuttaja Kauko Rauhansalon kysymyksissä nousi esille vahva halu saada Kerimäen Kirkkorannan näyteikkunassa oleva Jouhenlahti palautetuksi nykyisestä surkeasta tilasta viitasammakoista ja korennoista huolimatta entiselleen heinättömäksi ja hiekkapohjaiseksi lahdeksi. Kansanedustaja Hannu Hoskonen toi esille näkemyksensä, että norpan lisääminen Puruveden Natura 2000 – eläimistöön tulee aiheuttamaan merkittäviä vaikeuksia mm. ammattikalastajille ja vapaa-ajan kalastajille Puruvedellä. Käytettävissä oleva aika ei mahdollistanut ministerille kovin laajoja vastauksia.

 

 

 

Savonlinnan kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen. Hän piti kaupungin kannalta arvokkaana sitä vesienhoitotyötä, jota Puruvedellä tehdään. Hänelle Pihlajavesi Savonlinnan järvistä on kaikkein tutuin. Puruvesikin on tullut kyllä tutuksi. Erittäin konkreettisesti oli hänelle aktiivisena uimarina jäänyt mieleen, miten suuri ero näkösyvyyksissä uidessakin ilmenee tummavetisemmän Pihlajaveden ja kirkasvetisen Puruveden välillä. Hanna Kosonen toi vahvasti esille, miten paljon Savonlinnan pinta-alasta on vesistöjä ja miten monipuolinen merkitys vesistöillä on Savonlinnassa nyt ja tulevaisuudessa. Kiersimme iltapäivällä lounaan jälkeen Hanna Kososen ja Puruveden Kala-Harrien puheenjohtajan Pekka Kilpeläisen kanssa maastorasteilla ja selvittelimme mm. Lautalahden alueen käytännön vesienhoitoratkaisuja. Jouhenlahden luontotornissa keskustelimme mm. Jouhenlahden historiasta ja lahtialueen tämän päivän surkeasta tilanteesta viitasammakkoineen ja korentoineen sekä niiden tuomista rajoituksista vesienhoidossa.

 

 

 

Monenlaista Puruveden muikkuherkkua oli aamupäivän ohjelman jälkeen valittavana Puruveden Kala-Harrien järjestämällä kenttälounaalla.

 

Aamupäivän sade ja iltapäivän sateen mahdollisuutta ennustaneet säätiedotukset siivittivät pikamuutoksiin iltapäivän ohjelmassa. Kun alkuiltapäiväksi näytti sateen uhka hälvenevän, halusimme tarjota jokaiselle mahdollisuuden ainakin hänelle mieluisimmalla rastilla käymiseen kastumatta. Lautalahden vesienhoitorakenteisiin tutustumaan halukkaat saatiin yhteen linja-autoon, ja halukkaille mahdollisuus sieltä palattuaan saada infoa vielä myös rantojen kunnostamisesta. Osa meni kävellen suoraan Jouhenlahden rantaan luontotornin alueelle rantojen kunnostukseen painottuneelle rastille. Osa osallistujista jäi ison teltan alueelle Puruveden Kala-Harrien kalastuspainotteiselle rastille ja varmistivat, ettei heitä yllättäväkään sadekuuro kastele. Joustavasti siirryttiin kotimatkalle ilmeisen tyytyväisinä tapahtuman antiin.

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja maksuton. Aamukahvi ja päiväkahvi olivat FRESHABIT-hankkeen tarjoamana ja Puruveden Kala-Harrien järjestämänä isossa teltassa. Kenttälounas oli omakustanteinen.

 

Ensi vuonna seminaari järjestetään vuorotteluperiaatteen mukaisesti Pohjois-Karjalan puolella.

 

 

 

Kerimäen koulun Puruvesi-päivä 24.5.2018

 

Pro Puruvesi järjesti yhteistyössä Kerimäen koulun kanssa kuudesluokkalaisille 24.5.2018 Puruvesi-päivän. Tapahtuma oli osa FRESHABIT LIFE IP Puruveden ympäristökasvatusosiota, josta Pro Puruvesi hankkeessa vastaa. Puruvesi-päivään osallistui 26 oppilasta ja kolme opettajaa.

 

Rakenteeltaan Puruvesi-päivän ohjelma poikkesi hieman aiemmista. Reilun kilometrin päässä Kirkkorannasta oli lähes valmiina Lautalahden vesienhoitorakenteet. Niihin tutustuminen otettiin yhdeksi kolmesta rastista. Vesillä käynti näkösyvyysmittauksineen sekä vesikasvien ja lintujen tunnistaminen olivat kuten aiempinakin vuosina rastien aiheina.

 

Päivän ohjelma aloitettiin Kerimäen Kirkkorannassa. Oppilaat tulivat koululta opettajien johdolla polkupyörin tai kävellen. Rasteja oli kolme, joten oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Kunkin ryhmän mukana oli opettaja. Kuhunkin rastiin oli käytettävissä aikaa hieman vajaa tunti.

 

Yksi ryhmä lähti hallituksen jäsenen Jaakko Eerikäisen kipparoimalla aluksella Kirkkorannasta Puruvedelle. Hallituksen varapuheenjohtaja Kari Lindström kertoi oppilaille Puruvedestä ja Puruvesi-työstä. Selkäveden reuna-alueella oppilaat pääsivät mittaamaan näkösyvyyttä oikeilla mittausvälineillä. Näkösyvyydet olivat hieman yli viisi metriä. Se on ko. alueella tavanomaista selvästi vähemmän. Tarjolla aluksessa oli myös pientä naposteltavaa. Siitä huolehti Irmeli Eerikäinen. Kuvissa ryhmä lähdössä vesille ja näkösyvyyden mittausta.

 

 

 

 

Yhdellä rastilla Jouhenlahden luontotornin alueella opeteltiin tunnistamaan Puruveden vesikasveja ja lintuja. Luontokartoituksiakin tehnyt Mikko Suonio oli varannut astioihin myös muualla kuin rastipaikalla esiintyneitä kasveja. Hän toi esille myös, mitkä kasvit kuuluvat puhtaisiin vesiin ja mitkä kertovat rehevöitymisestä. Eläkkeelle jäänyt biologian opettaja Elina Kianto opetti lintujen tunnistusta luontotornissa. Elina on erinomainen lisä Pro Puruveden aktiivien joukkoon mm. koululaisten Puruvesi-päivien järjestelyissä.

 

 

 

Yhdellä rastilla tutustuttiin Lautalahden kahteen lähekkäin sijaitsevaan kosteikkoon. Oppilaille selvitettiin, millaisia vesienhoitorakenteita valuma-alueille tehdään ja miten ne toimivat. Myös myönteiset vaikutukset lintujen menestymiseen tuotiin esille. Rastista vastasivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsen Lasse Musakka. Siirtymiset rastille hoidettiin henkilöautoilla. Siinä Kimmo Kiannosta oli suuri apu.

 

 

 

Päivän päätteeksi FRESHABIT-hanke tarjosi oppilaille, opettajille ja rastihenkilöstölle Kaivopirtissä jäätelöt/kahvit. Niin oppilaat, opettajat kuin rastihenkilöstö olivat erinomaisessa säässä toteutuneeseen Puruvesi-päivään tyytyväisiä. Ensi vuonna Kerimäen koulun kuudesluokkalaisia on nelisenkymmentä. Se muuttaa hieman järjestelyjä.

 

 

 

Kesälahden Kevätmessut 19.-20.5.2018

 

Kesälahden Lions Club järjesti joka toinen vuosi pidettävät Kesälahden Kevätmessut 19.-20.5. Kesälahdella koulukeskuksessa. Pro Puruvesi osallistui messuille neljättä kertaa. Kesälahden messut sisältyivät Pro Puruveden vastuulla oleviin FRESHABIT LIFE IP Puruveden tiedotustapahtumiin. Osastolla informaatio oli erityisesti hankkeeseen painottuvaa.

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsen Anneli Makkonen valmistelivat osaston esittelykuntoon 19.5. aamulla ja messujen avautuessa klo 10 alettiin odotella messuvieraita. Sunnuntaina osastosta vastasivat puheenjohtaja yhdessä Pro Puruveden hallituksen ex-jäsen Pentti Hiltusen ja tämän vaimon Raijan kanssa.

 

 

 

Messut tarjosivat erinomaisen mahdollisuuden esitellä FRESHABIT-hanketta niin valtakunnallisille kuin seudullisillekin päättäjille sekä Puruveden seutukunnan vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille.

Kuvassa Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen esittelee FRESHABIT-hanketta pohjoiskarjalalaisille kansanedustajille Hannu Hoskoselle ja Kari Kulmalalle.

 

 

 

...ja tässä Kiteen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Sinikka Musikalle.

 

 

 

Messut kuten muutkin seutukunnan tapahtumat ovat mainio tilaisuus kuulla seutukuntalaisten havaintoja ja näkemyksiä Puruvedestä ja toisaalta kertoa heille heitä kiinnostavia asioita. Niin tuttujen kuin aiemmin tuntemattomienkin kanssa löytyy kiinnostavaa keskusteltavaa.

 

 

 

Messuyleisöä ja näytteilleasettajia vaikutti olleen edellisiä kertoja selvästi vähemmän. Ainakin Pro Puruveden näkökulmasta messut olivat kuitenkin onnistunut tapahtuma. Toivottavasti messuperinne jatkuu.

 

 

 

Kuonanjärven sedimenttitutkimus

 

 

Kuonanjärvi on Puruveden Savonlahden valuma-alueella. Parin kilometrin pituinen Kuonanjoki laskee Kuonanjärvestä Savonlahteen. Sekä Savonlahti että Kuonanjärvi ovat heikossa kunnossa ja Savonlahden kautta kielteisiä vaikutuksia näkyy myös kauempana Puruvedellä.

 

Savonlahden alueella tehtiin vuonna 2016 koekalastus ja vuonna 2017 sedimenttitutkimus. Ne toteutti Pro Puruveden toimeksiannosta Karelia AMK. Koekalastus osoitti hoitokalastuksen tarvetta ja sedimenttitutkimus nosti monia huolia Savonlahden tilasta. Kun viimeinen merkittävä etappi Savonlahteen tuleville kiintoaineelle ja ravinteille on Kuonanjärvi, Pro Puruvesi yhdessä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa alkoi tarkemmin selvittää Kuonanjärven tilaa. Pro Puruvesi otti vastuulleen samanlaisen sedimenttitutkimuksen teettämisen kuin oli tehty Savonlahdessa ja vuonna 2015 Ristilahdessa.

 

Sedimenttitutkimuksen toteuttaa Pro Puruveden toimeksiannosta Karelia AMK. Pro Puruvesi tukee työn käytännön järjestelyissä ja tiedottamisessa. Maastotyöt tehdään jään päältä sisältäen varsinaisen sedimenttitutkimuksen lisäksi mm. pohjaeläintutkimuksen sekä redox- ja happimittauksia. Niistä selviää, mikä on pohjasedimentin tila ja millaisia riskejä siihen sisältyy. Kuonanjärvellä on ollut viime vuosina mm. hyvin vahvoja sinileväesiintymiä.

Karelia AMK aloitti työt Kuonanjärvellä helmikuun alussa 2018. Kuvassa Karelia AMK:n puolelta töitä johtava limnologi Tarmo Tossavainen ensimmäisellä mittauspisteellä aloittamassa työtä.

 

 

 

Mittauspisteitä valittiin kaikkiaan 14. Niitä valittiin kokonaiskuvan saamiseksi ja Kuonanjärven eri osien tilanteen vertailemiseksi. Tulokset auttavat omalta osaltaan suuntaamaan vesienhoitoimenpiteitä niin Kuonanjärven valuma-alueelle kuin itse Kuonanjärveenkin.

 

 

 

Pohjasedimentin paksuus vaihteli eri mittauspisteissä huomattavasti. Muutamassa mittauspisteessä pohjasedimenttiä oli vain muutamia kymmeniä senttejä. Joissakin pisteissä sedimentin paksuus oli yli puolitoista metriä. Sedimentin tarkka koostumus selviää näytteiden laboratoriotutkimuksissa. Näkösyvyys oli metrin kahden puolen osoittaen omalta osaltaan Kuonanjärven heikkoa tilaa.

 

 

 

Karelia AMK:n opiskelijoita osallistui sedimenttitutkimukseen sekä apuna että saamaan käytännön oppia sedimenttitutkimuksen teosta. Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen piti Kuonanjärvellä kahdelle oppilasryhmälle tietoiskun Puruvedellä tehtävistä vesienhoitotöistä ja siitä, miten Kuonanjärven sedimenttitutkimus niihin liittyy.

 

 

 

Olosuhteet jäällä liikkumiseen painavien ahkioiden kanssa olivat Kuonanjärvellä vaativat lumen ja loppuvaiheessa jäälle nousseen veden vuoksi. Kaikki suunnitellut työt jään päältä saatiin kuitenkin 17.4. päätökseen.  Siitä kiitokset kuuluvat paitsi Tarmo Tossavaiselle, myös Karelia AMK:n kenttäkelpoisille ja motivoituneille energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoille.

 

Kesän aikana otetaan vielä joitakin näytteitä. Loppuraportin luonnos valmistuu marraskuun 2018 loppuun mennessä ja lopullinen raportti viimeistään tammikuussa 2019. Ne tulevat myös Pro Puruveden kotisivuille.

 

 

 

Jääprojekti 2018

 

Pro Puruvesi ry teki syksyllä 2017 Jäälinna ry:n kanssa sopimuksen jäiden toimittamisesta Luolajäänveiston MM-kisoihin Leppävirralle helmikuun alkupäivinä 2018. Pro Puruvesi oli toimittanut ensimmäisiin kisoihin jäät 8.-10.2.2017. Jäälinnan kanssa sovittiin jäätilanteen tarkistamisesta tammikuun alussa ja tilanteen mukaan toimituksen lopullisesta vahvistamisesta.

 

Alkutalvi oli jään muodostumiselle surkein vuoden 2011 jälkeen, jolloin Pro Puruvesi ensimmäisen kerran nosti jäätä. Perinteisellä jäännostopaikalla Kerimäen Pääkannassa jatkuvat etelän ja lännen väliset tuulet pakkasivat Sammalselälle ajoittain tullutta ohutta jäätä Pääkantaan. Tilanne oli kunnon teräsjään riittävälle muodostumiselle toivoton. Kuvassa puheenjohtaja Reijo Jantusen käsissä on 10.1.2018 näytepala. Kohvajäätä kymmenkunta senttiä, eikä teräsjäätä lainkaan.

 

 

 

Varapaikaksi oli jo aiempina vuosina katsottu Puruveden Mustalahtea Kerimäen Kalasataman läheltä. Siellä jäätä alkoi muodostua vasta vuodenvaihteen aikoihin. Kuvassa Pro Puruveden ”jäämestari” Jaakko Eerikäisen käsissä näytepala. Jäätä oli 7-8 cm tammikuun 10. päivä. Se oli kuitenkin lähes kokonaan teräsjäätä.

 

 

 

 

Kun arvioimme 10.1. jäätilanteen ja jään jatkomuodostumisen tammikuussa sääennusteiden perusteella, johtopäätös oli, että vaatimukset täyttävää jäätä Leppävirran kisoihin emme Puruvedeltä saa. Yhteisymmärryksessä Jäälinnan kanssa sopimusta ei saatettu voimaan. Näytti selvältä, ettei Pro Puruvesi talvella 2018 jäätä nosta.

 

Tilanne kuitenkin muuttui parissa viikossa. Jäälinna pääsi sopimukseen jäiden säilyttämisestä Leppävirran kilpailuluolassa. Tämä mahdollisti jäiden noston parhaaseen mahdolliseen aikaan talvella 2018 käytettäväksi vuoden 2019 kisoihin. Se sopi myös Pro Puruvedelle mainiosti, kun pitkän ajan sääennusteetkin lupailivat helmikuulle pakkasia. Nostoalue putsattiin lumesta ja merkattiin 21. tammikuuta. Siitä alkoi jään hoito ja jäännoston käytännön valmistelut.

 

 

Jäiden nostoajankohdaksi täsmentyi 5.- 6.3. Jäätä sovittiin nostettavaksi Leppävirralle noin 200 palaa kooltaan 100x120 cm ja lisäksi Helsinkiin 20 palaa kooltaan 100x200 cm. Pro Puruveden vastuulla oli saada jää kuormalavoille lastausvalmiiksi rekkakuljetukseen. Tältä pohjalta tehtiin valmistelut. Jää putsattiin pienenkin lumisateen jälkeen. Suunniteltiin ja sovittiin nostoon liittyvät paikalliset järjestelyt. Kuljetettiin yli 100 kuormalavaa, varattiin sidosliinat jäiden sitomiseksi kuormalavoille, huollettiin vanha jääsaha ja ostettiin uusi varaketjuineen, varattiin nostossa tarvittava välineistö uittokekseineen ja nostoliinoineen, sovittiin talkoolaiset ja varattiin talkoolaisten eväät. Ja loppuvalmisteluna avattiin 4.3. iltapäivällä uittoränni ja nostoavanto. Tästä saa hieman kuvaa, mitä noston kitkaton onnistuminen ja laadukkaan jään saaminen ennakkotyönä vaatii. Tältä nostoalue näytti kun 4.3. poistuimme.

 

 

 

H-hetki oli 5.3. klo 8. Uittoränni ja nostoavanto oli jo putsattu yöllä muodostuneesta ohuesta jäästä. Työketju oli valmis. Sahausryhmä alkoi sahata jääpaloja. Uittovastaavat uittivat jääpalat nostoavantoon. Liinamiehet pujottivat nostoliinat jääpalojen alle. Kone nosti jääpalat ja lanssimiehet ohjasivat ne välilautojen erottamana paikoilleen kuormalavoille. Lopuksi kuormalavat siirrettiin paikkaan, josta ne olivat täysperävaunulliseen rekkaan kuormattavissa. 

 

 

 

 

Illan hämärtyessä 6.3. oli nostettu 212 jääpalaa kooltaan 100x120 cm 106:lle kuormalavalle sidosliinoin sidottuna. Teräsjään paksuus oli 53-57 cm. Kohvajäätä ei ollut nimeksikään. Iloisin mielin 6.3. talkooporukka kokoontui jo perinteiseen jäännoston loppupotrettiin. Kaksi 6.3. talkoolaista puuttuu kuvasta. Monet samoja, mutta osa muitakin talkoolaisia, hoitelivat hommat 5.3.

 

 

 

Tammikuun alkupuolella näytti, ettei jäätä nosteta ollenkaan. Tilanne muuttui. Pro Puruvesi nosti noin 140 000 kiloa laadultaan erinomaista Puruveden jäätä jäätaiteilijoiden muokattavaksi upeiksi jääveistoksiksi vuoden 2019 Luolajäänveiston MM-kisoissa Leppävirralla ja pienen määrän myös erityistilannekäyttöön pääkaupunkiseudulla. Mustalahti soveltui erittäin hyvin jäännostoon. Kiitokset Kerimäen Kalasatama Osuuskunnalle, että saimme käyttää tiloja niin lounas- kuin kahvipaikkana.

 

 

Kesälahden koulun Puruvesi-päivä 18.9.2017

 

 

Pro Puruvesi järjesti yhteistyössä Kesälahden koulun kanssa kuudesluokkalaisille 18.9.2017 Puruvesi-päivän. Se oli suunniteltu pidettäväksi jo toukokuun puolivälissä nykyisten kuudesluokkalaisten ollessa vielä viidesluokkalaisia. Hummonselällä oli kuitenkin tuolloin poikkeuksellisesti jäätä vielä edellisen viikon lopulla, joten Puruvesi-päivä siirrettiin sen vuoksi syksyyn. Nyt sää oli tapahtumalle hyvin suotuisa.

 

Kolmen koulun Puruvesi-päivät ovat osa FRESHABIT Puruveden ympäristökasvatusosiota, josta Pro Puruvesi hankkeessa vastaa. Kesälahden koulun Puruvesi-päivään osallistui 15 oppilasta ja kaksi opettajaa. Pro Puruveden puolelta järjestelyistä vastasi aiempi hallituksen jäsen Pentti Hiltunen ja Kesälahden koulun osalta kuudennen luokan opettaja Jaana Muhonen. Esityksistä ja rasteista vastasivat Pentti Hiltusen lisäksi Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen, lintumies Kimmo Martiskainen Keski-Karjalan Luonto ry:stä ja kalastaja Risto Ketolainen.

 

Puruvesi-päivä aloitettiin luokassa. Pentti Hiltunen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi päivän ohjelmasta sekä muisteli Puruvedellä tapahtuneita muutoksia vuosikymmenten aikana. Kuvassa oikealta Pentti Hiltunen, Jaana Muhonen ja Reijo Jantunen.

 

 

 

Kimmo Martiskainen kertoi Puruvedelle tyypillisistä linnuista. Kesän poikastuotto oli ollut erittäin heikko. Puruveden perinteiseen linnustoon kuulumaton merimetso oli nähty jo Hummonselälläkin. Tätä Puruvedellä yleistyvää näkyä eivät monet toivo.

 

 

 

Reijo Jantunen selvitti, mitä vesienhoitotöitä Puruvedellä FRESHABIT-hankkeessa on jo tehty ja tehdään. Sinilevä varotoimineen otettiin myös esille, kuten myös jokaisen tehtävissä olevat pienet vesienhoitoon liittyvät teot, esimerkiksi saippuan ja shampoon pitäminen loitolla Puruvedestä.

 

 

 

Koululta siirryttiin linja-autolla Kesälahden kalasatamaan. Risto Ketolainen kertoi Kalasataman toiminnasta.

 

 

 

Sen jälkeen yksi ryhmä lähti Risto Ketolaisen kipparoimalla aluksella Hummonselälle. Itse tehty näkösyvyysmittaus antoi kaikille henkilökohtaisen muistikuvan siitä, miten kirkasta vesi Puruvedessä edelleen on. Näkösyvyyden mittauslevy näkyi 6-7 metrin syvyyteen. Talvella Hummonselällä näkösyvyys on yli kymmenen metriä. Kuvassa ryhmä lähdössä vesille ja toisessa kuvassa mittaamassa näkösyvyyttä.

 

 

 

Toisella rastilla oppilaat tutustuivat Kimmo Martiskaisen kanssa lintuihin Kesälahden kalasataman läheisyydessä. Rastien välillä paistettiin makkaroita laavulla. Päivä päättyi ”jätskihetkeen”. Niin makkarat kuin jäätelönkin tarjosi FRESHABIT-hanke.

 

 

 

Ensi vuoden Puruvesi-päivä muuttuu rakenteeltaan. Siihen sisällytetään vesienhoitorakenteisiin tutustuminen. Vesillä käynti kyllä säilyy.

 

 

 

Punkaharjun koulun Puruvesi-päivä 5.9.2017

 

 

Pro Puruvesi järjesti 5.9. klo 9 – 14 yhdessä Punkaharjun koulun kanssa FRESHABIT LIFE IP Puruveden ympäristökasvatusosioon kuuluvan Puruvesi-päivän. Tapahtumaan osallistui lähes 30 oppilasta ja kolme opettajaa. Pro Puruveden puolelta valmisteluista ja rastien pidosta vastasivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Paavo Jantunen, Anna-Maija Asikainen, Jaakko Eerikäinen sekä Hannu Kutvonen. Lisäksi apuna olivat Pertti Asikainen ja Irmeli Eerikäinen sekä vesikasveja ennakkoon kerännyt hallituksen jäsen Mikko Suonio.  

Päivä alkoi kokoontumisella klo 9.15 Punkasalmen keskustan lähellä Puruveden Pusunlahden rannalla sijaitsevan seurakuntatalon pihalle. Aamuvarhaisella oli pystytetty Pro Puruveden esittelyteltta esittelytauluineen, kalusteineen ja esitysjärjestelmineen. Pro Puruveden puheenjohtaja selvitti päivän ohjelman ja toteutustavan. Rasteja oli kolme, joten oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Kunkin ryhmän mukaan tuli yksi opettaja.  Kuvassa oppilaita, opettajia ja rastihenkilöstöä teltan edustalla.

 

 

 

Rasti 1 järjestettiin Pro Puruveden esittelyteltassa. Aluksi kerrottiin ison Puruveden kartan äärellä keskeistä yleistietoa Puruvedestä. Sen jälkeen näytettiin Itä-Savo -lehden ja Pro Puruveden yhdessä vuonna 2013 valmistama luontoelokuva Puruveden monet kasvot. Lopuksi puheenjohtaja esitteli Puruvedellä meneillään olevia vesiensuojelutoimia. Keskustelua käytiin myös Puruveden kaloista sekä sinilevän tunnistamisesta ja varotoimista. Shampoot ja saippuat todettiin sopivan saunaan, ei huuhdeltavaksi Puruveteen. Kuvassa yksi ryhmä kartan äärellä.

 

 

 

Rasti 2 pidettiin ykkösrastin lähellä Pusunlahden rannalla. Teemana oli vesikasvien tunnistaminen. Rastin valmistelijat Anna-Maija Asikainen ja Mikko Suonio olivat varanneet runsaasti erilaisia Puruvedeltä löytyviä vesikasveja. Oppilaille selvitettiin myös, mitkä kasvit ilmentävät veden puhtautta ja mitkä ovat merkkejä rehevöitymisestä. Kumpiakin Puruvedeltä löytyy. Kuvassa yksi ryhmä tunnistusopissa.

 

 

 

Sen jälkeen kukin ryhmä pääsi Pusunlahden rannasta kalastamaan haravoilla vesikasveja ja tunnistamaan niitä.

 

 

 

Rasti 3 taisi olla monille kaikkein mieluisin. Nobelinniemen venesatamasta kukin ryhmä pääsi Jaakko Eerikäisen kipparoimalla isolla veneellä Puruvedelle. Osalle oppilaista tämä oli ensimmäinen kerta Puruvedellä tänä kesänä ja muutama ei ollut aiemmin vesillä Puruvedellä käynytkään. Kun aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja tuulikin oli varsin maltillista, oli Puruvesi parhaimmillaan.

 

 

 

Jokainen pääsi mittaamaan virallisilla näkösyvyyden mittauslevyillä näkösyvyyttä. Enanselän reunalla näkösyvyys oli reilut viisi metriä. Se ei ollut lähelläkään Puruveden huippunäkösyvyyttä, mutta antoi kullekin omakohtaisen mielikuvan Puruveden veden kirkkaudesta.

 

Päivän päätteeksi Pro Puruvesi tarjosi läheisellä huoltoasemalla ”FRESHABIT-jätskit”.

Ensi vuonna Kerimäen, Punkaharjun ja Kesälahden koulujen Puruvesi-päivien ohjelman rakennetta tultaneen muuttamaan. Keskeiseksi tulee Puruvedellä käynnin ohessa tutustuminen FRESHABIT-hankkeessa valuma-alueille tehtäviin vesienhoitorakenteisiin.

 

  

 

Puruveden Muikun päivä 5.8.2017

 

 

Puruveden Muikun päivä järjestettiin Puruveden Kala-Harrien johdolla lauantaina 5.8. Kerimäellä. Kalastajatilan alue Puruveden Kirkkorannassa oli tapahtumalle mainio ympäristö. Taustalla näkyi sekä upeaa Puruvettä että venevajoista Matinniemen suuntaan aiempaa avarampi maisema jo ensimmäisenkin FRESHABIT-hankkeeseen sisältyneen niittokerran tuloksena, mutta myös Jouhenlahden kunnon surkeus valtavine heinikkoineen.

 

 

 

Pro Puruvesi oli yksi tilaisuuden järjestelyihin osallistuneista. Tapahtumassa oma FRESHABIT-infoon painottuva osastomme oli pääteltassa. Koko tapahtuman ajan pääsimme vastailemaan sekä FRESHABIT-hanketta että muuta Puruveden vesienhoitoa ja tilaa koskeviin kysymyksiin. Karttojen ja esitteiden lisäksi tietokone FRESHABIT Puruveden kotisivuineen oli mainio apu.

 

 

 

Suurin vetonaula tuntui olevan Hotelli Punkaharjun johtajan, Saimi Hoyerin, ohjelmaan sijoitettu omakohtaisiin kokemuksiin ja tuntoihin liittyvä Puruvesi-aiheinen puhe. Ei jäänyt epäselväksi, miten suuri merkitys Puruvedellä on ollut ja on Putkiniemessä Puruveden rannalla asuvalle Saimi Hoyerille.

 

 

 

Tietenkin Puruveden Muikun päivään kuuluivat myös niin savumuikut kuin paistetut Puruveden muikut. Yleisömäärä tälle kesälle varsin kelvollisen sään ja Saimi Hoyerin siivittämänä yllätti muikun paistajat. Savumuikut loppuivat alkuunsa eikä paistettujakaan muikkuja läheskään kaikille Puruveden herkkua halunneille riittänyt.

 

 

 

Pro Puruvesi oli jo aiemmin miettinyt vuosittaisten Puruvesi-seminaarien rakenteen muuttamista maastopainotteisemmaksi, kun valuma-alueille alkaa syntyä vesienhoitorakenteita. Se saattaa merkitä myös toisenlaisia tilavalintoja ja mahdollisesti kumppaneita tapahtuman järjestelyihin. Kerimäellä Puruvesi-seminaarin ja Puruveden Muikun päivän järjestelyistä samanaikaisesti voisi löytyä molemmille sopivaa synergiaa. Tästäkin alustavasti Puruveden Muikun päivän yhteydessä keskusteltiin ja todettiin idea jatkokehityskelpoiseksi.

 

 

 

FRESHABIT Puruvesi-seminaari 29.7.2017

 

 

Vuoden 2017 Puruvesi-seminaari pidettiin lauantaina 29.7. klo 10-15 Ruokkeen Lomakylässä Puruveden rannalla. Seminaaripaikalta Hummonselälle avautuvat näkymät ovat upeinta Puruvettä.

 

 

 

Seminaari oli osa 1.1.2016 alkaneen ja 30.9. 2022 päättyvän FRESHABIT LIFE IP Puruveden tiedottamista. Pro Puruvedellä oli seminaarin valmistelu- ja järjestelyvastuu. Keskeiset Puruvedellä hankkeessa toimivat ja tuloksista vastuussa olevat selvittivät, mitä ovat tähän mennessä saaneet aikaan ja mitä lähiaikoina tekevät. Tärkein kohderyhmä oli Puruveden seudun vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä hankkeen seudulliset sidosryhmät. Kuvassa seminaariyleisöä.

 

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen avasi seminaarin ja toivotti seminaariyleisön tervetulleeksi. Kyseessä oli seitsemäs Puruvesi-seminaari. Ensimmäinen pidettiin vuosi Pro Puruveden perustamisen jälkeen vuonna 2011. Reijo Jantusen mukaan seminaarien painopisteet kuvaavat hyvin Puruvesi-työn edistymistä. Ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin Puruveden historiaa. Sen jälkeen tärkeänä aiheena oli Puruveden tila. Vuosien 2013-2015 seminaareissa oli esiteltävinä jo suunnitelmia, mitä Puruveden vesienhoidossa pitäisi tehdä. Mukaan tuli vuonna 2014 FRESHABIT-hankkeen valmistelu. Nyt painopiste seminaarissa on siirtynyt konkreettisiin vesienhoitotoimiin. Reijo Jantunen korosti FRESHABIT Puruveden tärkeimmän tavoitteen olevan heikkenevän kehityksen pysäyttäminen viidellä kohdealueella ja edellytysten luominen tilanteen parantamiselle. Kuvassa Reijo Jantunen avaamassa seminaarin.

 

 

 

Aamupäivän ohjelmassa Etelä-Savon ELY-keskuksen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen edustajat selvittivät erityisesti, miten valuma-alueilla tehtävät työt ovat käynnistyneet ja etenemässä. Esille tuli myös tarvittavan lähtötiedon hankkiminen tilannekuvan tarkentamiseksi sekä tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämiseksi sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen vastuulla olevat hoitokalastukset ja vesikasvillisuuden niitot.

 

Etelä-Savon ELY-keskus johtaa FRESHABIT-hanketta Puruvedellä. Aluekoordinaattori Pekka Sojakka selvitti hankkeen johtamista ja mm. lähtökohtatietojen hankintaa näytteiden ottoineen. Johtava asiantuntija Juha Maaranen puolestaan käsitteli mm. heidän vastuullaan olevan Jouhenjoen suualueen suuren kosteikon valmistelutilannetta, Kerimäen Kirkonkylän alueella Matinniemen niittoa sekä hoitokalastusta. Jouhenjoen suualueen kosteikon rakentamisesta tarjouskilpailu oli menossa. Tavoitteena on saada rakentaminen käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Matinniemen niitto jatkuu toisella niittokerralla samalla alueella kuin viime vuonna. Uusia muutaman hehtaarin alueita tulee mukaan niittoalueeseen Matinniemen itärannalta. Viime syksynä alkanut hoitokalastus Ristilahti-Haudanlahti-Mehtolanlahti alueella jatkuu. Hoitokalastuksen aloittamista Savonlahden alueella ja Kuonanjärvessä harkitaan. Pekka Sojakan ja Juha Maarasen esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

 

Seuraavana oli vuorossa johtava asiantuntija Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. He ovat vastuussa valuma-aluesuunnittelusta sekä kohdealueella 4 Hummonselän pohjoispään valuma-alueilla, että kohdealueella 5 Ristilahden-Haudanlahden valuma-alueilla. Suunnittelu valmistuu lokakuuhun mennessä. Ensimmäisiä valuma-aluetöitä käynnistynee jo syksyn aikana. Kohdealueella 4 valuma-aluerakenteiden toteuttamisvastuu jakautuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kesken. Vastuuosapuolet sopivat keskinäisestä yhteistoiminnastaan. Kohdealueen 5 Pohjois-Karjalan puoleisista valuma-aluerakenteista vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Paula Monosen esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Mittavin vastuu valuma-aluetöistä on Suomen metsäkeskuksella. Heidän vastuullaan on kokonaan kohdealueen 2 (Savonlahti) ja kohdealueen 3 (Hautalahti-Pajuselän pohjoisosa) valuma-alueen rakenteet sekä pääosa kohdealueen 1 (Lautalahti-Jouhenlahti-Matinniemi) rakenteista, osia kohdealueen 4 (Ketolanlahti-Suokonlahti-Hummonlahti) valuma-alueesta ja kokonaan kohdealueen 5 (Ristilahti-Naaranlahti-Susiniemi) Etelä-Savon puoleinen osa ja Pohjois-Karjalan puolelta Lessinpuron valuma-alue. Luonnonhoidon asiantuntija Seppo Ollikainen selvitti, miten heidän vastuullaan olevat työt edistyvät. Putkiniemessä yksi kosteikkokokonaisuus valmistui jo viime syksynä. Työt ovat käynnistyneet tai käynnistymässä Lessinpurolla, Naaranlahdella ja Lautalahdella. Suunnittelu on varsin valmis heidän vastuullaan olevilla valuma-alueilla pl. kohdealue 2, jossa suunnittelu valmistuu ensi vuonna. Suomen metsäkeskuksella on valmisteilla myös uusia metsien hoitoon liittyviä suosituksia, joilla vähennetään vesistöihin tulevaa kiintoainetta ja ravinteita. Seppo Ollikaisen esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Lounaalla oli tarjolla Puruveden muikuista todella maistuvaa muikkukeittoa. Sen jälkeen ennen kahvitaukoa olivat vuorossa Luonnonvarakeskuksesta Enonkoskelta tutkija Irma Kolari, Metsähallituksen luontopalveluiden Itä-Suomen Puistoalueelta Savonlinnasta suunnittelija Tiina Linsen ja Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen sekä seminaariin tervehdyksen tuoneet kansanedustaja Kari Kulmala ja Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela.

 

Tutkija Irma Kolari käsitteli hankkeeseen sisältyviä muikun, siian ja harjuksen poikastutkimuksia. Niitä on tehty sekä viime, että tänä vuonna. Viime vuonna harjuksen poikasia tavattiin hyvin vähän. Tänä vuonna tulos oli parempi. Muikun poikastuotto ei vaikuttanut Hummonselän tulosten perusteella erityisen hyvältä. Tulosten tarkempi analysointi jatkuu. Kohdealueella 1 Kerimäen Kirkonkylän läheisellä vesialueella ja kohdealueella 4 Hummonselän pohjoispään alueella kalastorakenne oli viime vuoden koekalastuksien perusteella Puruvedelle varsin sopiva. Tämän vuoden koekalastusalueilla kohdealueella 5 Naaranlahti-Tynkkylänlahti ja kohdealueella 3 Hautalahti-Puntunen sekä erityisesti kohdealueella 2 Kuonanjärvessä särkikaloja oli runsaasti. Näiden tulosten analysointi on vielä kesken. Irma Kolarin esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Suunnittelija Tiina Linsen käsitteli Punkaharjun luonnonsuojelualuetta ja sen liittymistä Puruveteen. Hankkeessa on valmisteilla retkeilypolku Punkaharjun Laukansaaren tutkimuspuistoon. Hytermänsaareen Kerimäellä tehdään luontopolku, ”Romu-Heikin polku”. Vuosien 2016-2017 aikana on tehty Punkaharjun-Puruveden alueella kävijätutkimus. Valmisteilla on myös koulujen käyttöön tarkoitettu ympäristökasvatusohjelma. Tiina Linsenin esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen selvitteli Pro Puruveden vastuita ja sitä, miten niiden toteutuminen on edennyt. Tiedottamisvastuuseen liittyen on mm. järjestetty vuoden 2017 aikana yksi tiedotustilaisuus, lähetetty viisi lehdistötiedotetta, osallistuttu oman esittelyteltan kera tai omalla osastolla viiteen isoon tapahtumaan, järjestetty Puruvesi-seminaari ja ylläpidetty FRESHABIT Puruveden kotisivuja. Joitakin tiedotustilaisuuksia ja tapahtumiin osallistumisia on vielä loppuvuodestakin. Ympäristökasvatukseen liittyen vuonna 2017 on järjestetty Kerimäen koulun Puruvesi-päivä. Elokuussa vastaava on Kesälahden ja Punkasalmen koululla. Vuoden 2016 aikana tiedotustoiminta oli saman laajuista. Lisäksi Pro Puruvesi on vastannut hankkeen erillisosioista ”Muutokset 1950-luvulta alkaen Puruveden viidellä FRESHABIT-kohdealueella”. Työ on edennyt suunnitelmien mukaan ja valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Reijo Jantusen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Valtiovallan tervehdyksen toi pohjoiskarjalainen kansanedustaja Kari Kulmala. Hän käsitteli mm. hallitusohjelmassa olevia vesiympäristöön liittyviä asioita sekä kalastusta. Yhtenä huolenaiheena oli kalastonhoitomaksuista kertyvien varojen väheneminen.

 

 

 

Kiteen kaupungin tervehdyksen toi Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela. Hän korosti Puruveden arvoa Kiteen kaupungin kannalta. Puruvettä vuosikymmenten ajalta hyvin tuntevana hänellä oli kerrottavanaan myös henkilökohtaisia mielikuvia Puruvedellä tapahtuneista muutoksista.  

 

 

 

Kahvitauon jälkeen seminaari jatkui kahdella viimeisellä esityksellä. Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista käsitteli vesiluonnon kartoitusta ja mallinnusta Puruvedellä. Limnologi Tarmo Tossavainen Karelia AMK:sta selvitteli Savonlahden koekalastusta ja sedimenttitutkimusta.

 

Erikoissuunnittelija Jari Ilmosen esitys käsitteli sekä heidän johdollaan tehtävää kasvillisuusselvitystä, että muiden osapuolten vastuita kartoitus- ja mallinnustyössä. Kasvillisuusselvitys alkoi viime kesänä ja maastotyöt loppuivat juuri seminaarin alla. Selvitys tehtiin Hummonselän alueella ennakkoon valituilla 42:lla näytealalla. Geologian tutkimuskeskus teki viime kesänä Hummonselällä luotauksen, jolla selvitettiin syvyyssuhteita ja pohjanlaatua. Osana kartoitustyötä oli Irma Kolarin esityksessään käsittelemä muikun, siian ja harjuksen poikastutkimus. Kokonaisuuteen kuuluu myös Suomen ympäristökeskuksen vastuulla oleva kaukokartoitus ja sen mahdolliset hyödyntämistavat järvien tilan selvittämisessä. Jari Ilmosen esitysdiat löytyvät täältä.

 

 

 

Seminaarin viimeisessä esityksessä limnologi Tarmo Tossavainen selvitti Savonlahden koekalastuksen ja sedimenttitutkimuksen tuloksia. Karelia AMK toteutti nämä Pro Puruveden toimeksiannosta ja järjestämänä. Selvitykset eivät sisältyneet FRESHABIT-hankkeeseen, mutta tukivat sitä suoraan kohdealueella 2. Savonlahden koekalastuksessa tuli erittäin runsaasti särkikaloja itse lahtialueelta. Hoitokalastustarve on selkeä. Lahtialueen ulkopuolella kalaston rakenne oli melko sopiva. Sedimenttitutkimuksessa todettiin lahtialueella kovan saven päällä olevan sedimenttiä keskimäärin lähes kolme metriä. Fosforia alueella arvioitiin sedimenttinäytteiden analysoinnin perusteella olevan yli 200 000 kiloa. Jo pelkästään runsas särkikalakanta aiheuttaa riskitekijän fosforin vapautumisesta veteen. Näkösyvyys Savonlahdella on paikka paikoin alle metrin, mikä on Puruvedelle tavattoman huono. Tarmo Tossavaisen esitysdiat löytyvät täältä.   

 

 

 

Reijo Jantunen korosti loppupuheenvuorossaan, miten monen osapuolen sitoutumista yksittäisestä rannan asukkaasta aina valtakunnan tason erikoisasiantuntijoihin tarvitaan saamaan Puruveden tilan heikkeneminen pysähtymään ja vähitellen kääntymään parempaan suuntaan. FRESHABIT-hankkeen tuloksena saadaan viidellä kohdealueella käänne aikaan, kun kaikki osapuolet tekevät työnsä tavoitteiden mukaisesti. Hyvin paljon työtä ja uusia hankkeita rahoituksineen tarvitaan FRESHABIT-hankkeen oheen ja jatkoksi Puruvedellä.

 

Ensi vuoden Puruvesi-seminaari pidetään Etelä-Savon alueella. Seminaarin rakenne saattaa uudistua, kun valuma-alueilla alkaa olla jo paljon nähtävää.

 

 

 

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) koekalastukset Puruvedellä 2017

 

Tässä juttu ja kuvia LUKE:n koekalastuksista Pro Puruveden näkökulmasta.

 

Luonnonvarakeskuksen Enonkosken toimipisteen tutkimusmestari Esa Hirvosen ja tutkija Irma Kolarin johdolla toteutettiin FRESHABIT Puruvesi-hankkeeseen kuuluvat koekalastukset Naaranlahti-Tynkkylänlahti alueella 17.-21.7. ja Hautalahti-Puntunen alueella ml. Kuonanjärvi 24.-28.7.2017.

 

 

 

 

Viime vuonna LUKE Enonkoski toteutti FRESHABIT-hankkeeseen sisältyvät koekalastukset Lautalahti-Jouhenlahti-Matinniemi ja Ketolanlahti-Myllylahti alueilla. Pro Puruveden toimeksiannosta ja järjestelyin Karelia AMK teki koekalastukset Ristilahdella (2014), Mehtolanlahdella (2015) ja Savonlahdella (2016). Ne eivät sisältyneet FRESHABIT-hankkeeseen, mutta sitä tukivat. Siten kaikilla viidellä Puruveden FRESHABIT-kohdealueella on tehty koekalastuksia. Sekä kalastorakenteesta että hoitokalastustarpeesta on lähtökohtatiedot saatu.

Naaranlahti-Tynkkylänlahti -koekalastusalueella särkikaloja näytti olevan reiluhkosti Naaranlahden perukalla, Pienlahdessa ja Tynkkylänlahdessa. Selkäveden reunalla verkoissa oli varsin vähän kaloja. Aikanaan koekalastusraportista ilmenee hyvin yksityiskohtaisesti, mitä kaloja koekalastusverkoissa oli. Kuvassa kalastusmestari Esa Hirvonen apulaisen kera työpisteessään.

 

 

 

Ja tässä vapaaehtoiset päästelemässä kaloja verkoista Naaranlahden rannalla.

 

 

 

Hautalahti-Puntunen -alueella ja erityisesti Kuonanjärvessä olleissa verkoissa oli niin kalojen päästelijöillä kuin kustakin kalasta tietoja talteen ottavilla runsaasti työtä. Tarpeen oli kaksi ”työketjua”. Molemmissa vapaaehtoiset päästelivät kaloja ja toisessa Esa Hirvosen ja toisessa Irma Kolarin toimesta kirjattiin kaloista tarvittavat tiedot. Tässä Irma Kolarin työpiste.

 

 

 

Tästä Kuonanjärvessä olleesta verkosta saa hieman kuvaa, miltä saalis näytti.

 

 

 

Ja samanlaista saalista oli monissa verkoissa.

 

 

 

Kalojen päästely sopii niin naisille kuin miehillekin iästä riippumatta. Kuvassa todellinen Puruveden kalastuksen seniori ja yksi kuudesta Pro Puruveden perustajajäsenestä, Eero Luukkanen, opastaa nuorta neitokaista tunnistamaan kaloja ja päästelemään niitä verkosta. Irma Kolari seuraa innokkaan neitokaisen toimintaa.

 

 

 

Kaikkiaan Esa Hirvosen, Irma Kolarin ja LUKE:n sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen kahden kesätyöntekijän apuna oli yhteensä toista kymmentä Pro Puruveden ja paikallisten osakaskuntien vapaaehtoista. Useat heistä olivat auttamassa useita päiviä. Kalojen päästely koekalastusverkoista sopii erinomaisesti vapaaehtoistyöksi. Kiitokset kaikille vapaaehtoisille. Ilman teitä työ ei olisi näin laajana onnistunut.

 

 

 

Harjun Kesäraitti 8.7.2017

 

Punkaharjun Pitäjäyhdistys järjesti Harjun Kesäraitti-tapahtuman 8.7. Punkaharjun keskustassa. Pro Puruvesi osallistui tapahtumaan oman esittelytelttansa kanssa osana FRESHABIT Puruveden tiedottamista.

 

Tapahtuman ohjelmatarjonta oli monipuolista. Juontamisesta huolehti Lisa Sounio-Ahtisaari. Hän toi esille myös Puruvesi-työn merkityksen ja vieraili teltassamme. Vuoden punkaharjulaiseksi valittiin paikallinen K-kauppias Marko Humia.

 

Erityisen mieluisaa oli huomata paikallisten maanomistajien sekä metsästäjien myönteinen kiinnostus myös Punkaharjun suunnalla FRESHABIT-hankkeeseen ja koko Puruvesi-työhön. Eiköhän Hälvänjoella majavakysymykseenkin löydy paikallisten metsämiesten ja maanomistajien kanssa ratkaisuja sekä vesienhoitorakenteita, jotka palvelevat myös riistanäkökohtia.

 

Pro Puruveden järjestelyistä ja esittelystä vastasivat hallituksen jäsenet Hannu Kutvonen ja Anna-Maija Asikainen sekä puheenjohtaja Reijo Jantunen. Kuvassa keskusteluja niin teltan edustalla kuin teltassakin.

 

 

 

Ilo oli saada myös nuoria tutustumaan Puruveden tilanteeseen ja kuulemaan, mitä ollaan tekemässä Puruveden puhtaan tulevaisuuden eteen niin nykyisille nuorille kuin tuleville sukupolvillekin.

 

 

 

Vuoden 2017 Harjun Raitti oli Pro Puruveden näkökohdin yksi parhaista tapahtumista, missä Punkaharjun suunnalla olemme olleet mukana.

 

 

 

Virtausmittauksia Puruvedellä

 

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johdolla tehdään Puruvedellä FRESHABIT-hankkeeseen liittyen virtausmittauksia virtausmallin kehittämistä varten. Samalla saadaan tietoa valituilta alueilta virtauksista Puruvedellä. Käytännön työstä vastaa Pro Puruvesi vapaaehtoistyönä Kerimäen Kirkonkylä-Patasalo-Halmesaari suunnalla ja Metsähallitus meneillään olevaan muuhun FRESHABIT-toimintaansa liittyen Hummonselän suunnalla. Metsähallituksen virtausmittaukset Hummonselällä ajoittuvat 17.-28.7 väliselle ajalle. Pro Puruvesi jatkaa mittauksia lokakuun loppupuolelle asti ja saattaa ulottaa mittauksia myös joillekin muille alueille Puruvedellä.

 

SYKE:n tutkimusmestari Timo Huttula ja tutkija Saija Koljonen pitivät perehdyttämistilaisuuden Pro Puruveden edustajille 13.7. Kerimäen Kirkkorannassa ja Kanasaaren vesialueella. Pro Puruvedestä perehdytettävinä olivat hallituksen jäsenet Paavo Jantunen, Kari Lindström ja Lasse Musakka sekä puheenjohtaja Reijo Jantunen. He ottavat päävastuun Pro Puruveden osalta ja perehdyttävät tarpeen mukaan lisää henkilöitä.

 

Aluksi suunniteltiin Kerimäen Kirkonkylän-Patasalon-Halmesaaren suunnalta sopivia mittausalueita. Vettä tuli olla kymmenkunta metriä ja alueella syvyysvaihteluitakin. Osa mittausalueista valittiin kapeahkoilta saarien välisiltä alueilta ja osa avoimilta selkävesien reunoilta. Kuvassa mittausalueiden valintaa Kerimäen Kirkkorannassa.

 

 

 

Mittaukset tehdään uimuriparilla kahdesta syvyydestä. Toisen uimurin lieriön yläpinta on kahden ja toisen neljän metrin syvyydessä. Mittausuimureissa on oranssinvärinen kelluke ja noin metrin pituisen varren päässä lippu. Siitä näkee uimurin kuuluvan FRESHABIT-hankkeeseen. Uimurin kellukkeessa on Suomen ympäristökeskuksen Saija Koljosen puhelinnumero. Kuvassa (vasemmalta Lasse Musakka, Saija Koljonen, Timo Huttula ja Reijo Jantunen) viritellään uimuria lähtökuntoon.

 

 

 

Mittaus kestää kerrallaan muutamia tunteja ajoittuen valoisaan aikaan. Samalla alueella tehdään useita mittauskertoja vaihtelevilla tuulilla. Mittausuimureiden liike tallentuu automaattisesti ja uimureiden liikettä sekä sijaintia voidaan seurata lähes reaaliaikaisesti. Virrat päälle ja mittausuimuri on valmis laskettavaksi veteen.

 

 

 

Uimuripari lasketaan veteen rinnakkain. Jo perehdyttämistilaisuudessa Kanasaaren lähettyvillä huomattiin syvemmällä ja pinnemmalla kulkevien mittausuimureiden liikkuvan eri nopeudella ja eri reittiäkin. Tältä uimuripari näyttää vedessä.

 

 

 

Mittausuimurit liikkuvat hitaasti ja ovat verkkomerkkien tapaan hyvin näkyvissä. Veneilijöitä pyydetään kiertämään mittausuimurit muutaman kymmenen metrin etäisyydeltä, etteivät veneestä ja moottorista syntyvät virtaukset vaikuta mittaustuloksiin.

 

Mittaustulosten julkaisutapaa ja jopa avointa reaaliaikaista seurantamahdollisuutta harkitaan.

 

 

 

Kesälahden Muikkumarkkinat 1.-2.7.2017

 

Pro Puruvesi on osallistunut Kesälahden Muikkumarkkinoille perustamisensa jälkeisestä vuodesta 2011 alkaen. FRESHABIT-hankkeen käynnistyttyä vuoden 2016 alussa, Muikkumarkkinat ovat sisältyneet Pro Puruveden vastuulla olevaan FRESHABIT Puruveden tiedotusohjelmaan.

 

Pro Puruveden iso oma esittelyteltta antaa mahdollisuuden tuoda esille monipuolista informaatiota sekä isoilla kartoilla että esittelytauluin. Tältä telttamme Kesälahden Muikkumarkkinoilla näytti.

 

 

 

Pro Puruvesi oli vahvalla joukolla antamassa niin FRESHABIT-tietoa kuin muutakin infoa Puruvesi-työstä sekä kuuntelemassa paikallisten Puruvesi-kuulumisia. Eri pituisin jaksoin paikalla olivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Anneli Makkonen, Raimo Oksman ja Paavo Jantunen. Erittäin tärkeässä roolissa olivat nykyiset joensuulaiset, aiemmat kesälahtelaiset, Pentti ja Raija Hiltunen. Pentti Hiltunen oli pitkäaikainen Pro Puruveden hallituksen jäsen. Lauantaina oli aika-ajoin niin monia kiinnostuneita teltassamme, ettemme tahtoneet ehtiä vahvasta miehityksestä huolimatta kaikkien kanssa juttelemaan.

 

 

 

Myös pohjoiskarjalainen kansanedustaja Kari Kulmala sai FRESHABIT-infoa.

 

 

 

Kuten myös Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela ja aiempi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ari Asikainen.  Kuvassa vasemmalta Ari Asikainen, Esa Lahtela, Reijo Jantunen ja Pentti Hiltunen.

 

 

 

Keskusteluissa tuli vahvasti esille myönteinen asenne Puruveden vesienhoitoon, eikä työn tarpeellisuudesta ollut mitään epäilyä. Uskoa Puruveden heikkenevän kehityksen pysäyttämiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen voitiin vahvistaa FRESHABIT-hankkeessa jo nähtävillä olevilla toimenpiteillä niin valuma-alueilla kuin vesialueellakin.

 

Kesälahden Muikkumarkkinoilla Pro Puruvesi sai tänäkin vuonna kymmeniä uusia jäseniä. Jäsenmäärämme ylitti reilusti 1300:n jäsenen rajan. Vuonna 2014 saimme Kesälahden Muikkumarkkinoilla historiallisen tuhannennen jäsenen.

 

Puruveden Lohikuninkuuskisa käytiin Muikkumarkkinoiden kanssa samanaikaisesti. Komeat taimenet olivat voittajaparin saaliina. Suurin painoi lähes 4 kiloa ja pienempikin noin 2,5 kiloa. Muitakin mitat täyttäviä lohikaloja tuli. Kisaan osallistui hieman yli 200 venekuntaa. Kuvassa ensimmäisiä veneitä lähdössä yhdestä neljästä starttipaikasta.

 

 

 

Sama telttapaikka on varattu Pro Puruvedelle Muikkumarkkinoilta jo vuodeksi 2018. Tervetuloa!

 

 

 

METKU - Metsäkulttuuripäivät LUSTO:ssa 16.-18.6.2017

 

Suomen Metsämuseo Lusto järjesti 16.-18.6. Metku-Metsäkulttuuripäivät Punkaharjulla Luston alueella. Metsään liittyvää ohjelmaa ja tahoja oli hyvin monipuolisesti kolmen päivän ajan esillä. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi. Kävijämäärä oli lähes 6000.

 

Pro Puruvesi osallistui tapahtumaan toista kertaa. Vesienhoitoon painottuvia muita toimijoita Metsäkulttuuripäivillä ei ollut. Metsä ja vesi, metsän hoito ja vesistöjen hoito sopivat mainiosti samaan tapahtumaan. Metsien hoidolla ja sen parissa työskentelevien asenteella on tärkeä merkitys vesistöjen tilaan. FRESHABIT-hankkeessa Puruvedellä metsän ja metsien hoidon vaikutus vesistön tilaan on vahvasti esillä.

 

Pro Puruvesi oli tapahtumassa erityisesti FRESHABIT-teemalla. Hyvältä paikkaa Metsätorilta varattiin tilava näyttelyosasto. Tältä osasto näytti tapahtuman avautuessa perjantaina 16.6. klo 10. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta niin kirkkaasti, että takaseinällä olleet FRESHABIT Puruveden kohdealuekartta ja iso Puruveden kartta näkyvät kuvassa heikosti.

 

 

 

Tapahtuma oli päivittäin avoinna klo 10-16. Pro Puruvedellä oli koko ajan paikalla kaksi hallituksen jäsentä. Lauantaina otetussa kuvassa Anna-Maija Asikainen ja Reijo Jantunen esittelemässä FRESHABIT-hanketilannetta ja muitakin Puruvesi-asioita. Tietokoneelta näytettiin monille, mitä Pro Puruveden ja FRESHABIT Puruveden kotisivuilta (www.propuruvesi.fi/FRESHABIT) sekä Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmästä löytyy. Positiivista oli palaute siltäkin osin.

 

 

 

Monipuoliseen ohjelmatarjontaan kuului luontevasti niin tukkilaiset kuin puusta erilaisia taideteoksia tekevät.

 

 

 

 

Kolmen päivän tapahtuma oli Pro Puruvedelle varsin mittava satsaus, kun samalla viikolla olivat myös mm. Pro Puruveden järjestämä laaja haastattelu liittyen selvitykseen muutoksista 1950-luvulta alkaen viidellä FRESHABIT Puruveden kohdealueella ja vuosittainen vesistökunnostusverkoston seminaari Tampereella. Vilkas viikko antoi paljon myönteistä Puruvesi-työlle. Ja vilkas toiminta- ja tapahtumakesä Puruvedellä jatkuu. Avoin, aktiivinen viestintä ja sitä kautta ihmisten positiivinen mukaan saaminen Puruvesi-työhön sekä verkostoituminen luovat sitä perustaa, jolla sekä FRESHABIT-hanke Puruvedellä että muu työ Puruveden puhtaan tulevaisuuden eteen onnistuu.

 

 

 

Vesistökunnostusverkoston seminaari 13.-14.6.2017 Tampereella

 

Vuoden 2017 vesistökunnostusverkoston seminaari pidettiin Tampereella. Järjestäjinä olivat Suomen ympäristökeskus, Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Pirkanmaan ELY-keskus ja FRESHABIT-hanke. Seminaari pidettiin Tampereen yliopiston päärakennuksessa. Toisen seminaaripäivän iltapäivä oltiin maastossa. Osallistujia oli lähes 200 ympäri Suomea.

 

Pro Puruveden edustajat ovat osallistuneet vuosittaiseen seminaariin vesistökunnostusverkoston perustamisesta alkaen. Aiempien vuosien seminaarit ovat olleet Lahdessa, Iisalmessa, Raumalla ja Lappeenrannassa. Seminaari on vuoden tärkein koulutustilaisuus hallituksen jäsenille. Seminaari tarjoaa erinomaisen ympäristön myös Puruveden ja Pro Puruveden valtakunnalliseen tunnetuksi tekemiseen ja verkostoitumiseen. Tampereen seminaariin osallistuivat Pro Puruvedestä puheenjohtaja Reijo Jantunen, varapuheenjohtaja Kari Lindström sekä hallituksen jäsenet Paavo Jantunen ja Mikko Suonio.

 

Pro Puruvedellä oli seminaarin yhteydessä oma näyttelyosasto. Seminaarin alkaessa 13.6. klo 09, osastomme yliopiston aulan päädyssä oli valmis.

 

 

 

Ensimmäisen seminaaripäivän mielenkiintoisinta antia Puruveden kannalta olivat esitykset ja keskustelut erilaisten luontoarvojen huomioon ottamisesta vesistön kunnostamisessa. Asiaa käsiteltiin aamupäivällä kaikille yhteisissä asiantuntijoiden esityksissä ja iltapäivällä yhdessä teemaryhmistä. Viitasammakon ja direktiivikorentojen tuomat käytännön ongelmat Puruvedellä tulivat teemaryhmässä vahvasti keskusteluun Pro Puruveden toimesta. Edelleenkään yksiselitteistä ratkaisumallia eri luontoarvojen priorisoimiseksi erilaisilla vesistöillä ei ole. Lähinnä lupamenettelyn joustavoittaminen ja direktiivilajien kompensaatioiksi kelpaavien elinympäristöjen tulkinnat näyttäisivät jäävän lähiajan parannuksiksi. Asian selvittelyä luvattiin jatkaa.

 

Ensimmäinen päivä päättyi Tampereen kaupungin vastaanottoon ja vuoden 2017 vesistökunnostajan palkitsemiseen Tampereen Raatihuoneella ja seminaari-illalliseen. Kuvassa Pro Puruveden nelikko vasemmalta Reijo Jantunen, Paavo Jantunen, Kari Lindström ja Mikko Suonio Tampereen Raatihuoneella.

 

 

 

Viidettä kertaa valittiin valtakunnallinen vuoden vesistökunnostaja. Vuoden 2017 vesistökunnostaja on Juha Salonen. Hän on ansioitunut erityisesti purokunnostajana. Kaikki viisi vuoden vesistökunnostajiksi valittua saatiin yhteiskuvaan. Kuvassa vasemmalta vuoden 2017 vesistökunnostaja Juha Salonen, vuoden 2016 vesistökunnostaja Reijo Jantunen, vuoden 2015 vesistökunnostajan Virtavesien hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esa Lehtinen, vuoden 2014 vesistökunnostaja Jukka Koski-Vähälä ja vuoden 2013 vesistökunnostaja Juha Keto.

 

 

 

Toisen seminaaripäivän aamupäivällä käsiteltiin mm. kemikalisointia vesistöjen hoitokeinona niin yhdysvaltalaisten, ruotsalaisten kuin suomalaistenkin kokemusten perusteella. Aihe oli hyvin ajankohtainen mm. Littoistenjärven alumiinikloridin käytön ja vaikutusten saaman suuren julkisuuden ansiosta. Aihe oli tosin valittu jo ennen Littoistenjärven käsittelyä. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa kokemuksia kemikaalien käytöstä on jo usean vuosikymmenen ajalta. Tulokset vaihtelivat. Yleiskuva pitkäaikaisistakin vaikutuksista oli kuitenkin myönteinen. Selkeästi niin Ruotsin kuin Suomenkin kokemusten perusteella pelkkä kemikaalikäsittely ei riitä positiiviseen pitkäaikaiseen vaikutukseen. Ravinteiden ja kiintoaineen tulo valuma-alueilta on saatava kuriin ja vesialueella on huolehdittava mm. särkikalojen määrän sopivana pitämisestä. Kaikki järvet, joissa kemikalisointia on käytetty, ovat olleet pieniä. Littoistenjärvi on kooltaan noin 1,5 km2. Olisiko kemikalisointi tulevaisuudessa realistista joillakin Puruveden valuma-alueen huonossa kunnossa olevassa järvessä kuten Kuonanjärvessä tai varsin sulkeutuneella lahtialueella kuten Ristilahdessa?

 

Iltapäivällä tutustuttiin ryhmiin jakaantuneena Ahtialanjärven lintuvesien kunnostukseen ja kaupunkiympäristön vesiensuojeluun. Kuvassa Ahtialanjärven ruovikkoista maisemaa.

 

 

 

Iltapäivällä tutustuttiin myös Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimitiloihin ja alueelle järjestettyyn vesiensuojeluun liittyvään näyttelyyn. Erityisen mielenkiintoiselta vaikutti uiva, telaketjuin ja murskaimella varustettu niittolaite. Sillä pystyy niittämään kuivalle maalle asti eivätkä ohuet rantapuskatkaan jää niittämättä. Murskaimella voi hajottaa mm. heinäkasvuston juurakoita. Puruvedelläkin monissa paikoin kellukkeilla kulkevien niittolaitteiden kulku tyssää jo kaukana rannasta kun kelluke ottaa kiinni pohjaan.

 

 

 

Toinen hyvin mielenkiintoinen yrittäjä esitteli lähinnä omien rantojen kunnostajille kehittämäänsä imuruoppausvälineistöä ja yksinkertaista vetolaitetta rantaveteen kertyneen ”moskan” poistamiseen. Kuvassa em. laitteiden esittelykuva ja kotisivujen osoite tarkempaan tutustumiseen.

 

 

 

Pro Puruveden kustannukset seminaarista olivat yhden auton kilometrikorvaus ja kahden 2- hengen huoneen majoituskorvaus kahdelta yöltä järjestäjän neuvottelemasta halvemmasta majoitusvaihtoehdosta.  

 

Seminaariesitykset löytyvät täältä.

 

 

 

Selvitys muutoksista 1950-luvulta alkaen Puruveden viidellä FRESHABIT-kohdealueella

 

Pro Puruveden vastuulla osana FRESHABIT-hanketta on selvityksen teettäminen muutoksista Puruveden viidellä kohdealueella 1950-luvulta alkaen.

 

 

 

Selvityksen tekee kilpailutuksen voittanut Pöyry Finland Oy. Selvitys pohjautuu kansalaishavaintoihin muutoksista, vanhoihin ja nykytilaa esittäviin valokuviin sekä karttoihin. Pro Puruveden vastuulla oleva valokuvien etsiminen alkoi jo vuoden 2016 lopulla. Tässä Kerimäen kunnan kuvassa Kerimäen kirkonkylän kohdealueen 1 puhdasta rantaa 1930-luvulta.

 

 

Nyt siitä niitetään FRESHABIT-hankkeessa laajaa ruovikkoa siinä määrin kuin rehevöitymisen myötä tulleilta viitasammakoilta ja direktiivikorennoilta on mahdollista. Kuva Kerimäen aluejohtokunnan.

 

 

 

Haastattelut ovat hyvin keskeinen osa selvitystä. Haastateltavien valinta kohdealueittain ja haastattelujen järjestelyt olivat Pro Puruveden vastuulla. Haastattelujen tekeminen ja haastattelumateriaalin käsittely olivat Pöyryn vastuulla. Haastattelija oli johtava asiantuntija, FM, YTL Kalle Reinikainen. Hänellä on hyvin vahva sekä koulutuksellinen että käytännön kokemus ympäristötutkimuksesta, vuorovaikutteisesta suunnittelusta ja haastatteluista.

 

Haastattelut toteutettiin 12.-16.6. viidellä kohdealueella. Kultakin kohdealueelta Pro Puruvesi oli valinnut useita haastateltavia. Kaikkiaan heitä oli parikymmentä. Lähes kaikki olivat seuranneet omilla lähivesillään koko muutosprosessin 1950-luvulta alkaen.

 

Haastattelut alkoivat 12.6. kohdealueelta 1 Kerimäen Kirkkorannassa. Kuvassa vasemmalta Pro Puruveden hallituksen edustaja Kari Lindström, haastattelija Kalle Reinikainen ja haastateltavat Matti Louekoski, Pekka Palm, Pentti Kuutti ja Esko Auramo. He kaikki ovat tehneet havaintoja Kerimäen kirkonkylän rannoilta siitä alkaen kun taustalla oleva Jouhenlahtikin oli hiekkarantainen ja vesikasvillisuudesta vapaa. Esko Auramolla muistikuvat ovat myös Lautalahdelta. Lisäksi kotona haastateltiin yli 90-vuotias Toivo Tynkkynen.

 

 

 

Kohdealueella 2 haastattelu toteutettiin 14.6. aamupäivällä. Haastateltavina olivat Hannu Paakkunainen ja Seppo Silvennoinen. Pro Puruveden puolelta oli mukana ja järjestelyistä vastaavana hallituksen jäsen Hannu Kutvonen.

 

Tässä haastattelija ja kohdealue 3:n haastateltavat aamulla 15.6. Hautalahden rannalla vasemmalta Maija Huttunen, Kalle Reinikainen, Pentti Huttunen, Jaakko Karjalainen ja Juha Karhu. Nuoremman polven haastateltava Maija Huttunen on merigeologi. Hän on tehnyt kohdealueella 3 sukelluksia ja tuntee pohjan tilanteen osalla kohdealuetta 3. Jaakko Karjalainen on ammattikalastajana tehnyt muutoksista havaintoja kohdealueella 3 myös ammattikalastajan näkökulmasta. Pro Puruveden edustajana ja haastattelujen järjestäjänä kohdealueella 3 oli puheenjohtaja Reijo Jantunen. Merkittävänä erityispiirteenä kohdealue kolmen muutoksia arvioitaessa on 1970-luvulla alkanut ja muutama vuosi sitten loppunut turvetuotanto Savisuolla.

 

 

 

Kohdealueella 4 osa haastatteluista tehtiin 13.6. ja osa 14.6. iltapäivällä. Haastateltavina olivat Aarre Kammonen, Esa Lahtela, Alpo Niiranen, Sirpa Pakarinen ja Matti Seiro. Järjestelyistä vastasi ja haastatteluissa oli Pro Puruveden puolelta mukana hallituksen jäsen Anneli Makkonen.

 

Kohdealueen 5 haastattelut hoidettiin 16.5. Haastateltavina olivat kohdealueen Pohjois-Karjalan puolelta Tuure Ahokas, Aino Haverinen sekä Marianne ja Risto Pöllänen. Etelä-Savon puolelta oli haastateltavina Antero Hänninen ja Eino Jantunen. Järjestelyistä vastasi Pohjois-Karjalan alueella hallituksen jäsen Raimo Oksman ja Etelä-Savon puolella kohdealuetta hallituksen jäsen Anna-Maija Asikainen. He olivat omilla alueillaan myös haastatteluissa mukana. 

 

Haastattelun aikana kukin haastateltava pääsi tuomaan esille omia havaintojaan muutoksista kohdealueella. Haastattelut nauhoitettiin haastateltavien luvalla. Pöyry käyttää laajaa haastattelumateriaalia tärkeänä lähdeaineistona tehdessään raportin muutoksista kohdealueittain. Työn päättyessä koko haastattelumateriaali luovutetaan Pro Puruvedelle ja jää Pro Puruveden haltuun.

 

Sopimuksen mukaan Pöyry luovuttaa loppuraportin Pro Puruvedelle marraskuun 2017 loppuun mennessä. Raportti tulee käyttöön osana FRESHABIT-hanketta.

 

 

 

Kerimäen koulun Puruvesi-päivä 30.5.2017

 

Pro Puruvesi järjesti Kerimäen koulun kuudesluokkalaisille 30.5. jo perinteisen Puruvesi-päivän. Se oli osa Pro Puruveden vastuulla olevaa FRESHABIT Puruveden ympäristökasvatusosiota. Kuudesluokkalaisia oli 34 ja opettajia kolme. Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa kussakin oli yksi opettaja. Rasteja oli kolme. Kaikki ryhmät kiersivät kaikki rastit viileässä, mutta aurinkoisessa ja lähes tyynessä säässä.

 

Ykkösrastilla käytiin Puruvedellä Jaakko Eerikäisen kipparoimalla veneellä. Jokainen pääsi henkilökohtaisesti mittaamaan näkösyvyyttä ja toteamaan Puruveden selkävesien veden poikkeuksellisen kirkkauden. Näkösyvyys oli parhaimmillaan lähes 10 metriä. Matkan aikana Pro Puruveden hallituksen varapuheenjohtaja Kari Lindström ja hallituksen jäsen Jaakko Eerikäinen antoivat Puruvesi- ja FRESHABIT-tietoutta. Vinkkejä annettiin mm. siitä, miten jokainen voi omalla toiminnallaan edistää Puruveden puhtautta. Pikku naposteltavaa tarjoili Irmeli Eerikäinen.

 

 

 

Kakkosrastilla aiheena oli lintujen tunnistaminen Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtajan Timo Luostarisen johdolla. Kovin linturikasta ei Kerimäen Kirkkorannan alue päivällä ollut. Jokainen pääsi kuitenkin tunnistamaan joitakin lokkeja ja sorsia. Timon mukana ollut koira toi oman mielenkiinnon rastille.

 

 

 

Kolmosrasti oli läheinen Kerimäen Kotiseutumuseo. Kerimäki-Seuran puheenjohtaja Iikka Muhonen kertoili värikkäästi elämästä vanhoina aikoina Puruveden seutukunnalla. Tutustumiskohteina olivat niin pirtti, tuulimylly kuin aittarakennukset. Morsiusaitta näytti erityisesti kiinnostavan ja selväksi tuli myös, miten tuulimyllyssä jauhoja jauhettiin.

 

 

 

Päivän päätteeksi Pro Puruvesi tarjosi FRESHABIT-budjetista kaikille jäätelöt/kahvit Kaivopirtissä.

 

Vastaavat Puruvesi-päivät järjestetään Kesälahden ja Punkasalmen koulun oppilaille elokuussa. Kesälahden koulun viidesluokkalaisille Puruvesi-päivä oli alunperin valmisteltu pidettäväksi 16. toukokuuta. Edellisellä viikolla se jouduttiin perumaan, kun näytti epävarmalta onko suunniteltuna päivänä jäät Hummonselältä lähteneet ja vesillä käynti mahdollista.

 

 

 

Pro Puruvesi mukana Kesälahti City Mahaton 2017 -tapahtumassa

 

Pro Kesälahti järjesti 19.-25.5. tavanomaistakin näyttävämmän ja monipuolisemman Kesälahti City Mahaton-tapahtuman. Perusidea oli entinen: yksi noin viiden kilometrin kierros kullekin Kesälahden perustamisen (v. 1873) jälkeiselle vuodelle. Kullekin kierrokselle aikaa oli yksi tunti. Viestin kulku oli katkeamaton, joten tänä vuonna viesti kesti 145 tuntia. Tapahtuma kuului Suomi 100-tapahtumiin.

 

Pro Puruvesi on osallistunut jokaiseen neljään Kesälahti City Mahaton-tapahtumaan. Tällä kertaa osallistuimme viestikierroksen lisäksi omalla osastolla. Valitsimme osallistumispäiväksi teemapäivistä Lähiruoka-päivän. Puhdas lähiruoka ja puhdas Puruvesi puhtaine kaloineen sopi hyvin yhteen. FRESHABIT-hanke ja sen merkitys Puruvedelle oli Pro Puruvedellä keskeisenä teemana.

 

Niin FRESHABIT roll-up kuin Pro Puruveden oma roll-up yhteistyökumppanilogoineen toivotti yleisöä Pro Puruveden osastolle tervetulleeksi.

 

 

 

Pro Puruveden osastolla oli FRESHABIT-hankkeeseen ja Pro Puruveden toimintaan liittyvää informaatiomateriaalia jaettavana. Esillä oli myös Puruveden valinta yhdeksi Suomen 100:sta luontohelmestä. Kartan äärellä saatiin tilannekuvaa ja terveisiä ranta-asukkailta ja kerrottiin mitä heitä kiinnostavilla alueilla tehdään. Pro Puruvesi sai jälleen useita uusia jäseniä noin 1250:n aiemman jäsenen joukkoon.

 

 

 

Tässä Pro Puruveden viestinviejät (vasemmalta Raimo Oksman, Anneli Makkonen, Reijo Jantunen, Helena Jantunen ja Pentti Hiltunen) lähdössä viemään viestiä 20.5. klo 12.

 

 

 

ja tässä iloisina kierroksen jälkeen.

 

 

 

Pro Kesälahti osoitti, miten huimaa idearikasta työtä omalla sarallaan vapaaehtoisjärjestö voi tehdä. Onnittelut ja kiitokset Pro Kesälahdelle. 

 

 

 

Savonlahden sedimenttitutkimus 2017

 

Karelia AMK tekee talvella 2017 Savonlahdella Pro Puruveden toimeksiannosta sedimenttitutkimuksen. Syksyllä 2016 samalla alueella Karelia AMK toteutti Pro Puruveden toimeksiannosta koekalastuksen. Siitä loppuraportti löytyy Pro Puruveden kotisivuilta. Em. työt eivät sisälly FRESHABIT LIFE IP Puruveden ohjelmaan, mutta tukevat sitä. Savonlahti valuma-alueineen on hankkeessa Puruvedellä yksi viidestä kohdealueesta. Koekalastuksesta ja sedimenttitutkimuksesta sovittiin Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Enonkosken toimipisteen kanssa.

 

Sedimenttitutkimuksessa selvitetään sedimentin määrä ja ominaisuudet sekä sedimentin aiheuttamat riskit Savonlahden tulevaisuudelle. Tutkimus antaa myös lähtökohtatiedot siitä, miten FRESHABIT-hankkeessa ja sen jälkeenkin Savonlahden valuma-alueella ja Savonlahdessa tehtävät työt vaikuttavat sedimentin kertymään ja ominaisuuksiin pitkällä ajanjaksolla. Karelia AMK:n työhön sisältyy myös mm. pohjaeläinnäytteiden ottaminen, pintasedimentin redox-potentiaalin mittaus ja vesinäytteiden ottaminen. Tutkimuspisteet näkyvät kartasta.

 

 

 

Karelia AMK:n opiskelijaryhmät osallistuivat tutkimukseen 27.3. ja 29.3. Savonlahdella. Tutkimuspisteestä 2, joka on muutaman sadan metrin päässä Savonlahden perukalle laskevasta Kuonanjoen suusta, mitattiin pohjasedimentin paksuus ja selviteltiin rakenne. Savonlahdelle ravinteet ja kiintoaine tulevat hyvin suurelta osin Kuonanjoen kautta. Tältä Kuonanjoen suualue näytti 27.3.

 

 

 

Mittauspisteessä 2 oli kovan savikerroksen päällä reilut 4,5 metriä pehmyttä sedimenttiä, josta höttömäistä oli puolisentoista metriä. Mielenkiintoista oli toinen ruskea raita vajaassa kahdessa metrissä ja toinen reilussa kolmessa metrissä. Nämä liittynevät puiden uittoon ja käsittelyyn. Kuvissa näytteet sedimenttikerroksista 0-1, 3-4 ja 4-5 metriä. Viimeisessä tulee hyvin näkyviin jo kova savikerros.

 

 

 

Vesi Savonlahdella on niin tummaa, ettei sitä Puruveden kristallin kirkkaaksi vedeksi voi tunnistaa eikä tilannetta mitenkään hyväksyä. Näkösyvyys on alle metrin. Kuvassa 29.3. tehty tutkimusavanto ennen kokeiden ottamista.

 

 

 

Tässä kuvassa menossa 29.3. pintasedimentin redox-mittaus.

 

 

 

Ja tässä 29.3. pohjaeläinnäytteiden ottaminen.  

 

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen kävi sekä 27.3. että 29.3. seuraamassa tutkimustyötä ja piti opiskelijoille Puruvesi-infon siitä, miten vesienhoitotöitä Puruvedellä tehdään ja miten Savonlahti niihin liittyy.

 

 

 

Opiskelijat saavat Savonlahdella hyvää koulutusta sedimenttitutkimukseen liittyvistä käytännön töistä ja he osallistuvat myös tutkimusaineiston laboratoriotyöhön ja analysointiin. Yksi Karelia AMK:n oppilas tekee Pro Puruvedelle opinnäytetyön Savonlahden tilasta vertailuineen Ristilahteen. Siellä Karelia AMK teki 2014-2015 Pro Puruveden toimeksiannosta samanlaisen koekalastuksen ja sedimenttitutkimuksen.

 

Sedimenttitutkimus käynnistyi helmikuun lopulla ja on edennyt suunnitellusti. Kenttätyöt päättyvät huhtikuun alkupuolella. Viimeiseksi otetaan uudet vesinäytteet, joilla nähdään miten kevätvirtaama Kuonanjoessa vaikuttaa vesiarvoihin Savonlahdella.  Keskeiset tulokset ovat esiteltävissä Puruvesi-seminaarissa 29.7. Ruokkeen Lomakylässä. Lopullinen raportti valmistuu vuodenvaihteessa 2017/2018.

 

 

 

Jäänveiston SM-kilpailut ja jääliukumäki Kerimäellä 2017

 

Jäänveiston SM-kilpailut pidettiin 25.-26.2. Kerimäellä Jäälinna ry:n johtamana. Pro Puruvesi nosti ja toimitti jäät kilpailuun sekä jääliukumäkeen. Kerimäen kappeliseurakunta antoi kilpailualueeksi upean kirkkopihan. Niin kilpailijoilla kuin yleisölläkin oli taustalla maailman suurin puukirkko.

 

Jäänveiston SM-kilpailujen järjestelyihin, rahoitukseen ja oheistapahtumiin osallistuivat Jäälinnan lisäksi mm. Savonlinnan kaupunki, Kerimäen aluejohtokunta, Kerimäen kappeliseurakunta, Pro Puruvesi, Lions Club Kerimäki, Lions Club Kerimäki/ Puruvesi, Kerimäen Yrittäjät, Kerimäki-seura, Pääkanta-säätiö ja Keiku ry. Tapahtuma oli samalla merkittävä yhteistyön ja yhteisöllisyyden osoitus.

 

Pro Puruvesi nosti korvauksetta jäät Kerimäelle SM-kisoihin ja jääliukumäkeen 21.2. ja hoiti niiden kuljetuksen 23.2. tapahtumapaikalle. Kaikkiaan jäätä nostettiin Kerimäelle noin 40 000 kiloa.  Suurimmat jääpalat olivat kooltaan 1,5x1,5 ja 1x2 metrisiä.

 

 

 

Jääliukumäen teki edellisten vuosien tapaan Pro Puruvesi. Perjantaiaamuna 24.2. aloitettiin työ, ja illalla reilun 30 metrin pituinen jääliukumäki oli valmis.

 

 

 

Jo seuraavana aamuna jääliukumäki oli lasten käytössä.

 

 

 

…ja jonoakin syntyi. Säistä riippuen liukumäestä on iloa lapsille useiksi viikoiksi.

 

 

 

Samaan aikaan jääliukumäen teon kanssa alkoi Savonlinnan kaupungin kalustolla Lions Clubien vapaaehtoisten avustamana kilpailupaikkojen valmistelu Jäälinnan johtamana. Jo aiemmin tehtyjen lumijalustojen päälle nostettiin kullekin kymmenelle kilpailijalle 1,5x1,5 metrinen aluspala ja sen päälle pystyyn 1x2 metrinen veistopala Puruveden kirkasta jäätä. Lisäksi kullekin kilpailijalle oli varattu vapaaseen käyttöön 1x1 metrinen jääpala.

 

 

 

Taitavat toimijat selvisivät vaativasta työstään mainiosti. Perjantaina illansuussa kaikille kilpailijoille olivat tällaiset jääpalat valmiina lauantaiaamuna klo 09 alkanutta kilpailua varten.

 

 

 

Jo ensimmäisen kilpailupäivän iltapäivällä alkoi hahmottua, millainen taideteos kullakin oli tekeillä. Teemana oli Suomi 100 vuotta.

 

 

 

 

Viisihenkinen kilpailuraati, johon kuuluivat Savonlinnan kaupungin, Kerimäen kappeliseurakunnan, Pääkanta-säätiön, Jäälinna ry:n ja Pro Puruvesi ry:n edustaja, arvioi toisena kilpailupäivänä sunnuntaina klo 14 päättyneet veistokset. Jokainen raadin jäsen arvioi itsenäisesti kunkin kymmenen kilpailijan työt ja antoi jokaiselle työlle arvostelukriteereiden mukaisesti eriteltynä pisteet. Kun pisteet laskettiin yhteen, voittajaksi tuli Anssi Kuosan veistos ”Meidän maa”. 

 

 

 

Toiseksi tuli veistos ”Sisun valtakunta”.  Sen tekijä oli Ari-Pekka Kuusela.

 

 

 

Ja kolmannen palkinnon sai Jussi Katajisto työllään ”Maamme”.

 

 

 

 

Upea oli koko veistosrivistö sekä päivällä että yöllä.

 

 

 

Pro Puruvesi kiittää Jäälinnaa päätöksestä tuoda Jäänveiston SM-kisat Kerimäelle maailman suurimman puukirkon äärelle Puruveden rannalle. Kiitokset myös kaikille tapahtumaan osallistuneille hyvästä yhteistyöstä ja yleisölle kannustavasta palautteesta.

 

 

 

Jääprojekti 2017

 

Pro Puruvesi nosti Puruveden jäätä ennätysmäärän Jäälinna ry:n kanssa sovitusti. Jäätä nostettiin Luolajäänveiston MM-kilpailuihin Leppävirralle, Jäänveiston SM-kilpailuihin Kerimäelle ja jäänveistotapahtumiin Kuopioon, Imatralle, Luumäelle ja Enonkoskelle sekä isoon jääliukumäkeen Kerimäelle. Yhteensä jäätä nostettiin varovaisen arvion mukaan noin 220 000 kiloa. Jää nostettiin jo perinteisesti Kerimäeltä Pääkannasta Sammalselän reunalta.

 

Laadukkaan jään saaminen edellyttää paitsi Puruveden kaltaista kirkasta vettä, niin myös jään hoitoa siitä alkaen kun jää jalkamiehen kantaa. Aloitimme jään puhdistuksen ja merkitsimme nostoalueen joulukuun puolivälissä. Koepalan otimme 30.12. ja totesimme jään paksuudeksi noin 20 cm. Siitä teräsjäätä oli 17 cm.  Tämä antoi luottoa hyvän jään saamiseen. Koepala ”jäämestarimme” Jaakko Eerikäisen sylissä.

 

 

 

Jään hoito jatkui jään puhdistuksella aina lumisateen jälkeen. Lumitöistä selvittiin tänä talvena varsin vähällä. Kyllä lumipenkkoja hoitoalueen reunoille talven mittaan kuitenkin kertyi.

 

 

 

Jäänhoidon lisäksi valmisteluihin kuului mm. kuormalavojen hankinta (noin 150 kpl) ja kuljetus Pääkantaan, jääpalojen väliin tulevien välilautojen (noin 600 kpl) hankinta, kunkin kuormalavan jäälastin sitomiseen tarvittavien sidosliinojen osto, tarvittavien aurausten ja sorastusten järjestäminen, turvavälineiden järjestäminen, jääsahojen huolto, kuljetusten sopiminen (Kerimäen jäät), nostossa tarvittavan koneen ja kuljettajan varaaminen, talkooporukan varaaminen, taukotuvan varaaminen ja talkooeväiden hankinta. Tämä antaa hieman kuvaa millaisesta valmistelutyöstä näin mittavassa jäännostossa on kyse.

 

 

Jäännosto 8.-10.2.

Tavoite oli selvä. Kolmen päivän aikana tuli nostaa Luolajäänveiston MM-kisoihin Leppävirralle 500 kpl ja Kuopion tapahtumaan 44 kpl jääpaloja kooltaan 0,5x1,0 metriä ja lastata ne kuormalavoille kullekin neljä jääpalaa sidosliinalla sidottuna. Kuljetuksista vastasi Jäälinna ry.

 

Ennakkovalmisteluna avattiin 7.2. uittoränni ja tehtiin viimeisiä valmisteluja. Tältä nostoalue näytti 7.2. illansuussa.

 

 

 

Talkooväki ja nosturi kuljettajineen aloitti työn 8.2. klo 08 pikku pakkasessa. Työ lähti käyntiin suunnitellusti. Tavoitteena oli saada nostetuksi ensimmäisenä päivänä noin kolmasosa jäistä, eli 45 kuormalavallista. Tässä irtoaa ensimmäinen jääpala. Jään paksuus oli reilut puoli metriä ja siitä teräsjäätä lähes puoli metriä.

 

 

 

 

Uittomiehet huolehtivat jääpaloista nostoavannolle.

 

 

 

Liinamiehet pujottivat nostoliinat jääpalan ympärille.

 

 

 

Nosturi nosti jääpalat kuormalavoille.

 

 

 

Lanssimiehet huolehtivat kuormalavoista, jääpalojen asettelusta kuormalavalle ja jääpalojen sitomisesta.

 

 

 

Ja välillä pistäydyttiin Pääkanta-säätiöltä käyttöön saadussa läheisessä kotarakennuksessa kahvilla ja lounaalla.

 

 

 

Työ jatkui auringonlaskuun ja vähän sen jälkeenkin.

 

 

 

 

Samanlainen oli jäännosto myös 9.2. ja 10.2. Jääsahojen teräketjut ja kärkipyörät olivat kovalla koetuksella eikä rikkoutumisilta vältytty. Varasahan ansiosta tuli sahaukseen kolmen päivän aikana kuitenkin vain yksi parin tunnin katkos, vaikka ”lääkärissä” käyntejä Savonlinnaan jouduttiin sahoille tekemään päivittäin. Emme käyttäneet jääsahoissa ollenkaan teräketjuöljyä ympäristösyistä, mikä toi sahoille lisärasitusta.

 

Ensimmäinen rekkakuorma Puruveden jäätä lähti Leppävirralle jo 8.2. illalla. Viimeinen kuorma lähti 10.2. illalla. Kuvassa rekan lastausta 9.2.

 

 

 

Työ on tehty 10.2. illan jo pimetessä. Muutama talkoolainen oli jo hieman aiemmin laskettu muihin askareisiin.

 

 

 

Jäännosto 21.2.

Toisella jäännostokerralla nostettiin jäätä Jäänveiston SM-kisoihin ja jääliukumäkeen Kerimäelle sekä jäänveistotapahtumiin Imatralle, Luumäelle ja Enonkoskelle. Tällä kertaa jääpalojen koot vaihtelivat. Jäänveiston SM-kisoihin kilpailupalat (10 kpl) olivat kooltaan 1x2 metriä ja niiden alle tulevat palat kooltaan 1,5x1,5 metriä. Muutoin koot olivat 0,5x1,0 m ja 1,0x1,0 m. Kaikkiaan jäätä nostettiin 132 palaa. Isoimpia paloja tuli vain yksi kuormalavalle.

 

Tälläkin kertaa uittoränni avattiin nostoa edellisenä päivänä. Kun suurimmat palat olivat 1,5 metriä leveät, jouduttiin ränniä edellisestä nostokerrasta reilusti leventämään. Talkooväki ja nosturi olivat 21.2. klo 07.30 valmiina aloittamaan työn. Hieman jännättiin, miten isot palat nousevat ja saadaan kuormalavoille. Hyvinhän se onnistui sekä 1,5x1,5 metrisillä että 1x2 metrisillä paloilla, kuten kuvista näkyy.

 

 

 

 

Jää oli edellisestä nostokerrasta vielä paksuuntunut reiluun 60 senttiin. Teräsjäätä oli yli puoli metriä. Upeilta jääpalat näyttivät.

 

 

 

Tyytyväinen talkoojoukko ja nosturin kuljettaja yhteiskuvassa Pro Puruveden jäännostoprojektin päättyessä.

 

 

 

 

Pro Puruveden hallitus vuodelle 2017 aloitti työnsä

 

Pro Puruvesi ry:n vuoden 2017 hallitus kokoontui puheenjohtaja Reijo Jantusen kotona jo perinteiseen tapaan jouluisessa ympäristössä, ja kuvakin hallituksesta joulukuusen ympärillä otettiin. Kuvassa vasemmalta Mikko Suonio, Raimo Oksman, Heikki Tynkkynen, Hannu Kutvonen, Anna-Maija Asikainen, Anneli Makkonen, Kari Lindström, Jaakko Eerikäinen, Reijo Jantunen ja Paavo Jantunen. Lasse Musakka ei päässyt kokoukseen. Muutoin koko hallitus oli aloittamassa vuoden 2017 työn.

 

 

 

Kokouksessa valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi Kari Lindström, sihteeriksi Anna-Maija Asikainen ja rahastonhoitajaksi Hannu Kutvonen.

 

Kokouksessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

• hallituksen sisäinen työskentely ja vastuut
• jään nosto 8.-10.2. (yli 100 000 kg) Luolajäänveiston MM-kisoihin Leppävirralle
• jään nosto 21.2. (noin 35 000 kg) Jäänveiston SM-kisoihin Kerimäelle
• DocArtin kuvausmatkan järjestelyt Puruvedellä 24.-26.2. (FRESHABIT-hankkeeseen sisältyvän ”Ahdin valtakunta” dokumentin 6x30 min. kuvauksia)
• FRESHABIT Puruveden tukiryhmien kokouksiin osallistuminen 24.1. ja 26.1.
• kuva-aineiston kokoaminen ja käsittely selvitykseen muutoksista FRESHABIT Puruveden kohdealueilla 1950-luvusta alkaen
• Pro Puruveden vuoden 2017 FRESHABIT-suunnitelman ja budjetin tarkentaminen
• ArcGis-lisenssien jatkaminen
• FRESHABIT Puruveden kotisivujen kehittäminen ja ylläpito vuonna 2017
• Enanniemen osakaskunnan tukihakemuksen käsittely
• vesistökunnostusverkoston talviseminaariin osallistuminen Lahdessa 26.1.
• taloustilanne 31.12.2016
• yhteistyökumppanit 2017
• jäsenhankinta
• vuoden 2017 Puruvesi-seminaarin ajankohta ja paikka (Ruokkeen Lomakylä, ajankohtavaihtoehdot 29.7. ja 5.8.)
• palaute Punkaharjun Jouluraitista ja Kerimäen Joulumessuista

 

Uuden hallituksen ensimmäisessä kokouksessa käsiteltyjen asioiden luettelo osoittaa, miten moninaisten asioiden parissa uusi hallitus työnsä aloitti. Hallituksen kokouksia oli 11 vuonna 2016. Eiköhän tänä vuonnakin suunnilleen kerran kuukaudessa hallitus kokoonnu. Ja kokousten välissähän vapaaehtoinen hallituksen ja jäsentemme monipuolinen työ Puruveden puhtaan tulevaisuuden eteen tehdään yhteistyössä lukuisten tahojen kanssa.

 

 

 

 

 

Vanhemmat jutut ja kuvat siirretty arkistoon.

---