Pro Puruvesi ry

Olet sivulla:   Etusivu Tapahtumat Arkisto

Arkisto

Jutut ja kuvat vuosilta 2011-2015 sekä vanhat tapahtumakalenterit

 

Karelia AMK:n Emma-Noora Pölösen ja Joonas Hirvosen opinnäytetyö ja palkitseminen sekä limnologi Tarmo Tossavaisen Ristilahden fosforimallitarkastelu

 

Karelia AMK teki Pro Puruveden toimeksiannosta Puruveden Ristilahdella syksyllä 2014 koekalastuksen ja talvella 2014 sedimenttitutkimuksen sekä viereisellä Mehtolanlahdella syksyllä 2015 koekalastuksen. Em. töihin osallistui myös Karelia AMK:n ympäristöteknologian koulutusohjelman opiskelijoita.

 

Opiskelijat Emma-Noora Pölönen ja Joonas Hirvonen kiinnostuivat opinnäytetyön tekemisestä Pro Puruvedelle Ristilahden – Mehtolanlahden vesienhoidosta. Painopisteeksi valittiin Ristilahden valuma-alueilta tulevan kuormituksen selvitys ja siitä tehtävät johtopäätökset vesiensuojelun ratkaisuille. Myös vesikasvillisuuden selvittäminen otettin työn piiriin. Tällä tavoin työn katsottiin hyvin täydentävän kokonaiskuvaa ko. alueen vesiensuojelutarpeista. Ristilahden – Mehtolanlahden alue kuuluu FRESHABIT Puruveden yhteen viidestä konkreettisten toimien kohdealueesta, joten tehdyt selvitykset palvelevat suoraan 1.1.2016 alkavaa hanketta.

 

Työn ohjaajana toimi Karelia AMK:n opettaja, limnologi Tarmo Tossavainen. Hän johti myös Ristilahden ja Mehtolanlahden koekalastuksen sekä Ristilahden sedimenttitutkimuksen.

 

Emma-Noora Pölösen ja Joonas Hirvosen yhdessä tekemä opinnäytetyö valmistui joulukuun alussa 2015. Siitä selviää hyvin mm. Ristilahteen valuma-alueilta tulevien ravinteiden suuruusluokka. Työssä on myös monia mielenkiintoisia yksityiskohtaisia laskelmia mm. veden viipymästä Ristilahdella ja Ristilahden sietokyvystä ravinteille. Näitä on tarpeen vielä syvällisemmin myöhemmin tarkastella. Opinnäytetyö löytyy täältä.

 

Tarmo Tossavainen on laatinut jo Emma-Noora Pölösen ja Joonas Hirvosen opinnäytetyötä mainiosti täydentävän Ristilahden alustavan fosforimallitarkastelun, joka löytyy täältä.

 

Ristilahden – Mehtolanlahden alueelta on varsin kattava perusmateriaali. Siinä tärkeimpiä osia ovat Metsäkeskuksen 2012-2013 tekemät suunnitelmat ja toteuttamat vesienhoitorakenteet, Rutalahden pengerrysalueen suunnitelmat, Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelma, Ristilahden ja Mehtolanlahden koekalastusraportit, Ristilahden pohjasedimenttitutkimuksen raportti, Emma-Noora Pölösen ja Joonas Hirvosen opinnäytetyö, Tarmo Tossavaisen Ristilahden alustava fosforimallitarkastelu sekä Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskusten ottamat vesinäytteet sekä tärkeimmistä valumauomista että vesialueelta. Em. raportit ja linkki Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelmaan löytyvät Pro Puruveden kotisivuilta. Hertta-järjestelmässä olevat vesinäytteiden tulokset löytyvät em. raporteista ja mm. Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmästä. Sieltä löytyy myös keskeiset osat yleissuunnitelmasta.

 

Pro Puruvesi halusi antaa stipendit hyvin tehdystä työstä Emma-Noora Pölöselle ja Joonas Hirvoselle. Tämä oli myös luontevaa Pro Puruveden nuoriin suuntautuvaa työtä. Kuvassa puheenjohtaja Reijo Jantunen ja stipendin saajat 15.12. jouluisessa ympäristössä Karelia AMK:n ruokalassa Joensuussa.

 

Stipendien luovutus

 

 

Tässä kuvassa edellisten lisäksi opinnäytetyön ohjaaja Tarmo Tossavainen.

 

Yhteispotretti

 

 

Tämän tilaisuuden jälkeen Pro Puruveden puheenjohtaja osallistui Joensuusssa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kutsumana sidosryhmätilaisuuteen. Pro Puruveden yhteistyö pohjoiskarjalaisten osapuolten kanssa on ollut monipuolista, tuloksekasta ja miellyttävää. Siitä suuret kiitokset pohjoiskarjalaisille yhteistyökumppaneillemme. Nykyistäkin tiiviimpää ja innovatiivisia ratkaisuja sisältävää yhteistyötä tarvitaan FRESHABIT Puruvesi -hankkeen aikana.

 

 

Kerimäen Joulumessut 12.-13.12.2015

 

Pro Puruvesi osallistui Kerimäen Joulumessuille tutulla osastopaikallaan 41 jo kolmannen kerran. Ja toista kertaa oli joulumieltä lämmittämässä EU:n suunnalta tullut joululahja. Viime jouluksi EU:n joululahjana oli ilmoitus Suomen Sisävesi Life IP – hankkeen (silloinen hankkeen työnimi) pääsystä ”karsintakierrokselta” finalistien joukkoon. Nyt joululahjana oli 8.12.2015 ilmoitus Suomen hankkeen lopullisesta hyväksynnästä ja allekirjoituksista. Matkan varrella Suomen alkuaan Sisävesi Life IP -nimellä kulkenut hanke sai ristimänimen FRESHABIT ja Puruveden osuus yhtenä kahdeksasta hankkeen Suomen kohdealueesta hieman vielä vakiintumattoman FRESHABIT Puruvesi -nimen.

 

Suomen kaikkien aikojen suurin LIFE -hanke ja samalla suurin sisävesien vesienhoitohanke on nyt sinetöity. Hanke alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.9.2022. Perushanke on omarahoituksineen 20 milj. euroa. Lisäksi jo nyt on integroitavia hankkeita reilun 4 milj. euron edestä. Puruveden osuus perushankkeesta on 2 milj. euroa. Puruvedelle kohdistuu myös valtakunnallisia hankeosioita, joten Puruvedelle suuntautuvan toiminnan kokonaisarvo on yli 2 milj. euroa. Pro Puruvesi on ollut hankevalmistelussa ja on hankkeessa ainut kumppanistatuksella (oma vastuu, oma budjetti) täysin vapaaehtoispohjalla (ei palkkakustannuksia) toimiva osapuoli.

 

Pro Puruvesi vastaa pitkälti FRESHABIT Puruveden tiedottamisesta Puruveden seutukunnalla. Yhtenä keskeisenä osana tiedottamista on osallistuminen kuudesta kahdeksaan seutukunnan suureen tapahtumaan oman esittelyteltan kera tai omalla osastolla. Tästä Pro Puruvedellä on vuosien ajalta hyvä kokemus ja osaaminen. Välitöntä kanssakäymistä ja tietojen vaihtoa ei korvaa mikään muu tiedotustapa. Toisaalta se yksinkään ei riitä. Mm. nykyisten Pro Puruveden kotisivujen yhteyteen rakennettavat Pro Puruveden vastuulle tulevat FRESHABIT Puruveden kotisivut, FRESHABIT Puruvesi -seminaari ja tiedotusvälineiden uutisointi sekä paikalliset tiedotustapahtumat ovat tärkeitä osia Pro Puruveden tiedotuskokonaisuutta.

 

Kerimäen Joulumessuilla Pro Puruvedellä oli ensimmäistä kertaa painopiste FRESHABIT – infossa. Onnittelujen lomassa uusia esittelytauluja käyttäen monelle messuilla kävijälle saatiin välitetyksi tietoa hankkeesta. Erityisesti kiinnosti, mitä ensi vuonna tapahtuu ja miten se näkyy heille tutussa ympäristössä. Siinä jälleen kerran suuri Puruvesi-kartta oli mainiona apuna. Kuvassa jouluhämyinen kuva Pro Puruveden osastosta messujen avautuessa lauantaina 12.12. klo 10.

 

Joulumessuosasto

 

 

Erityisen arvokasta oli keskustelu monien maanomistajien kanssa. Hankkeen onnistumiselle on avainasemassa maanomistajien myönteinen asenne vesiensuojelurakenteiden saamiseksi niihin paikkoihin viidellä konkreettisten toimien kohdealueella, missä ne kustannustehokkaimmin pyydystävät ravinteet ja kiintoaineen ennen kuin ne menevät Puruveteen. Ensi vuosi on tässä ratkaiseva. Suunnittelu siirtyy yleissuunnitelmasta kunkin vesienhoitorakenteen tarkan paikan ja rakenteen suunnitteluun. Se tehdään yhdessä maanomistajien kanssa. Pääosa vesienhoitorakenteiden yksityiskohtaisesta suunnittelusta ja aikanaan rakentamisesta tapahtuu Metsäkeskuksen vastuulla ja kilpailutuksen tuloksena valittujen yrittäjien toimesta. Osasta rakenteita vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Etelä-Savon ELY-keskus. Porkkanoitakin on maanomistajille tarjolla. Siinä Puruvesi saatiin EU:n hyväksymänä koko hankkeen pilottialueeksi. Perusidea lähti Pro Puruvedeltä.

 

Tässä kuvassa on puheenaiheena Savonlahden valuma-alueen perukalla sijaitsevan Riitasensuon historia. Siihen liittyy keskeisesti sotavankien tekemä laajan suoalueen ojitus.

 

Keskustelua Puruvedestä

 

 

Kerimäen Joulumessut tulevat FRESHABIT -hankkeen aikanakin olemaan yksi niistä vakiintuneista tapahtumista, joihin Pro Puruvesi osallistuu. Tämä toki edellyttää, että säilytämme oman osastomme. Niistäkin on kilpailu, mutta siihenhän tässä on totuttu.

 

 

Mehtolanlahden koekalastus

 

Mehtolanlahden koekalastus toteutettiin 26.8. - 10.9. 2015 Pro Puruveden ja Karelia AMK:n sopimuksen mukaisesti. Keskeisinä tavoitteina oli selvittää Mehtolanlahden kalastorakennetta ja hoitokalastustarvetta. Samalla tarjoutui Karelia AMK:n ympäristöpuolen opiskelijoille mahdollisuus saada käytännön koekalastusoppia. Vastaava koekalastus oli viime syksynä viereisellä samankokoisella Ristilahdella. Siellä hoitokalastuksen tarve oli koekalastusraportin (löytyy täältä) perusteella ilmeinen.

 

Koekalastuksen toteutti ja raportista analyyseineen vastaa Karelia AMK, limnologi Tarmo Tossavaisen johdolla. Pro Puruvesi hoiti tarvittavat luvat, auttoi tukeutumisjärjestelyissä ja vastasi sovitusta talkootyöstä sekä yhteistyökumppaniensa tukemana kustannuksista.

 

Mehtolanlahti oli ruudutettu ja niistä arvottu 22 ruutua, joissa kussakin oli yksi verkko yön tienoon. Verkkoina oli Nordic-koekalastusverkot kooltaan 1,5 x 30 m. Kussakin verkossa silmäkoko vaihtelee 2,5 metrin jaksoissa välillä 5 – 55 mm. Mehtolanlahden koko (200 ha) ja syvyys huomioon ottaen 22 verkkoyötä oli riittävä määrä. Kunkin verkon paikka koekalastuksessa näkyy kuvasta.

 

Koekalastuksen verkkojen paikat

 

 

Ensimmäiset verkot laskettiin 26.8. iltapäivällä. Kuvassa Tarmo Tossavainen ja Keijo Silfsten palaavat 27.8. verkkojen nostosta Olavi Tynkkysen rantaan, joka toimi loistavana tukikohtana koekalastuksen ajan. Olaville suuret kiitokset niin tukeutumismahdollisuudesta, veneestä kuin talkootyöstäkin.

 

Verkkoja saapumassa rantaan

 

 

Pro Puruvesi hoiteli talkootyönä kalojen päästelyn verkoista sekä 27.8. että 28.8. Ylemmässä kuvassa Olavi Tynkkynen (vasemmalla) ja aiempi Pro Puruveden hallituksen jäsen Esko Hollman. Alemmassa kuvassa Puruveden kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Eero Luukkanen (vasemmalla) ja Pro Puruveden hallituksen varapuheenjohtaja Kari Lindström. Myös puheenjohtaja Reijo Jantunen oli talkoissa mukana.

 

Kalojen päästelyä

Talkootyötä riittää

 

 

Seuraavilla verkkojen nostokerroilla 2.9. ja 3.9. sekä viimeisellä nostokerralla 10.9. opiskelijat hoitivat lähes täysin kalojen päästelyn sekä muun tarvittavan työn Tarmon johdolla. Päätöspäivänä 10.9. Reijo Jantunen ja hallituksen jäsen Raimo Oksman kävivät kiittelemässä niin Karelia AMK:n opettajia kuin opiskelijoitakin mainiosti ja täysin suunnitelman mukaan sujuneesta työstä sekä Olavi Tynkkystä erinomaisesta tuesta koekalastuksen onnistumisessa ja viihtyisän tukeutumisympäristön tarjoamisesta. Kuvassa opiskelijoita 10.9. verkon parissa.

 

Karelia AMK:n oppilaita verkkojen parissa

 


Tarmo Tossavaisen johdolla kaikki kalat lajiteltiin ja punnittiin. Kaloista otettiin myös suomunäytteitä. Petokalojen osuus kokonaissaaliista vaikutti suuremmalta kuin Ristilahdella viime syksynä. Haukia ei ollut kuin kaksi, mutta petokaloiksi luokiteltavia yli 15 cm:n pituisia ahvenia oli lukuisia. Suurin ahven painoi hieman yli 700 g. Kuvassa opiskelijat tarkastelevat tietokoneen ruudulta suomunäytettä.

 

Iänmääritystä suomunäytteestä

 

 

Karelia AMK:n koekalastuksen loppuraportti valmistuu viimeistään tammikuussa 2016 ja luonnos jo loppuvuodesta 2015. Siinä arvioidaan mm. hoitokalastuksen tarve. Loppuraportti jaetaan hanketta tukeneille osapuolille ja se on aikanaan luettavissa Pro Puruveden kotisivuilla.

 

 

Puruvesi-päivä Punkasalmen koulun kuudesluokkalaisille 1.9.2015

 

Pro Puruvesi järjesti Punkasalmen koulun kuudesluokkalaisille Puruvesi-päivän 1.9. klo 9-15 yhteistyössä koulun opettajien kanssa. Vastaavanlainen Puruvesi-päivä on järjestetty Kerimäen Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaisille ja Kesälahden koulun viidesluokkalaisille jo kolmena keväänä. Punkasalmen koululaisille Puruvesi-päivä järjestettiin ensimmäistä kertaa.

 

Päivä alkoi Puruveden rannalla sijaitsevalla peruskorjatulla koululla. Koulun opettajat ja Pro Puruveden edustajat selvittivät päivän ohjelman ja järjestelyt kuudennen luokan oppilaille, joita oli paikalla kolmisenkymmentä. Päivän teemaan ja tunnelmaan virittäydyttiin katsomalla Itä-Savo – lehden ja Pro Puruveden pari vuotta sitten yhdessä tuottama DVD ”Puruveden monet kasvot”.

 

Oppilaat jaettiin kolmeen 9-10 oppilaan ryhmään. Kunkin ryhmän mukana oli yksi koulun opettaja (Mikko Sairanen, Maija Pitkänen, Tarja Könönen). Rasteja oli kolme. Kaikki kolme ryhmää kiersivät sovitussa järjestyksessä kaikki rastit. Ensimmäisen rastin teemana oli Puruvesi ja sen tila sekä Puruveden puhtauden eteen tehtävä työ, toisen rastin aihe oli ranta- ja vesikasvillisuuden tunnistaminen ja eri kasvien indikointi vesistön tilasta, kolmantena rastina oli käynti Puruvedellä, näkösyvyysmittaus ja miten veneilijät ottavat huomioon vesiensuojelun. Ryhmillä oli aikaa kullakin rastilla noin tunti. Siirtymiset Nobelinniemen venesatamaan hoidettiin rastien pitäjien ja opettajien henkilöautoin ja muilta osin kävellen.

 

Kuvassa yksi ryhmistä rastilla 1, josta vastasi Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen. Ympäristönä oli Pro Puruveden esittelyteltta, joka Puruvesi-päivän aamuna pystytettiin seurakuntatalon takapihan nurmikolle. Oppilaille kerrottiin myös sinilevästä, sen tunnistamisesta ja havaintoilmoituksista sekä varotoimista. Valitettavasti sinilevästä on tullut viime vuosina Puruvedellä yhä useamman kohtaama kiusa.

 

Rasti esittelyteltassa

 

 

Myös toinen rasti sijoitettiin seurakuntatalon lähelle, Pusunlahden rantaan. Rastista vastasivat Pro Puruveden hallituksen jäsenet Anna-Maija Asikainen ja Mikko Suonio. Oppilaat pääsivät itse ”kalastamaan” rannasta kasveja, kuten kuvasta näkyy. Pusunlahti on pahoin rehevöitynyt Sorvaslahden sopukka. Menneinä vuosikymmeninä siinä käytiin uimassakin ja lahti oli aivan toisen näköinen.

 

Vesikasvien pyydystämistä

 


Osa tunnistettavista kasveista oli varattu tapahtumaa varten edellisenä päivänä. Hyvän opettajan tavoin Anna-Maija Asikainen piti rastilla lopuksi tunnistamiskokeen. Hyvin näytti oppi menneen perille.

 

Vesikasvioppia

 

 

Kolmannella rastilla lähdettiin Nobelinniemen venesatamasta Pro Puruveden hallituksen jäsenen Jaakko Eerikäisen veneellä Enanselän suuntaan Puruvedelle. Jokainen sai todeta, miksi Puruvesi on erityisen arvokas ja työ sen puhtauden varmentamiseksi tärkeää. Näkösyvyys oli Enanselällä noin seitsemän metriä, kun monella lahtialueella se on enää vain pari kolme metriä. Irmeli Eerikäisellä oli veneessä tarjolla pientä naposteltavaa. Kuvassa ”kippari” Jaakko Eerikäinen ja osa yhdestä ryhmästä aurinkoisella ja tyynellä Puruvedellä.

 

Vesillä Puruvedellä

 


Punkasalmen koulu oli varannut oppilaille maastoeväät, jotka nautittiin kun kukin ryhmä oli käynyt ensimmäisen rastin. Päivän päätteeksi Pro Puruvesi tarjosi oppilaille ja opettajille ”jätskit” viereisellä SHELLin huoltoasemalla.

 

Ensi vuodesta alkaen kuuden vuoden ajan Punkasalmen koulun kuudesluokkalaisten, Kesälahden koulun viidesluokkalaisten ja Kerimäen Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaisten Puruvesi-päivä sisällytetään valtakunnallisen Sisävesi Life IP – hankkeen (Freshabit) Puruvettä koskevaan ynpäristökasvatusosioon. Pro Puruvesi vastaa myös hankkeessa Puruvesi-päivän järjestämisestä yhdessä em. kolmen koulun kanssa. Hankkeen aikana päästään tutustumaan osana Puruvesi-päivän ohjelmaa mm. rakennettaviin vesienhoitorakenteisiin.

 

Suuret kiitokset yhteistyöstä Punkasalmen koulun Puruvesi-päivän järjestelyissä koulun johdolle ja mukana olleille opettajille sekä seurakuntatalon alueen käyttöön saamisesta Punkaharjun kappeliseurakunnalle. Mukana olleet Pro Puruveden hallituksen jäsenet vahvennuksineen ansaitsevat kiitokset vapaaehtoistyöstään nuorten ja Puruvesi-työn hyväksi.

 

 

Puruveden Muikunpäivä 8.8.2015 Kerimäellä

 

Kerimäen aluejohtokunnan ja Kerimäki-Seuran johdolla järjestettiin Kerimäellä Kirkkorannassa lauantaina 8.8. Puruveden Muikunpäivä. Järjestelyissä olivat mukana myös Kerimäen Kalatalo, Itä-Suomen kalatalousryhmä, KalaHarrit ja Savonlinnan kaupungin kulttuuritoimi sekä Pro Puruvesi. Viime vuoden monipäiväisten Kerimäen Muikkukarnevaalien sijaan oli tällä kertaa yhden päivän tapahtuma.

 

Info-pisteet olivat rannan isossa kaariteltassa, joten Pro Puruvesikään ei tarvinnut omaa esittelytelttaansa. Keskeisen esittelymateriaalin saimme ripustetuksi esittelypöydän taakse kaariteltan kehikkoon ja pöydälle myyntiartikkeleiden kera. Myynnissä oli ensimmäistä kertaa Hytermä-kortti. Siitä kiitos idean takana olleelle aktiiviselle jäsenellemme ja kortin tekijälle valokuvaaja Pekka Turtiaiselle. Kortteja on myynnissä osastollamme myös myöhemmin. Myyntitulo tulee kokonaisuudessaan Pro Puruvedelle.

 

Kuten muissakin tapahtumissa, osastollamme keskeisiä tietoja vaihdettiin ison Puruvesi-kartan äärellä. Nyt oli tietokoneella käytettävissä myös Pro Puruveden Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmä. Siitä monien kanssa tarkasteltiin mm. sinilevätilannetta ja näkösyvyyksiä. Kotisivuiltamme löytyy ohjeet ja linkit kaikille avoimeen järjestelmään. Kuva osastoltamme.

 

Väkeä yhdistyksen osastolla

 


Päivän teeman mukaisesti muikku oli monin tavoin esillä. Nautittiin niin paistetuista kuin savustetuistakin muikuista sekä kisailtiin muikkuluomuksilla. Pertti Soljennon ympärillä oli jatkuvasti innostuneita seuraajia toteamassa, miten muikku näppärästi perataan. Samalla tuli oppia myös ahventen fileoimiseen. Kuvassa Pertti Soljento työpöytänsä ja ”oppilastensa” äärellä.

 

Kalankäsittelyä ammattitaidolla

 

 

Varsinaisen tapahtuman jälkeen oli mahdollisuus pientä korvausta vastaan lähteä seuraamaan, miten muikkua kesällä nuotataan. Noin 30 henkilön joukko suuntasi kalastusaluksella Sammaleen selälle seuraamaan juuri alkamassa ollutta nuottausta. Monelle tämä oli uusi ja mielenkiintoinen kokemus. Jännitystäkin oli ilmassa: mitä nuotalla nouseekaan. Kuten huomata saatoimme ja kuvastakin näkyy, kaikki apajat eivät ammattikalastajille mahtisaaliita anna. Toki Puruveden muikkukanta on hyvä ja aivan toisenlaisiakin saaliita nuotalla nousee.

 

Saalis ei aina ole suuri

 

 

Päivän päätteeksi nuottausta seuranneet pääsivät nauttimaan maukasta muikkusoppaa Pääkantaan ja sieltä nuottauskokemusta rikkaampana takaisin Kerimäen Kirkkorantaan.

 

 

Puruvesi-seminaari 18.7.2015

 

 

Vuoden 2015 Puruvesi-seminaari pidettiin lauantaina 18.7. klo 13.00 – 17.00 Ruokkeen Lomakylässä Kesälahdella. Kyseessä oli viides Puruvesi-seminaari. Kuvassa seminaariyleisöä.

 

Seminaariyleisöä

 

 

Puheenjohtaja Reijo Jantunen avasi seminaarin. Pro Puruvesi ry:n perustamisesta tuli 15.7. kuluneeksi viisi vuotta. Puheenjohtaja valotti, millaisessa tilanteessa yhdistys perustettiin ja millaisin suuntaviivoin päätettiin edetä. Pro Puruveden vuonna 2011 laatima Puruvesi-strategia antoi vahvan tavoitepohjan, vaikka muut Puruveden vesiensuojeluun liittyvät osapuolet eivät siihen tarttuneetkaan. Nyt tilanne on hyvinkin erilainen. Kaikki keskeiset tahot ovat kiinteässä yhteistyössä Puruveden vesiensuojelussa. Se näkyi tuloksellisesti mm. Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelmaa tehtäessä ja Sisävesi Life IP-hankkeen valmistelussa. Puheenjohtajan esitys löytyy täältä.

 

Puheenjohtaja johtaa puhetta

 

 

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen selvitti Puruveden Pohjois-Karjalan puoleisen osan tilannetta otettujen vesinäytteiden pohjalta. Hummonselän alue on erinomaisessa kunnossa, mutta sekä Hummonselän pohjoispäässä että erityisesti eteläpuolella Ristilahdella tilanne on selvästi huonompi. Varoja Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei ole ennen Sisävesi Life IP-hanketta kovinkaan paljoa Puruvedelle suunnannut. Ari Niirasen esitys löytyy täältä.

 

Ari Niiranen esiintyy

 

 

Hydrobiologi Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskuksesta selvitti Sisävesi Life IP-hankkeen sisältöä ja erityisesti sitä, mitä Puruvedellä hankkeeseen sisältyy. Painopiste Puruvedellä on voimakkaasti konkreettisissa vesienhoitorakenteiden teossa viiden kohdealueen valuma-alueilla ja niihin liittyvillä lahtialueilla. Puruveden osuus 20 milj. euron hankesuunnitelmassa on 2 milj. euroa. Siitä EU:n osuus on 60 %. Lisäksi valtakunnallisten osioiden, integroitavien hankkeiden ja hankkeeseen budjetoimattomien työpanosten kautta tulee vielä em. 2 milj. euron lisäksi jonkin verran resursseja. Hankkeella on myös seutukunnan yrittäjiä työllistävää vaikutusta. Pekka Sojakan esitysmateriaalin löydät täältä.

 

Pekka Sojakan puheenvuoro

 

 

Seminaarin yhtenä kohokohtana oli Pekka Sojakan selvitys hankkeen nykyvaiheesta. Hankkeen johto sai 30.6. EU:lta ilmoituksen siirtymisestä Sisävesi Life IP-hankkeessa revisiovaiheeseen ja siihen liittyvät hankesuunnitelman tarkennuskysymykset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hanke varmistui ja suurella todennäköisyydellä alkaa 1.10.2015 tai hieman sen jälkeen. Revisiokysymyksiin vastaukset laaditaan 7.9. mennessä. Lopullinen sopimus allekirjoitettaneen lokakuun alussa. Tämän tiedon laaja-alainen julkistus haluttiin säästää Puruvesi-seminaariin ja Pekka Sojakalle, joka on ollut Etelä-Savon ELY-keskuksen johtamassa hankevalmistelussa keskeisin henkilö. Kuvassa Pekka Sojakka ja Reijo Jantunen toisena keskeisesti hankevalmisteluun osallistuneena Pekan julkistaman ilosanoman jälkeen.

 

Sisävesi Life IP:n puuhamiehet

 

 

Kiteen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ari Asikainen toi Kiteen kaupungin tervehdyksen. Ari Asikainen on ikänsä Puruveden rantamilla eläneenä ja Puruvedellä liikkuneena todellinen Puruveden tuntija ja Puruveden tilasta huolta kantava. Arin puheessa saatiin kuulla myös yksi teorioista, mikä Puruveden muikkukadon 1980-luvulla aiheutti.

 

Ari Asikainen tuo Kiteen kaupungin terveiset

 


Ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen toi valtiovallan terveisiä seminaariin. Vesistöjen puhtaus on merkittävä vahvuustekijä Suomelle ja niistä huolenpito tärkeää. Vapaaehtoistoimijoiden rooli tulee entistäkin oleellisemmaksi viranomaisten voimavarojen vähetessä.

 

Kansanedustaja Hannu Hoskonen ja valtiovallan tervehdys

 

 

Kiteen kaupungin tarjoaman kahvin jälkeen vuorossa oli limnologi Tarmo Tossavaisen esitys syksyllä 2014 toteutetusta Ristilahden koekalastuksesta ja kevättalvella 2015 alkaneesta Ristilahden sedimenttitutkimuksesta ja niiden tuloksista. Molemmat toteutti Karelia AMK Tarmo Tossavaisen johdolla yhdessä Pro Puruveden kanssa. Hoitokalastuksen tarve Ristilahdella on ilmeinen. Koekalastuksen loppuraportti löytyy Pro Puruveden kotisivuilta täältä ja Tarmon koekalastusta käsittelevä seminaariesitysmateriaali täältä. Pohjasedimenttinäytteet otettiin kevättalvella 2015 ja niiden lopullinen analysointi on menossa. Loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Alustavia tuloksia näkyy Tarmo Tossavaisen esityksestä, joka löytyy täältä. Loppuraportti tulee sen valmistuttua Pro Puruveden kotisivuille.

 

Tarmo Tossavaisen esitystä

 

 

Saloy Oy:n toimitusjohtaja Tapio Salminen selvitti, miten heidän kehittämillään menetelmillä saadaan kerätyksi sinilevää, kartoitetuksi sinileväalttiutta vesialueilla ja miten valuma-alueilla saadaan kemiallisella puhdistusmenetelmällä ravinteet talteen sekä saostunut fosfori kiertoon. Sisävesi Life IP-hankkeessa Puruveden viiden kohdealueen valuma-alueille haetaan monista vesienhoitorakenteista koostuvaa kustannustehokkainta kokonaisuutta. Siinä joillakin valuma-alueilla yhtenä osana tullee harkintaan kemiallinen saostusmenetelmä erityisesti silloin, kun valumaveden kokonaisfosforista suuri osa on veteen liuonnutta fosfaattifosforia. Tätä kysymystä pohdittiin myös aamupäivän maastoretkellä Ristilahden etelärannan pumppuasemalla, josta Ristilahteen pumpattavassa valumavedessä on erityisen suuri osa kokonaisfosforista fosfaattifosforia. Se taas on suoranaista herkkua sinileville. Tapio Salmisen esitys löytyy täältä.

 

Tapio Salmisen puheenvuoro

 


Ohjelmassa viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä oli Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmän julkistaminen. Pro Puruveden hallituksen jäsenet Paavo Jantunen ja Mikko Suonio tekivät osana Karelia AMK:ssa käymäänsä korkeakoulutettujen paikkatiedon hyödyntämiseen liittyvää koulutusta perustan Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmälle. Pro Puruveden hallitus oli sitä ideoimassa ja hieman tukemassa. Keväällä päättyneen kurssin jälkeen Paavo ja Mikko vapaaehtoistyönä yhdessä Pro Puruveden hallituksen kanssa ovat järjestelmää edelleen kehittäneet. Puruvesi-seminaari katsottiin sopivaksi työn julkistamispaikaksi.

 

Seurantajärjestelmä on paikkatietoon perustuva, karttapohjainen, kaikille avoin ja ilmainen. Se on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti Puruvedestä kiinnostuneiden kansalaisten tietotarpeita. Se on kehitettävissä myös viranomaisten ja muiden käyttäjäryhmien tarpeisiin. Sitä on tarkoitus käyttää myös Sisävesi Life IP-hankkeessa ainakin Pro Puruveden vastuulle tulevassa tiedotustoiminnassa. Seurantajärjestelmä sisältää mm. hyvinkin ajankohtaista tilannekuvaa sinilevähavainnoista. Järjestelmää kehitetään ja siihen tulee myöhemmin mm. infoa Puruvedelle rakennetuista ja rakennettavista vesienhoitorakenteista. Samanlaista järvikohtaista seurantajärjestelmää ei ole ilmeisesti missään muualla Suomessa. Ohjeita ja linkit seurantajärjestelmään löytyvät kotisivuilta täältä.

 

Paavo Jantunen esittelee seurantajärjestelmää

 

 

Seminaari päättyi esiintyjien muistamiseen. Pro Puruvesi lahjoitti kirjan ”Puruveden kalastajat” muille paitsi kirjan jo omistavalle Ari Asikaiselle, joka sai Puruvesi-paidan. Ruokkeen ”isäntä” Pentti Laukkanen antoi matkaevääksi taatusti maukasta Ruokkeen purkkimuikkua.

 

Esiintyjien muistaminen muikuin ja muin tuottein

 

 

Maastoretki 18.7.2015

 

 

Pro Puruvesi järjesti suppeahkolle joukolle Puruvesi-seminaarin aamupäivään maastoretken Ristilahden-Haudanlahden suunnan tilanteeseen ja suunniteltuihin sekä toteutettuihin vesienhoitorakenteisiin tutustumiseksi. Osallistujat kokoontuivat aamulla 6-tien ja Punkaharjuntien risteysalueelle. Puheenjohtaja Reijo Jantunen selvittää kartasta päivän ohjelmaa ja tutustumisalueen liittymistä Sisävesi Life IP-hankkeeseen.

 

Suunnitelma kartalle 

 

 

Ensimmäisenä kohteena oli tutustuminen Ristilahden tilanteeseen ja erityisesti Haukolanjoen-Rutalahden länsipuolella olevaan pengerrysalueeseen sekä Ristilahden rannalla sijaitsevaan pumppuasemaan. Reilun 50 hehtaarin peltovaltaisen valuma-alueen valumavedet kootaan pengerrysratkaisulla pumppuasemalle ja on pumpattu 1980-luvun alusta alkaen käsittelemättömänä Ristilahteen. Pengerrykset pumppuasemineen suunnitteli, toteutti ja rahoitti vesihallitus ja Pohjois-Karjalan vesipiiri.

 

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeen maastontiedustelun yhteydessä syksyllä 2010 metsäkeskuksen ja Pro Puruveden henkilöt kiinnittivät huomiota pumpattavan valumaveden Ristilahdelle aiheuttamiin riskeihin. Pohjois-Karjalan ELY-keskus aloitti pumppausveden mittaukset ja käynnisti suunnittelun pumppausvesien käsittelemiseksi ennen niiden joutumista Ristilahteen. Pengerryksistä ja pumppuasemasta nykyään vastaavat pengerrysyhtiön osakkaat ovat suhtautuneet myönteisesti nykyistä paremman ratkaisun löytämiseen.

 

Kuvassa maastoretken osallistujat pumppuaseman läheisten vapaa-ajan asukkaiden kanssa keskustelevat pumppuasemasta ja siihen liittyvistä ratkaisuvaihtoehdoista. Pumppausveden korkea fosforipitoisuus ja erityisesti fosfaattifosforin poikkeuksellisen suuri osuus kokonaisfosforista kilvoitti keskustelua eri tyyppisten ratkaisujen tehokkuudesta.

 

Keskustelua pumppamon äärellä

 

 

Rutalahden rannalla tutustuttiin Haukolanjoen suualueen tilanteeseen ja yhtenä ratkaisuvaihtoehtona olevien kosteikkojen sijaintiin taustalla näkyvän metsäsaarekkeen takana ja ratkaisun vaatimiin putkituksiin. Reilun kilometrin päässä Haukolanjoen itärannalla on pienempi pengerrysalue, mistä valumavedet pumpataan käsittelemättöminä Haukolanjokeen. Siihen ei ole vielä suunniteltu tilannetta parantavia ratkaisuja.

 

Rutalahtea katsastamassa

 

 

Uusien vesienhoitoratkaisujen toteuttaminen ainakin Ristilahden rannan pumppuaseman osalta sisältyy Sisävesi Life IP:n toimenpiteisiin.

 

Toisena kohteena oli tutustuminen Haudanlahteen laskevan Kuolemanlammenjoen kosteikkoon ja pintavalutuskenttään. Pohjois-Karjalan metsäkeskus toteutti ne luonnonhoitohankkeessa Kemera-varoin. Kosteikon yläpuolella valuma-alueella on pohjapatoja ja valuma-altaita. Majavat ovat lupia kysymättä rakennelleet lisäksi omia patojaan. Kyseisen valuma-alueen rakenteet ovat tällä hetkellä Puruveden monipuolisimmat.

 

Puheenjohtaja Reijo Jantusen ottamassa kuvassa maastoretken osallistujat kosteikon reunalla. Vasemmalta alkaen osallistujat ovat limnologi Tarmo Tossavainen (Karelia AMK), hydrobiologi Pekka Sojakka (Etelä-Savon ELY-keskus), filosofian tohtori Tero Mustonen (mm. Puruveden ammattikalastajien edustaja Sisävesi Life IP-hankkeessa), vesienhoidon johtava asiantuntija Paula Mononen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus), metsäpalveluesimies Janne Raassina (OTSO metsäpalvelut), Pro Puruveden hallituksen jäsenet Raimo Oksman ja Paavo Jantunen, ylijohtaja Ari Niiranen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) ja toimitusjohtaja Tapio Salminen (Saloy Oy).

 

Yhteispotretti kosteikon rannalla

 

 

Marjatta ja Raimo Oksmanin kotona nautimme ennen kolmannelle kohteelle siirtymistä kahvit maukkaiden leivonnaisten kera. Kiitokset Marjatalle ja Raimolle.

 

Kahvitauolla

 

 

Kolmannella kohteella Haudanlahden ja Mehtolanlahden välisellä kanavasillalla oli näkösällä surkeassa kunnossa oleva Haudanlahti ja melko pahoin rehevöitynyt Mehtolanlahden eteläosa. Puheenjohtaja kertoili alueen vuosisataisesta historiasta raja-alueena. Ainakin Täyssinän rauhasta 1595 alkaen monenmoiset rajat ovat kulkenee Haudanlahden ja Mehtolanlahden halki ja edelleen pitkin lahtialuetta Käräjäkalliolle. Laajojen vesienhoitotoimien tarpeessa olevalla lahtialueella valuma-alueineen on konkreettinen tarve useiden toimijoiden saumattomalle yhteistyölle hallinnollisista rajoista riippumatta.

 

Aikoinaan Mehtolanlahden ja Haudanlahden välillä on kulkenut vain pieni joki. Sen jälkeen oli vaihe, jolloin pengertie sulki kokonaan virtauksen lahtien välillä. Nykytilanne syntyi kanavan kaivulla ja pengerrykseen tehdyllä rumpuratkaisulla. Samalla voimistui Mehtolanlahden rehevöityminen. Kuvassa katsellaan pengersillalta Mehtolanlahden suuntaan.

 

Rintamasuunta Mehtolanlahdelle

 

 

Aamupäivän maastoretki päättyi Ruokkeen Lomakylän tarjoamaan lounaaseen ja sen aikana käytyyn loppukeskusteluun. Sitten olikin vuorossa siirtyminen seminaaritiloihin.

 

Maittava lounas meneillään

 

 

Puruveden vesienhoidon tilanneseurantajärjestelmä

 

Yhdistyksemme on kiertänyt tiiviisti erilaisia yleisötapahtumia perustamisestaan lähtien. Eräs asia on tullut sinä aikana selväksi: kun puhutaan oman lähiympäristön tilasta, niin kartta on suomalaisille se havaintoväline, jonka kautta omia kokemuksia kerrotaan ja tulevia tapahtumia hahmotetaan. Niinpä varmasti tunnetuimpia yhdistyksemme tunnusmerkkejä onkin ollut suurikokoinen Puruveden kartta, jonka äärelle kansalaiset aina esittelyteltassamme tai -osastollamme kerääntyvät.

 

Niin yhdistyksen toiminnan kuin muunkin Puruveden vesienhoidon toiminnan jatkuvasti laajentuessa ei isokaan karttatuloste enää kuitenkaan riitä koko kohdeyleisöllemme ja kaiken saatavilla olevan informaation esittämiseen. Tästä havainnosta alkoi syksyllä 2014 projekti, jonka puitteissa yhdistyksen hallituksen jäsenet Paavo Jantunen ja Mikko Suonio osallistuivat Karelia AMK:n järjestämään Paikkatiedon hyödyntäminen -opintokokonaisuuteen ja jonka tuloksena on nyt valmistunut ensimmäinen julkaisukelpoinen versio paikkatietopohjaisesta Puruveden vesienhoidon tilanneseurantajärjestelmästä. Järjestelmä on avoin ja kaikkien käytettävissä, ainoana edellytyksenä internet-yhteys. Järjestelmään pääsee tutustumaan tässä vaiheessa kotisivujen materiaalia-valikon linkkejä-kohdasta tai suoraan seuraavista linkeistä:

 

Yleistietokartta

Vedenlaatukartta

Yksityiskohtaisen tiedon karttanäkymä

 

Järjestelmä on toteutettu ArcGIS Online -alustalla, jonka yhtenä hyvänä puolena on järjestelmän mahdollistama mobiilikäyttö. Mobiilikäytön myötä Puruveden tilannekuvaan voi tutustua erittäin havainnollisesti paikan päällä, omasta kotirannasta tai lempikalapaikalta käsin. Sekä Android- että iOS (Apple) -alustoille on saatavissa maksutta Explorer for ArcGIS -sovellus, jolla karttoja pääsee katselemaan myös ilman erillisen käyttäjätilin luomista. Sovellukset löytyvät kunkin mobiilialustan sovelluskaupoista. Sovelluksen asennuksen ja avaamisen jälkeen Puruveden vesienhoidon tilanneseurantajärjestelmä löytyy helpoiten etsimällä karttoja hakusanalla "Pro Puruvesi".

 

Kuten IT-puolella tapana on, on järjestelmä jatkuvan kehityksen alla. Niinpä kaikenlainen palaute, huomiot, kysymykset tai uudet tiedot järjestelmään liittyen ovat erittäin tervetulleita. Suorin kanava palautteelle on sähköposti Paavo Jantuselle (osoite muotoa etunimi.sukunimi@propuruvesi.fi). Myös kotisivujen palautelomaketta voi käyttää. Sinilevä- tai muut kiireiseen tilannekuvaan liittyvät havainnot Puruveteen liittyen toivotaan jatkossakin toimitettavan ensisijaisesti yhdistyksen puheenjohtajalle.

 

 

Kesälahden Muikkumarkkinat 27.-28.6.2015

 

Pro Puruvesi osallistui jo neljännen kerran Kesälahden Muikkumarkkinoille. Tapahtuma liittyy Puruveden Lohikuninkuuskisaan. Pro Puruvedelle kesäkuun viimeiseen viikonvaihteeseen ajoittuva tapahtuma on kesän ehdottomia kohokohtia. Niin tälläkin kertaa.

 

Lauantaina jo klo 07 puheenjohtaja Reijo Jantunen ajeli Kerimäeltä telttoineen ja esittely- sekä myyntimateriaaleineen markkinapaikalle. Siellä sihteeri Pentti Hiltunen ja Raija Hiltunen olivat jo odottamassa. Teltta varusteineen oli valmiina reilusti ennen markkinoiden avautumista klo 09, kuten kuvasta näkyy.

 

Kaikki valmiina yleisöä varten

 

 

Sää oli ennusteista piittaamatta koko lauantaipäivän suosiollinen. Erityisesti puolen päivän seutuvilla tapahtuma-alueella suorastaan tungeksi ihmisiä. Eipä vastaavaa määrää ole yhtenä päivänä ainakaan viime vuosina tainnut olla. Myös Pro Puruveden teltta oli suuressa suosiossa. Vaikka meitä oli lauantaina paikalla hieman vuorotellen Reijo Jantunen, Raija ja Pentti Hiltunen, Annamaija Asikainen ja Raimo Oksman, kovin kauaa samojen henkilöiden kanssa ei ollut mahdollisuutta jutella. Tärkeimmät kuulumiset kuitenkin ehdittiin vaihtaa. Kuva lauantailta.

 

Väkeä teltan täydeltä

 


Erittäin iloisia olimme teltassamme käyneiden henkilöiden monipuolisuudesta. Oli naisia ja miehiä, oli nuoria ja varttuneempia, oli vapaa-ajan asukkaita sekä paikkakuntalaisia. Uusia jäseniä yhdistykselle kertyi lauantaina nelisenkymmentä ja Reijo Pakarisen kirjoja ”Puruveden kalastajat” ja ”Enon kanssa nuotalla” sekä Pro Puruveden paitoja ja lippiksiä myytiin varsin hyvin.

 

Väkeä laidasta laitaan

 


Sunnuntaina ei ollut samanlaista vilskettä kuin lauantaina. Hyvin oli ihmisiä kuitenkin liikkeellä ja monet keskustelut Puruveden tilanteesta käytiin. Erityinen huolenaihe oli viime vuosina Puruvedellä uudeksi ongelmaksi tullut sinilevä. Ensimmäiset sinilevähavainnot kylmästä alkukesästä huolimatta oli jo tehty ja niistä sekä menettelytavoista ilmoitteluineen ja varotoimineen monen kanssa keskusteltiin. Myös matkailualan yrittäjät ovat havahtuneet sinileväriskiin, kun ongelma kolkuttelee jo matkailukeskusten rantoja. Kuvassa puheenjohtaja käy keskusteluja Puruveden mahdollisuuksista ja toisaalta riskeistä matkailuyrittäjien kannalta sekä yhteistoiminnasta. Puruvesi tarjoaa tulevaisuudessa liiketoiminnalle suuria mahdollisuuksia, kunhan järven puhtaudesta pidetään huoli.

 

Keskustelua matkailuyrittäjien kanssa

 


Puruvesi antoi kilpailijoille myös lohikaloja. Kun ihmiset kokoontuivat palkintojenjakotilaisuuteen, Pro Puruvesi kuten muutkin alkoivat purkaa telttojaan ja tavaroitaan jo seuraavia tapahtumia odottamaan. Pro Puruvedellä se on Puhoksen Perinnepäivät Kiteellä 11.-12.7. Kuvassa solmitaan viimeisiä naruja kiinni ja Kesälahden Muikkumarkkinat ovat Pro Puruveden osalta paketissa. Sama paikka on varattu jo vuodeksi 2016. Tervetuloa!

 

Tavarat kasaan ja kohti uusia seikkailuja

 

 

 

Pohjois-Karjalan maakunnallinen ympäristöpalkinto 2015

 

 

Pohjois-Karjalan maakunnallinen ympäristöpalkinto vuonna 2015 myönnettiin Pro Puruvesi ry:lle tunnustuksena aktiivisesta ja viestintämyönteisestä maakuntarajat ylittävästä vesiensuojelutyöstä. Tunnustuksen vastaanottivat 18.6. puheenjohtaja Reijo Jantunen ja sihteeri Pentti Hiltunen. Kuvassa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen luovuttaa kunniakirjan.

 

Palkinnon luovutus

 

 

Tässä kuva kunniakirjasta ja palkintona saadusta Tulikiila -taidetakomon taoksesta, jonka sointia sihteeri kokeilee.

 

Kunniakirja

Sihteeri ja soitin

 

 

Pro Puruvesi arvostaa hyvin korkealle Pohjois-Karjalasta saamansa tunnustuksen ja erinomaisen yhteistyön Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja muidenkin pohjoiskarjalaisten toimijoiden kanssa. Jo yhdistystä perustettaessa päätimme, että Puruveden puhtaus on yhtä tärkeää koko Puruveden alueella hallinnollisista rajoista riippumatta ja koko Puruvesi on tasaveroista Pro Puruveden toiminta-aluetta.

 

Yhteinen työ jatkuu pohjoiskarjalalaisten kanssa ja toivottavasti löydämme nykyistäkin tuloksellisempia ratkaisuja edistämään Puruveden puhtautta.

 

 

METKU-metsäkulttuuripäivät Lustossa 12.-14.6.2015

 

 

Joka toinen vuosi järjestettävät Luston metsäkulttuuripäivät pidettiin 12.-14.6. Punkaharjulla. Tällä kertaa tapahtumaan pyydettiin mukaan myös yhdistyksiä. Pro Puruvesi päätti osallistua tapahtumaan oman esittelytelttansa kera.

 

Hallituksen jäsenistä Hannu Kutvonen ja Heikki Tynkkynen menivät perjantaina jo aamuvarhaisella pystyttämään teltan ja laittelemaan esittelymateriaalia paikoilleen. Puheenjohtaja Reijo Jantunen toi Rauman seminaarissa olleen täydentävän esittelyaineiston. Klo 10 esittelytelttamme oli valmiina tapahtuman avautuessa yleisölle.

 

Perjantaina sää oli viileä eikä yleisöä ollut erityisen runsaasti. Lauantai oli todellinen yleisömenestys. Sunnuntainakin vesisateisesta säästä huolimatta yleisöä oli varsin hyvin. Kaikkiaan kolmen päivän aikana kävijöitä oli reilut 5000. Myös Pro Puruveden teltta oli kävijöiden suosiossa, vaikkakin olimme tapahtuma-alueen takaosassa.

 

Kartan ääressä saimme ranta-asukkailta päivitystä tilannekuvaan ja kerroimme heille ajankohtaista infoa Puruvesi-työstä. Yhdessä pienessä pengertieongelmassa saataneen paikallisten myönteisen aktiivisuuden ansiosta ratkaisu aikaan. Kuvassa ranta-asukkaita kartan äärellä.

 

Pro Puruveden teltassa on vipinää 

 

Tässä puolestaan taitaa olla menossa Puruveden kalajuttu käsien osoittaessa silmien väliä.

 

Kalajuttuja?

 

Entistä useammin esittelyteltassamme käy myös ulkomaalaisia. Kuvassa yksi heistä hallituksen jäsenemme Annamaija Asikaisen opastamana.

 

Vieraita ulkomailta

 

Tapahtumasta jäi meille myönteinen kuva. Tapahtuman kolmepäiväisyys on kuitenkin varsin merkittävästi työllistävä. Pro Puruvedestä oli mukana puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenistä Annamaija Asikainen, Paavo Jantunen, Hannu Kutvonen, Kari Lindström, Lasse Musakka ja Heikki Tynkkynen. Uusia jäseniä yhdistykseemme liittyi tapahtumassa 25 ja hieman saimme myös myyntiä. Kahden vuoden kuluttua harkitsemme jatkoa punkaharjulaiseen tapahtumaan osallistumisessa.

 

 

Kansallinen vesistökunnostusverkoston seminaari Raumalla 9.-11.6.

 

 

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johtama vuosittainen vesistökunnostusverkoston seminaari pidettiin 9.-11.6. Raumalla. Erityisen huomion kohteena oli Säkylän Pyhäjärven vesienhoito. Seminaarin ohjelman löydät täältä. Nykymuotoisena seminaari oli kolmas. Vuonna 2013 paikkana oli Lahti ja Vesijärven ympäristö. Viime vuonna seminaari oli Iisalmessa. Siellä perehdyttiin erityisesti Iisalmen ympäristön vesienhoitoratkaisuihin. Pro Puruvesi on osallistunut kaikkiin em. seminaareihin, kuten myös ensimmäiseen, Helsingissä pidettyyn, jossa ideoitiin tämänmuotoista tapahtumaa.

 

Seminaari alkoi jo aamusta tiistaina 9. päivä, joten matkaan jouduttiin lähtemään edellisenä päivänä. Puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Kari Lindström sekä Raimo Oksman suuntasivat kohti Raumaa yhdessä autossa mukanaan myös ständimme varustus. Hallituksen jäsen Paavo Jantunen meni eri suunnalta omin kustannuksin.

 

Ensimmäisen päivän teemana oli tutustuminen Pyhäjärven valuma-alueilla toteutettuihin vesienhoitoratkaisuihin. Työtä Pyhäjärven hyväksi on tehty jo pari vuosikymmentä. Merkittävä rooli on ollut Pyhäjärvi Instituutilla. Monipuolinen tutkimustoiminta on antanut hyödyllistä tietoa myös muualla vesiensuojelutyötä tekeville.

 

Maastopäivän aluksi saimme tutustua salaojitetun peltoalueen valumavesien puhdistamiseksi kokeiltavana ja kehitettävänä olevaan kasettirakenteiseen suodatusmenetelmään. Laitteen toimiessa ravinteita on saatu talteen erittäin hyvin, mm. fosforista yli 90 %. Pitkäaikaisesti tehokkaasti toimivaa suodatusseosta ja kasetin rakennetta vielä haetaan. Yhtenä ongelmana on kiintoaineen kertymä rakenteisiin. Vaikka laboratorio-olosuhteissa uudet menetelmät toimivat loistavasti, vasta pitkäaikaiset kenttäkokeet tuovat maasto-olosuhteisiin soveltuvat ratkaisut. Kuvissa kokeilussa oleva suodatinsysteemi.

 

 

Peltoa ja suodatinkasetti

Suodatinkasetin rakennetta

 

 

Toinen suodatinkokeilu oli Pyhäjärveen laskevassa isohkossa joessa. Siinä vesi ohjattiin usean erillisen rinnakkaisen suodattimen kautta. Tällä voitiin vertailla mm. eri suodatusmateriaalien ja rakenteiden toimivuutta. Teho useilla vaihtoehdoilla vaikutti lupaavalta. Mikäli suodatin ei enää toimi tehokkaasti, huolto vaatii ensin melkoista kaivutyötä. Kuvassa liikumme suodatinkentän päällä.

 

Suodatinkenttä

 

 

Tutustuimme myös pariin varsin tavanomaiseen kosteikkoon ja yhteen valuma-altaaseen, joka oli huollon tarpeessa. Rakenteiden huoltomenettelyssä oli vielä Pyhäjärvelläkin kehittämisen varaa. Kuvassa Pro Puruveden nelikko vehmaassa maastossa kosteikon rannalla.

 

Pro Puruvettä kosteikon rannalla

 

 

Ensimmäisen päivän illalla oli perinteinen iltatilaisuus, jossa julkistettiin vuoden 2015 vesistökunnostuspalkinnon saaja. Tällä kertaa palkituksi tuli Virtavesien hoitoyhdistys ry VIRHO. Se tekee vesienhoitotyötä etenkin Etelä-Suomen jokivesistöissä, mm Vantaanjoessa. Kuvassa VIRHO:n puheenjohtaja Esa Lehtinen kiittää palkinnosta vierellään ympäristöministeriön ympäristöneuvos Hannele Nyroos sekä SYKE:stä Liisa Hämäläinen, joka pitkälti vastasi koko seminaarin käytännön järjestelyistä.

 

VIRHO:n palkitseminen

 

 

Keskiviikko alkoi aamuvarhaisella oman ständin pystytyksellä. Puheenjohtajan ottamassa kuvassa Kari Lindström (vasemmalla), Paavo Jantunen ja Raimo Oksman ständin valmistuttua juuri ennen päivän ohjelman alkua klo 09.

 

Pro Puruveden osasto

 

 

Päivän ohjelma koostui lukuisista alustuksista ja niihin liittyneistä keskusteluista. Esiintyjinä oli niin valtakunnan tasan organisaatioiden edustajia, tutkijoita kuin vesienhoidon käytännön toteuttamista valottavien tahojen edustajiakin ympäri Suomea. Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen selvitti alustuksessaan Puruveden tilannetta ja Pro Puruvesi ry:n toimintatapoja. Kuvissa puheenjohtaja esityksessään ja seminaariyleisöä, jossa etualalla keskellä ympäristöministeriöstä ympäristöneuvos Hannele Nyroos.

 

Pro Puruveden esitys

Seminaariyleisöä

 

 

Pidennetyn lounastauon ja kahvitaukojen yhteydessä seminaarin osallistujilla oli mahdollisuus tutustua ständeihin. Pro Puruveden esittelykokonaisuus oli taas yksi näyttävimmistä ja informatiivisimmista, vaikkei tila tällä kertaa mahdollistanut suuren Puruvesi-kartan esillepanoa kuten viime vuonna Iisalmessa. Yhtenä kiinnostuksen kohteena oli hallituksen jäsenten Paavo Jantusen ja Mikko Suonion kehitteillä oleva paikkatietoon pohjautuva Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmä. Siitä on tulossa karttapohjainen, kaikille avoin, havainnollinen ja helppokäyttöinen seurantajärjestelmä. Sisältönä on mm. Puruveden perustiedot, vesinäytteiden tiedot, näkösyvyysmittausten tulokset, sinilevähavainnot, vesienhoitosuunnitelmat, rakennetut ja rakenteilla olevat vesienhoitorakenteet keskeisine infoineen, hoitokalastus sekä merkittävimmät muut vesienhoitotyöt useine valokuvineen. Vastaavaa seurantajärjestelmää ei tietääksemme ole muualla, joten Vesijärven ja Pyhäjärven edustajillekin meillä oli uutta mielenkiintoista esiteltävää. Kuvassa ständiimme tutustujia.

 

Seminaariväkeä Pro Puruveden osastolla

 

 

Illalla tutustuimme oppaiden johdolla Rauman vanhaan kaupunkiin. Kuvassa pihapiiriä vanhassa Raumassa.

 

Vanha Rauma

 

 

Pitsiviikot eivät sattuneet samaan aikaan, joten pitsiluomuksissa jouduimme tukeutumaan vakiotarjontaan. Kuvassa puheenjohtaja kyselee pitsin perään, mutta paremminkin opastus johdatti viereiseen optikkoliikkeeseen.

 

Puheenjohtaja ja optikkoliike 

 

 

Kaupunkikierroksen jälkeen siirryimme Rauman kaupungin vastaanotolle.

 

 

Kolmannen seminaaripäivän teemana oli hoitokalastus. Aihetta käsiteltiin monesta näkökulmasta. Aamupäivällä kuultiin tutkimustietoa hoitokalastuksen vaikuttavuudesta sekä pyydettyjen kalojen jatkokäytöstä ihmisravintona. Iltapäivällä kuulimme hoitokalastuksen käytännön toteutuksesta ja kokemuksista mm. Säkylän Pyhäjärvellä, Vesijärvellä ja Onkamojärvellä.

 

Laajamittaisella hoitokalastuksella näyttää olevan selvästi myönteisiä vaikutuksia isojenkin veistöjen, kuten Pyhäjärven ja Vesijärven tilaan. Vuosittain pyydettyjen kalojen määrä pitää olla kuitenkin suuri ja toiminnan pitkäjänteistä. Tehokkaina pyyntijaksoina sekä Pyhäjärvellä että Vesijärvellä on hoitokalastettu 100 000 – 200 000 kg/vuosi. Kokemusten perusteella muutaman vuoden tehokkaan hoitokalastusjakson jälkeen positiivinen vaikutus vesistön tilaan jatkuu joitakin vuosia. Kertaluonteinen muutaman vuoden hoitokalastus ei tuo kokemusten mukaan kuitenkaan pitkävaikutteisia myönteisiä vaikutuksia. Niinpä esim. Pyhäjärvellä ja Vesijärvellä hoitokalastuksesta on tullut vuosittainen vesienhoitokeino. Se puolestaan on varsin hinnakasta. Kuvissa tilasto Vesijärven hoitokalastuksen saalismäärästä ja jakautumisesta kalalajeittain.

 

Vesijärven hoitokalastuksen saaliit

Vesijärven saaliit eriteltyinä

 

 

Erilaisia kokeiluja ja joitakin jo vakiintuneitakin menetelmiä hoitokalastuksessa saatujen kalojen, varsinkin särjen, käytöstä ihmisravinnoksi on. Laajamittainen käyttö tuntuu olevan kuitenkin vielä kaukana tulevaisuudessa. Hieman yllättävästi makutesteissä ja palautteissa särkikalat ovat saaneet hyviä arvioita, mutta lopputuotteen saaminen taloudellisesti kilpailukykyiseksi on ongelma, kuten myös toimitusvarmuus.

 

Torstaina yömyöhään Pro Puruveden nelikko palasi Kerimäelle tyytyväisinä seminaarin antiin ja jatkossa eri tavoin Puruveden vesienhoidossa hyödynnettävissä olevaan infoon ja yhteyksiin. Osa nelikostamme suuntasi jo seuraavana aamuna Punkaharjulle Lustoon METKU-metsäkulttuuripäivien kolmepäiväiseen tapahtumaan.

 

 

Rauman seminaarin esitykset löytyvät netistä täältä.

 

 

Koululaisten Puruvesi-päivä Kerimäellä ja Kesälahdella

 

Jo perinteeksi muodostunut Pro Puruveden Kerimäen Kirkonkylän koulun 6-luokkalaisille järjestämä Puruvesi-päivä vuosimallia 2015 pidettiin 22.5. ja vastaava Kesälahden koulun 5-luokkalaisille 25.5.

 

 

Kerimäen Kirkonkylän koulun 6-luokkalaisten Puruvesi-päivä

 

Kerimäen Kirkonkylän koulun Puruvesi-päivä oli alkujaan suunniteltu pidettäväksi 21.5. Sääennusteet lupailivat sille päivälle kovaa vesisadetta ja puolestaan seuraavalle päivälle auringon paistetta. Joustavasti koulun ja rastien pitäjien kanssa tehtiin ajankohdan muutos. Ja kuinkas ollakaan, 21.5. vettä tuli taivaan täydeltä ja seuraavana päivänä aurinko tervehti Puruvesi-päivää.

 

24 oppilasta jakaantui kolmelle rastille ja aina kolmen vartin kuluttua oli vaihto. Ensimmäisellä rastilla käytiin vesillä yhdistyksen hallituksen jäsenen Jaakko Eerikäisen veneellä ja kipparoimana. Venematkalla puheenjohtaja Reijo Jantunen kertoi Puruvedestä ja sen tilasta. Suokonniemen edustalla mittailtiin pareittain näkösyvyyksiä. Noin 7,5 metrin näkösyvyys jäi Puruveden veden kirkkaudesta havainnollisesti oppilaiden mieleen. Irmeli Eerikäinen hoiteli tarjoilun. Kuvassa palaillaan yhden ryhmän kanssa jo laituriin.

 

Paluu vesiltä

 

 

Toisella rastilla yhdistyksen hallituksen jäsen, luontoselvityksiäkin tehnyt Mikko Suonio opasti oppilaita Puruveden rantakasvien tunnistamisessa. Kuten kuvasta näkyy, vesikasvien kalastaminen ja tunnistaminen on myös hauskaa puuhaa.

 

 Kasvisaalista tutkimassa

 

 

Kolmannella rastilla oppilaat tutustuivat Suomen Järvikalastusmuseoon Kerimäki-Seuran puheenjohtajan Iikka Muhosen ja museo-oppaan Matti Lähesmaan johdolla. Erityisesti tuotiin esille, miten kiinteästi kalastus on kautta aikain liittynyt Puruveteen sekä millaisin välinein ja keinoin on vuosisatojen saatossa Puruvedellä kalastettu. Kuvassa ryhmä museon hämyssä.

 

Museotunnelmaa

 

 

Päivän päätteeksi Pro Puruvesi tarjosi Kaivopirtissä jätskit.

 

 

Kesälahden koulun 5-luokkalaisten Puruvesi-päivä

 

Päivä alkoi kaikille yhteisen Puruvesi-infon merkeissä. Siitä vastasivat yhdistyksen hallituksen jäsen ja pitkäaikainen kesälahtelainen opettaja emeritus Pentti Hiltunen ja lintuharrastaja Kimmo Martiskainen. Kimmo oppilaiden kera kuvassa. Sen jälkeen siirryttiin Puruveden rantaan Kalasatamaan aurinkoisessa ja kesäisessä säässä. Pro Puruvesi kustansi linja-autokuljetuksen.

 

Alustavaa Puruvesi-infoa oppilaille

 

 

18 oppilaan joukko jakaantui Kalasatamassa kahteen ryhmään. Toinen ryhmä aloitti lähtemällä vesille kalastaja Esa Rahusen luotsaamalla isolla kalastusveneellä. Esan ja Pentin lisäksi matkalla oli Puruveden tietoniekkana filosofian tohtori Tero Mustonen. Tero on erityisen hyvin perehtynyt Puruveden nuottakalastuksen historiaan väitöskirjankin puitteissa ja tuntee nykypäivän ammattikalastajien elämää niin Puruvedellä kuin muuallakin. Vesillä mittailtiin myös näkösyvyyksiä Kalasataman ja Aittolahden väliseltä alueelta. Reiluun kuuteen metriin näkösyvyyttä oli. Kuten kuvasta näkyy, tyytyväisiä olivat niin oppilaat kuin iäkkäämmätkin.

 

Mittauskalustoa ja -väestöä

 

 

Toinen ryhmä oli kiikaroimassa lintuja lintuharrastaja Kimmo Martiskaisen johdolla. Tunnistaminen Kimmon johdolla on taattua, olipa kyse tavanomaisista linnuista tai lintuharvinaisuuksista. Kalasatamassa seurattiin myös kalojen käsittelyä, kuten kuvasta näkyy.

 

Kalankäsittelyä satamassa

 

 

Rastien vaihtojen välillä nautittiin Pro Puruveden tarjoamat makkarat.

 

Makkaratarjoilua koululaisille

 

 

Elokuulle on sovittu Punkasalmen koulun 6-luokkalaisille paikallisiin olosuhteisiin sovellettu ensimmäinen Puruvesi-päivä. Pro Puruveden järjestämistä Puruvesi-päivistä on tulossa em. kolmelle Puruveden seutukunnan koululaisille pitkäaikaiseksi suunniteltu perinne. Ohjelmaan tullee jatkossa myös vesiensuojelurakenteisiin ja niiden merkitykseen tutustuminen, kunhan rakenteita koulujen läheisyyteen saadaan aikaiseksi.

 

 

Näytteenotto Jouhenjoen ja Lautalahden valuma-alueilta

 

Puruveden vesinäytteiden ottamisen painopistettä muutettiin vuodesta 2011 alkaen. Niitä alettiin suunnata erityisesti valuma-alueilta Puruveteen laskeviin tärkeimpiin uomiin ja ongelmallisille lahtialueille Pro Puruvedenkin näkemysten mukaisesti. Nyt tiedetään kohtalaisen hyvin, minkä verran pääuomia pitkin Puruveteen vuosittain tulee ravinteita ja kiintoaineita. Nämä tiedot ovat olleet tärkeä perusta kesällä 2014 valmistuneessa Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelmassa oleville vesienhoidon rakenteille.

 

Lopullisten rakenteiden oikean laadun ja tarkan sijainnin varmentamiseksi tarvitaan valuma-alueiden sisältä tietoa, mistä kutakin pääuomaa Puruveteen tulevat ravinteet ja kiintoaine kertyvät. Lopulliset paikat ratkeavat kunkin rakenteen yksityiskohtaisessa suunnittelussa yhteistyössä maanomistajien kanssa.

 

Valuma-alueen sisäinen näytteenotto Lautalahden-Jouhenjoen valuma-alueelta aloitettiin 19.5. Tämä on toinen Sisävesi Life IP -hankkeessa ensimmäisenä aloitettavaksi suunnitelluista kohdealueista. Työ näytepisteineen suunniteltiin Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Pro Puruveden yhteistyönä. Aikataulu ja kustannukset rajoittivat näytepisteiden lukumäärää. Näytteiden ottaminen tapahtui hydrobiologi Pekka Sojakan johdolla. Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen oli jo aiemmin maastontiedustelun tehneenä paikallistuntijana ja valokuvaajana mukana.

 

Jouhenjoen valuma-alue:

Jouhenjoen valuma-alueelta näytteitä otettiin neljästä kartasta näkyvästä pisteestä.

 

Jouhenjoen alueen näytepisteet

 

Pisteen 1 tuloksista nähdään melko hyvin pohjoiselta alueelta Jouhenjokeen laskevat ravinteet ja kiintoaine, pisteestä 2 valuma-alueen pääasiassa metsäisen ja soisen takaosan tilanne ja pisteestä 3 Jouhenjoen isolta eteläpuoleiselta peltoalueelta tulevat ravinteet ja kiintoaineet. Pisteestä 4 nähdään vielä erikseen valtatien eteläpuoleisen peltoalueen tilanne. Toki muutakin kautta ravinteita ja kiintoainetta Jouhenjokeen kertyy.

 

Kustakin pisteestä otettiin vesinäyte ja pisteistä 2 ja 3 tehtiin myös virtaamamittaus. Tässä kuvassa näytteenotto pisteestä 2.

 

Näytteenottoa

 

Ja tässä virtaamamittaus pisteestä 3.

 

Virtaamamittausta

 

Lautalahden valuma-alue:

Lautalahden valuma-alueen näytteidenottopisteiden valintaan vaikutti juuri tehty valuma-alueen etuosan ison peltoalueen kunnostusojitus ja osittain uudisojitus. Alkujaan suunniteltiin valuma-alueelle kolme ja Lautalahteen yksi näytteidenottopiste kuten kartasta näkyy.

 

Lautalahden alueen näytepisteet

 

Piste 1 valittiin mittaamaan valuma-alueelta Lautalahteen tulevan ravinteen ja kiintoaineen kokonaismäärää. Matkaa Lautalahteen on vain parisataa metriä. Pisteestä 3 saadaan valuma-alueen takaosasta tuleva ravinteiden ja kiintoaineen määrä. Pisteiden 1 ja 3 välille sijoittuu pääosa ojitusalueesta. Pisteestä 3 otettiin myös virtaamamittaus. Puruveden vedenpinnan korkeudesta johtuen pisteessä 1 virtaama oli pieni eikä virtaamamittausta tehty.

 

Kuvassa näytteenottoa pisteestä 1. Takana näkyy ojitettua peltoaluetta ja vasemmalta tuleva yksi kunnostetuista ojista.

 

Lisää näytteitä

 

 

Pisteestä 2 oli tarkoitus selvittää yhdestä uudesta ojasta tulevan ravinteen ja kiintoaineen määrä. Kuten kuvasta näkyy, vesi runko-ojassa oli niin korkealla, ettei näyte olisi mitannut pelkästään uudesta ojasta tulleita ravinteita ja kiintoainetta. Näyte jätettiin ottamatta.

 

Ojien risteys veden vallassa

 

 

Tästä kuvasta näkyy, miten eroosioherkkää ojitettu peltoalue on. Kuva on otettu muutama vuorokausi ojan kaivamisen jälkeen.

 

Eroosiota

 

Lautalahdelle suunnitellun pisteen 4 näytettä ei aikataulusyistä ehditty ottaa, joten tilannetta Lautalahdelta ei saatu. Se oli valitettavaa, koska nyt vertailukohtaa mm. uuden ojituksen vaikutuksista Lautalahteen ei ole. Näyte otettaneen myöhemmin tänä kesänä.

 

Tällaista valuma-alueilta tehtävää näytteiden ottoa tarvitaan paitsi vesienhoitorakenteiden yksityiskohtaista suunnittelua, rakenteen valintaa ja sijoittamista varten, niin myös pohjatiedoksi kun seurataan millainen vaikuttavuus tehtävillä rakenteilla myöhemmin tehtävien mittausten valossa on. Näytteiden oton kustannuksista johtuen valuma-alueiden sisällä näytteiden otto voidaan kohdentaa vain niille alueille, joissa konkreettisia vesienhoidon toimenpiteitä on lähiaikoina suunnitteilla tehtäväksi.

 

Kesälahti City Mahaton 2015

 

Kolmas Kesälahti City Mahaton järjestettiin 8.-14.5.2015. Mahottoman hyvän idean takana ja tapahtuman järjestäjänä on Pro Kesälahti. Ensimäinen Mahaton toteutui 2011 Kesälahden ollessa itsenäinen kunta. Jokaiselle kunnan itsenäistymisen jälkeiselle vuodelle kierretään tunnin ja vajaan 5 km:n kierros. Kesälahden liityttyä Kiteeseen 2013, lisätään Kesälahden kunnan itsenäisiin vuosiin yhteiselon vuodet Kiteen kanssa. Tänä vuonna tunnin kierroksia liikuttiin katkeamattomana ketjuna 142.

 

Pro Puruvesi on ollut mukana kaikkina kolmena kertana. Olemme kiertäneet yhden oman kierroksen ja osallistuneet viimeiseen kaikille yhteiseen kierrokseen. Tämä on samalla huomionosoitus Pro Kesälahden arvokkaalle vapaaehtoistyölle Puruveden rantamilla.

 

Kelit ovat vaihdelleet vuosittain ja vuorokausittain. Niin tänäkin vuonna. Kun Pro Puruveden vuoro päätöspäivän aamuna klo 08 koitti, vettä ripotteli viileän raikkaassa kelissä. Kuvassa puheenjohtaja Reijo Jantunen ja sihteeri Pentti Hiltunen lähdössä kierrokselle kaulassa niin aurinkokunnan viestikapulana toimiva kukkakaulus kuin Pro Puruveden logokylttikin.

 

Pro Puruveden osuus alkamassa

 


Matkalla Pro Kesälahden puheenjohtaja ja Pro Puruveden hallituksen jäsen Raimo Oksman pyöräili kaksikon kiinni ja Pro Puruveden viestin toi vaihtoon Reijo Jantusen (vasemmalla), Raimo Oksmanin ja Pentti Hiltusen trio.

 

Viestiosuus suoritettu

 

Sateisesta säästä huolimatta 142:lle kierrokselle kertyi viestin viejiä melkoinen joukko, kuten kuvasta näkyy.

 

Mahatonta väkeä

 

Kiitokset Pro Kesälahdelle mahottoman mainiosta tapahtumasta ja näytöstä, mitä parhaimmillaan vapaaehtoistoimin hieman virallisten tahojen tukemana ja yhteistyöllä saadaan aikaan.

 

 

Ristilahden sedimenttitutkimus

 

Taustaa:

Ristilahti oli vuoden 2011 Putkiniemen ja Ruokkeenniemen välisen laajan lahtialueen massiivisen sinileväesiintymän pahinta aluetta. Kuva Ristilahdelta syyskuussa 2011.

 

Sinileväistä vettä Ristilahdella syksyllä 2011

 

Etelä-Savon ELY-keskuksen useita kertoja vuoden 2011 syksyn aikana ottamien näytteiden ja muodostaman tilannekuvan perusteella päädyttiin siihen, että sinileväesiintymän aiheutti pohjasedimentistä purkautuneet ravinteet. Yksiselitteistä syytä ravinteiden purkautumiselle sinilevälle edullisella koostumuksella ei saatu varmistetuksi. Myös vuoden 2011 jälkeen Ristilahdella on ollut useita pienialaisempia sinileväesiintymiä.

 

Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan yksikkö suunnitteli ja toteutti Kemeran luonnonhoitovaroin pienimuotoisia vesienhoitotöitä 2011-13 myös Ristilahteen vaikuttavilla valuma-alueilla osana laajempaa hanketta

 

Vuonna 2014 valmistuneessa Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelmassa on yleissuunnitelmatasoisesti suunniteltu Ristilahden valuma-alueilla tarvittavat vesienhoitotyöt. Etelärannalla sijaitsevan noin 50 hehtaarin peltovaltaisen alueen valumavedet pumpataan edelleen suoraan Ristilahteen 1970-luvulla valtion varoin tehdyn pengerrysratkaisun mukaisesti. Erillinen suunnitelma tämän tilanteen korjaamiseksi on tehty Pohjois-Karjalan ELY:n johdolla ja rahoittamana. Kustannuksiltaan kalliin suunnitelman toteuttaminen jätettiin odottamaan mahdollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä toteutustavaltaan että rahoituksen osalta.

 

Karelia AMK toteutti vuoden 2014 syksyllä Pro Puruveden kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti Ristilahden kalastotutkimuksen. Pro Puruvesi tukijoineen vastasi kustannuksista ja vapaaehtoistyöstä.

 

Ristilahti sisältyy Sisävesi Life IP:n suunnittelussa Puruveden yhdelle viidestä konkreettisten toimenpiteiden kohdealueesta. Siten Ristilahdella tehtyjä ja tekeillä olevia töitä tulee tarkastella myös tätä vasten ja saada palvelemaan Life-hanketta.

 

Sedimenttitutkimus

Pro Puruvesi teki vuodenvaihteessa 2014/2015 Karelia AMK:n kanssa sopimuksen Ristilahden sedimenttitutkimuksesta. Karelia AMK toteuttaa tutkimuksen kenttätöineen, analyyseineen ja raportteineen osittain oppilastyönä. Kustannuksista ja joistakin yleisjärjestelyistä vastuu on Pro Puruvedellä.

 

Sedimenttitutkimuksella selvitetään sedimentin koostumus ja historiatietoja. Tästä voidaan päätellä, millaisia riskejä Ristilahden pohjasedimenttiin liittyy mm. sisäisen kuormituksen ja sinileväriskin kannalta. Samalla saadaan vertailuarvot sille, miten tilanne kehittyy tulevina vuosina ja vuosikymmeninä korjaavien toimenpiteiden tuloksena. Tutkimus tarjoaa Karelia AMK:n opiskelijoille mainion opintokohteen ja synnyttää toivottavasti heille kiinnostusta Puruveteen myös jatkossa.

 

Näytteitä otetaan hieman yli kymmenestä pisteestä. Ne on valittu siten, että arvioidut valuma-alueisiin liittyvät ongelmakohdat ovat mukana, kuten myös vertailupisteinä Ristilahden keskialueen ja vähemmän ongelmallisten ranta-alueiden pisteitä.

 

Kartta näytepisteistä

 

Kenttätyöt alkoivat helmikuussa 2015. Loppuhuipentuma oli 24.-25.3. Silloin oli mukana opettajien johdolla runsaasti opiskelijoita myös useista Euroopan maista ja Afrikasta. Mukana oli myös kaksi vaihto-opettajaa Afrikasta. Heistä toinen oli Botswanasta ja toinen Sambiasta.

 

Näytteenottajat koolla

Kansainvälisiä näytteenottajia

 

Sedimenttinäytteiden otto toi karulla tavalla esille Ristilahden pohjan likaisen todellisuuden. Entisen sorapohjan/kovan savipohjan päälle viime vuosikymmeninä kertynyt musta mönjä näkyi niin näyteputkessa kuin jälkinä näyteavantojen reunoilla.

 

Sedimenttiä Puruveden jäällä

 

Karelia AMK saa alustavia tutkimustuloksia alkukesästä. Niitä, kuten myös syksyn 2014 Ristilahden kalastotutkimuksen tuloksia, esittelee vastuuopettaja Tarmo Tossavainen 18.7. läheisessä Ruokkeen Lomakylässä pidettävässä Puruvesi-seminaarissa. Mielenkiintoinen aihe sekin ensi kesän seminaariin, joka on tänäkin vuonna Pro Puruveden järjestämänä kaikille avoin ja maksuton.

 

Sedimenttitutkimukseen ja Puruvesi-työn päivitykseen liittyen Ristilahdella pidettiin lehdistölle 25.3. Pro Puruveden ja Karelia AMK:n yhteinen tiedotustilaisuus. Paikalla olivat Karjalaisen, Koti-Karjalan ja Puruvesi-lehden toimittajat.  

 

Kerimäen talvitapahtuma 21.2.2015

 

Kerimäen talvitapahtuma rakennettiin Puruveden jään ympärille. Tapahtuman ideoivat ja toteuttivat yhteistyössä Kerimäen aluejohtokunta, Pro Puruvesi, Kerimäen kappeliseurakunta, Kerimäki-seura ja Kerimäen Yrittäjät. Aivan keskeistä oli Jäälinna ry:n rooli. Ilman heidän osallistumistaan tällaista tapahtumaa ei olisi voitu ollenkaan järjestää.

 

Lämmin ja vesisateinen sää aiheutti jään ympärille rakennettavalle talvitapahtumalle haasteita. Tosiasiat tunnistaen ja tunnustaen myös vaikeista olosuhteista selvitään. Pro Puruvesi tiesi, että sen Puruvedestä nostama jää on noin puolimetristä puhdasta teräsjäätä, joka kestää myös kohtuullisesti vettä ja lämpöä. Jäälinna ry:n asiantuntijat tiesivät, millaisia veistoksia niissä olosuhteissa sellaisesta jäästä kannattaa lähteä tekemään. Jääliukumäen tekeminen ei olisi ongelma.

 

Tältä pohjalta perjantaiaamuna 20.2. alkoi veistosten ja jääliukumäen tekeminen. Jakutialaiset jäänveistäjät ahersivat veistosten kimpussa ja Pro Puruveden talkoolaiset kävivät jääliukumäen tekoon jäänveistosta kaiken tietävän Veijo Rahikaisen ohjaamana.

 

Perjantai-iltana yksinkertaiset ja säätä kestävät eläinhahmot olivat valmiit taustanaan maailman suurin puukirkko, Kerimäen kirkko. Lauantaiaamuna veistäjät taiteilivat vielä jääliukumäen juurelle kaksi muumiaiheista veistosta.

 

 Veistokset kirkko taustanaan

 

 

Perjantaina valmistui myös noin 30-metrinen jääliukumäki. Se on ainakin Puruveden jäästä valmistettuna pisin jääliukumäki. Kuvassa yksi talkoolaisista teki koelaskun. Sopivalta vauhti tuntui ajatellen myös pienempiä laskijoita.

 

Testilasku jääliukumäestä

 

 

Talvitapahtuma alkoi lauantaina 21.2. klo 14. Kuvassa Kerimäen aluejohtokunnan puheenjohtaja Sari Peltonen toivottaa yleisön tervetulleeksi ja kiittelee tapahtuman järjestelijöitä. Taustalla olevassa teltassa Kerimäki-seura tarjoili lämmintä mehua.

 

 Tapahtuman avaus

 

 

Yleisöä oli kosteasta säästä ja samanaikaisista hiihdon MM-kisojen tapahtumista huolimatta kiitettävästi.

 

 Tapahtuman yleisöä

 

 

Suuren suosion saavutti jääliukumäki. Jonoakin oli, mutta hyvässä järjestyksessä ja iloisin mielin kukin vuorollaan pääsi vauhdista nauttimaan, kuten kuvasta näkyy.

 

 Liukumäki, yleisön suosikki

 

 

Tässä jakutialainen veistotaituri opastaa nuoria jäänveiston saloihin.

 

 Jakutialaista jäänveisto-osaamista

 

 

Talvitapahtuma päättyi Kerimäen suuressa kirkossa Kerimäen kappeliseurakunnan järjestämään talvihartauteen ehtoollisineen.

 

Innostusta Kerimäen talvitapahtuman kehittämiseen tuntui olevan. Historiallinen kirkonmäen alue Puruveden loistavan jään äärellä olisi mitä mainioin ympäristö mittaviinkin jään ympärille rakentuviin talvitapahtumiin. Saapas nähdä, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan.  

 

 

Jäännosto 2015

 

Pro Puruvesi aloitti jäännoston Puruvedestä jo perustamistaan seuraavana talvena 2011. Jäälinna ry oli opastajana ja vastasi jään sahaamisesta. Vuosina 2011-2014 jäätä toimitettiin Savonlinnaan Olavinlinnan Jäälinnafestivaaleille ja muutamiin muihinkin paikkoihin. Pikku hiljaa Pro Puruvedelle kertyi hyvä osaaminen sekä jään hoidossa, nostossa että kuljetuksista tapahtumapaikoille. Jään sahaaminenkin otettiin omalle vastuulle viime vuonna. Tärkein tavoite jäännostolle oli Puruveden erityispiirteisen veden kirkkauden tekeminen tunnetuksi myös jään kirkkauden kautta. Pientä tuottoakin saimme yhdistykselle talkootyöstä.

 

Vuoden 2014 lopulla kävi selväksi, että Jäälinna ry ei pääse hyväksyttävissä olevaan sopimukseen savonlinnalaisten tahojen kanssa Olavinlinnan Jäälinnafestivaalien järjestämisestä Tämä merkitsi myös Pro Puruvedelle uutta tilannetta, kun ei ollut tietoa tarvitaanko ”Puruveden Kirkasta” talvella 2015 mihinkään. Päätimme kuitenkin aloittaa jään kunnossapidon heti jäiden tulon jälkeen, jos tarvetta jäälle ilmenisi. Yhtenä mahdollisuutena jo siinä vaiheessa näimme pienimuotoisen paikallisen tapahtuman.

 

Palaset loksahtivat kohdalleen Kerimäen talvitapahtumalle. Se rakennettiin paljolti Puruveden jään ympärille. Yhdessä Jäälinna ry:n kanssa suunnittelimme jään käytön ja tarpeen. Päädyimme noin 10 000 kiloon jäätä 50x50x100 cm:n kokoisina paloina. Siitä osa tarvittiin jäänveistäjille, osa jääliukumäkeen ja hieman myös ”pienille jäänveistäjille” tapahtuman aikana. Halusimme nostaa 2000 kg reserviksi, ettei ainakaan jäästä tule niukkuutta.

 

Noston valmistelut käynnistyivät tiistaina 17.2. uittoväylän ja nostoaukon avaamisella. Keskiviikkona 18.2. aamuvarhaisella yön aikana tuiskulumesta täyttynyt uittoväylä putsattiin hyyhmästä.

 

 Väylän avaus

 

 

Koko talkooväen tullessa klo 09 oli sahaus alkamassa ja ensimmäiset jääpalat pian nostoliinojen kannattamana Keijo Räsäsen ollessa nosturin puikoissa. Kuvassa ”liinamiehet” Mikko Suonio (vasemmalla) ja Reijo Jantunen seuraavat, miten jääpala liinoissa nousee. Taustalla ”uittomies” Seppo Muukkonen.

 

Jää nousee

 

 

”Lanssimiehet” Jaakko Eerikäinen (oikealla) ja Pentti Hiltunen ohjaavat jääpalan kuormalavalle oikeaan kohtaan ja irrottavat liinat jääpalan ympäriltä. Pian tämän jälkeen Eero Luukkanen käy sitomassa kunkin kuormalavan neljä jääpalaa kuormaliinalla tiukasti yhteen.

 

 Lanssilla

 

 

Vetisintä hommaa tehneet ”sahuri” Hannu Kutvonen ja ”mittamies” Kari Lindström ovat kuvassa jo saamassa oman osuutensa päätökseen.

 

 Jään sahausta

 

 

Kun 12 000 kiloa ”Puruveden Kirkasta” on kuormalavoilla odottamassa kuljetusta Kerimäen keskustaan, on talkoolaisten kuvauksen aika jääsaaliin kanssa.

 

 Yhteispotretti

 

 

Lopuksi vielä lämmin kahvituokio teräsjäiden keskellä. Jäännosto on taas tuloksekkaasti ja turvallisesti hoidettu.

 

 Nostokahvit

 

 

Tällä kertaa ei tarvittu täysperävaunullisia rekka-autoja jään kuljetukseen kuten edellisinä vuosina. 12 kuormalavallista jäitä siirtyi kahdessa kuormassa jo keskiviikkona iltapäivällä Räsäsen kuorma-autolla Kerimäen kirkonmäelle odottamaan niin jäänveistäjiä kuin jääliukumäen rakentajia.

 

 Jäiden kuormausta

 

 

Vaikka jäämäärä jäi tänä vuonna aiempia vuosia paljon pienemmäksi, Pro Puruvedellä osaaminen suurempienkin jäämäärien nostamiseen säilyi ja perinne jatkui.

 

 

Yhteistyösopimuksen allekirjoitus ja tiedotustilaisuus Savonlinnassa 16.2.2015

 

Pro Puruvesi ry allekirjoitti yhteistyösopimuksen Suur-Savon Osuuspankin, Kesälahden Osuuspankin ja Kerimäen Osuuspankin kanssa 16.2.2015 Savonlinnassa Suur-Savon Osuuspankin tiloissa. Sopimus kattaa vuoden 2015. Puruveden seutukunnan osuuspankit ovat tukeneet Pro Puruvesi ry:n toimintaa ja sitä kautta työtä Puruveden puhtauden eteen jo neljän vuoden ajan.

 

Kuvassa Kesälahden Osuuspankin toimitusjohtaja Toni Ruokanen (vasemmalla), Kerimäen Osuuspankin toimitusjohtaja Jarmo Kaivonurmi, Suur-Savon Osuuspankin pankinjohtaja Arja Haverinen ja Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen allekirjoittamassa sopimusta.

 

Allekirjoitus

 

 

...ja tyytyväisinä vielä sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ”kättä päälle”. Pro Puruveden puheenjohtaja toivoi yhteistyön osuuspankkien kanssa jatkuvan myös tulevina vuosina.

 

Kättä päälle 

 

Sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen liittyi myös tiedotustilaisuus. Paikalla olivat Itä-Savon, Savonmaan ja Puruvesi-lehden toimittajat. Osuuspankkien johtajat kertoivat vuoden 2014 hyvistä tuloksistaan.

 

 Puruvesi-katsaus

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja käsitteli Puruvesi-katsauksessaan vuoden 2014 toimintaa ja suunnitelmia vuodelle 2015. Samalla osuuspankkien johtajat saivat infoa, mihin heidän ja muilta yhteistyökumppaneilta saatuja varoja oli käytetty ja tänä vuonna on suunniteltu käyttää.

 

Katsauksen lopuksi Pro Puruveden puheenjohtaja selvitti Sisävesi Life IP:n tilannetta. Puruvesi on saamassa hankkeessa vahvan roolin paitsi Puruveden tilan parantamiseksi, niin myös antamaan koko valtakunnalliselle hankkeelle merkittävää lisäarvoa mm. vapaaehtoistoimijoiden roolin kehittämisessä. Hankkeen toteutuminen varmistuu lopullisesti EU:n päätöksin kesä-/heinäkuussa 2015. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, hanke käynnistyy 1.10.2015 ja jatkuu siitä kuusi vuotta eteen päin.

 

Esityksessä käytetyt diat Sisävesi Life IP-osuudesta löytyvät täältä. Ne vastaavat hankesuunnittelun tilannetta 16.2.2015.

 

 

Pro Puruveden hallitus 2015

 

Pro Puruveden hallitus vuodelle 2015 on aloittanut työnsä. Ensimmäisessä kokouksessa 16.1. päätettiin sisäisestä työnjaosta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kari Lindström, sihteeriksi Pentti Hiltunen ja rahastonhoitajaksi Hannu Kutvonen. Syyskokouksen vuodeksi 2015 valitsema yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Jantunen vastaa mm. ulkoisesta tiedottamisesta.

 

Sisävesi Life IP:n loppuvaiheen suunnittelu ja mahdollinen käynnistyminen jo syksyllä 2015 merkitsee myös Pro Puruveden hallitukselle kiireistä vuotta, kun samanaikaisesti jatkuu vilkas toiminta edellisten vuosien tapaan monilla muilla tavoin. Tämän saivat uudet hallituksen jäsenet konkreettisesti todeta jo ensimmäisen kokouksen asialistasta ja taustamateriaalista. Aiemmat hallituksen jäsenet asioiden runsauteen ja monipuolisuuteen olivat jo tottuneet.

 

Pro Puruveden toiminta jatkuu edelleen vapaaehtoisvoimin, eikä palkkioita makseta tai henkilöstöä palkata. Kaikenlainen tuki Puruvesi-työhön otetaan niin jäseniltä kuin muiltakin Puruveden ystäviltä mielihyvin vastaan.

 

Yhdistyksen hallitus vuodelle 2015

Kuvassa vasemmalta Hannu Kutvonen (rahastonhoitaja), Raimo Oksman (uusi hallituksen jäsen), Anna-Maija Asikainen (uusi hallituksen jäsen), Mikko Suonio, Kari Lindström (varapuheenjohtaja), Paavo Jantunen, Jaakko Eerikäinen, Reijo Jantunen (puheenjohtaja), Pentti Hiltunen (sihteeri). Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenistä Lasse Musakka ja Heikki Tynkkynen (uusi).

 

Kerimäen Joulumessut ja Pro Puruveden palkitseminen

 

Jo perinteiset Kerimäen Joulumessut pidettiin 13.-14.12.2014 Kerimäen liikuntahallissa. Järjestelyistä vastasivat Kerimäen Yrittäjät ry ja Kerimäen aluejohtokunta. Pro Puruvesi osallistui messuille toista kertaa. Sekä Kerimäen Yrittäjät että Kerimäen aluejohtokunta ovat yhdistyksemme tärkeitä yhteistyökumppaneita. Messuyleisössä on paljon jäseniämme ja Puruveden ystäviä. Heiltä kuultu tilannekuva ja ideat ovat arvokkaita. Samalla meille tarjoutuu tilaisuus kertoa heille Puruveden kuulumisia. Tämä oli yhdeksäs iso tapahtuma, jossa olimme tänä vuonna mukana.

 

Pro Puruveden osasto oli sama kuin viime vuonna. Hieman se on sivussa, mutta kyllä sinne messuyleisö tiensä löysi. Tältä osastomme näytti messujen avautuessa 13.12. klo 10. Puruvesi-infon lisäksi olemme pitäneet myös yhteistyökumppanimme hyvin esillä.

 

Jouluinen Puruvesi-osasto

  

Messuilla vaikutti olleen tänä vuonna hieman viime vuotta vähemmän kävijöitä. Tässä yleisnäkymä keskeiseltä messualueelta.

 

Yleiskuvaa messuilta 

 

Puruvesi-infon lisäksi osastollamme oli myynnissä mm. DVD ”Puruveden monet kasvot”. Ehkä joulupukin kontista löytyy tämäkin puheenjohtajan kuvassa esittelemä DVD.

 

Puheenjohtaja esittelee DVD:tä 

 

Kerimäen aluejohtokunta palkitsi messuilla Pro Puruveden ”Vuoden maineteko 2014” -kunniakirjalla. Kerimäen aluejohtokunta on ollut erittäin aktiivinen Puruveden puolesta toimija ja tukenut myös Pro Puruveden työtä monin tavoin. Kiitollisin mielin otimme huomionosoituksen vastaan.

 

Kuvassa Kerimäen aluejohtokunnan puheenjohtaja Sari Peltonen on antanut kunniakirjan Pro Puruveden puheenjohtajalle Reijo Jantuselle vierellään Eero Luukkanen, yksi kuudesta Pro Puruveden perustajajäsenestä. Taustalla on Kerimäen Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Suomalainen.

 

Pro Puruvesi ja vuoden maineteko 

 

Kunniakirja oli näyttävällä paikalla esillä jo sunnuntaina messuosastollamme.

 

Vuoden maineteko -kunniakirja kunniapaikalla 

 

Pro Puruvesi varasi saman osaston myös vuoden 2015 Kerimäen Joulumessuille, joten perinne jatkuu.

 

Pro Puruvesi ry:n syyskokous 30.11.2014

 

Pro Puruvesi ry:n syyskokous pidettiin tällä kertaa Kerimäellä Hotelli Herttuassa samassa Käytäväkabinetissa, jossa Pro Puruvesi-yhdistys perustettiin 15.7.2010. Paikalla oli noin 20 osallistujaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kari Lindström ja sihteerinä Pentti Hiltunen.

 

Kokouksen osallistujia 

  

Syyskokouksen tärkeimmät asiat olivat toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen vuodelle 2015 sekä hallituksen ja puheenjohtajan valinta. Monipuolinen toimintasuunnitelma löytyy kotisivuilta. Sisävesi Life IP-hankkeen loppuvaiheen valmistelu ja toivottavasti käynnistyminen jo syksyllä 2015 näkyy painokkaasti suunnitelmassa. Talousarviossa sekä tulot että menot on arvioitu olevan 20 000 €. Suurin menoerä on Pro Puruvedelle vuodelle 2015 suunniteltu Life-hankkeen 10 000 euron omarahoitusosuus. Kaikkiaan Pro Puruveden omarahoitusosuus hankkeesta on 60 000 € jakautuen tasan kuudelle vuodelle.

 

Puheenjohtaja ja hallitus valitaan kalenterivuodeksi. Nykyisestä hallituksesta jatkavat Jaakko Eerikäinen, Pentti Hiltunen, Paavo Jantunen, Hannu Kutvonen, Kari Lindström, Lasse Musakka ja Mikko Suonio. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Kesälahdelta Raimo Oksman ja Punkaharjulta Anna-Maija Asikainen ja Heikki Tynkkynen. Hallitus on alueellisesti aiempaakin kattavampi ja vahvuusalueiltaan monipuolinen. Nykyisestä hallituksesta henkilökohtaisista syistä jää pois Esko Hollman ja Ruth Lähdeaho. Heille kiitos monivuotisesta aktiivisesta hallitustyöstä. Pro Puruveden puheenjohtajana valittiin jatkamaan Reijo Jantunen.

 

Kuvassa vasemmalla istumassa Ruth Lähdeaho vieressään tuleva hallituksen jäsen Anna-Maija Asikainen. Heikki Tynkkynen, myös uusi hallituksen jäsen, on kuvan yläkulmassa.

 

Nykyisiä ja tulevia hallituksen jäseniä

 

Kokouksen jälkeen puheenjohtaja Reijo Jantunen piti ajankohtaiskatsauksen. Puruveden tilassa yksi huolestuttavista piirteistä on aivan viime vuosina lisääntyneet sinileväesiintymät. Erityisen huolen aihe tänä kesänä on ollut Hummonselän ympärillä tehdyt lukuisat sinilevähavainnot.

 

Vilkkaan toimintavuoden tärkeintä antia ovat olleet Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelman valmistuminen ja lukuisat tapahtumat, joissa Pro Puruvesi on ollut mukana, sekä valtakunnallisen Sisävesi Life IP-hankkeen valmistelu. Puheenjohtaja toi terveiset hankevalmistelijoiden 26. - 27.11. Espoon kokouksesta. Puruveden osalta tilanne näyttää tällä hetkellä hyvin positiiviselta. EU:n palaute joulun alla, jatkosuunnittelu ja lopulliset EU:n päätökset kesällä 2015 voivat tuoda muutoksia tämän hetkisiin suunnitelmiin.

 

Puruvesi-katsausta

 

Kuvassa Reijo Jantunen pitämässä katsausta. Paljon myönteistä on jo saatu aikaan ja näkymät Puruveden heikkenevän tilanteen pysäyttämiseksi ja kehityksen kääntämiseksi parempaan ovat valoisat. Kun samassa paikassa 15.7.2010 Jaakko Eerikäinen, Reijo Jantunen, Hannu Kutvonen, Petri Lindroos, Eero Luukkanen ja Lasse Musakka perustivat Pro Puruvesi-yhdistyksen, he eivät osanneet edes unelmoida Puruvesi-työn olevan tänään näin hyvässä vauhdissa ja jäsenmäärän ylittäneen tuhannen haamurajan.

 

Syyskokouksen jälkeen lähetetyn lehdistötiedotteen voi lukea pdf-muodossa tästä.

 

Koekalastus Ristilahdella syksyllä 2014

 

1. Tausta ja valmistelut

Hoitokalastus on todettu monissa vesistöissä tehokkaaksi vesienhoitomenetelmäksi. Puruvedellä sitä ei ole ainakaan suunnitellusti toteutettu, joskin erityisesti kaikki särkikalojen pyynti on samalla hoitokalastusta. Puruveden Savonlahden valuma-alueella sijaitsevissa Iso Vehkajärvessä ja Kuonanjärvessä on viime vuosina hoitokalastusta tehty.

 

Pro Puruvesi päätti selvittää, voisiko myös Puruvedellä hoitokalastus olla yksi vesienhoitokeinoista ainakin joillakin lahtialueilla. Karelia Ammattikorkeakoulu (Karelia AMK) oli kiinnostunut jo aiemmin Puruvedestä ja siellä hieman toiminutkin. Keskustelut Pro Puruveden ja Karelia AMK:n kanssa johtivat keskinäisen yhteistoiminnan käynnistämiseen ensimmäisenä konkreettisena hankkeena koekalastus Ristilahdella. Karelia AMK:lla oli siihen osaamista ja välineet. Se soveltui hyvin myös biotalouden ympäristöteknologian opintosuunnan kurssiohjelmaan.

 

Ristilahdella vaikutti paikallisten asukkaiden kertomusten perusteella olevan tarvetta hoitokalastukseen. Lahti oli lisäksi kooltaan sopiva ja koekalastuksen arvioitiin antavan suuntaviivoja muidenkin samantapaisten Puruveden lahtien tilanteesta. Siellä oli paha sinileväesiintymä syksyllä 2011 ja havaintoja pienehköistä sinileväesiintymistä on ollut senkin jälkeen. Samalla jo mietittiin, mikä lahtialue olisi sopiva hieman avoimemman lahtialueen hoitokalastustarpeen selvittämiseen. Siinä päädyttiin läheisen Mehtolanlahden valintaan. Sekin oli syksyn 2011 pahaa sinileväaluetta. Lisäksi valintoja puolsi vesialueiden omistus. Ristilahti ja Pohjois-Karjalan puoli Mehtolanlahdesta ovat kokonaan Purujärven osakaskunnan ja Mehtolanlahden Etelä-Savon puoli Vaaran osakaskunnan vesialuetta. Se yksinkertaisti lupajärjestelyjä ja mahdollista hoitokalastuksen toteuttamista.

 

Ennen kuin koekalastusverkot voitiin Ristilahteen laskea, oli Pro Puruvedellä Karelia AMK:n kanssa tehtävän yhteistyösopimuksen lisäksi monia muitakin järjestelyjä hoidettavanaan. Vaikka koekalastus toteutettiinkin osittain oppilas- ja talkootyönä, tarvittiin kuitenkin hieman vajaa 3000 euroa hankkeen rahoitukseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus päätti tukea Ristilahden koekalastusta 1300 eurolla ja Puruveden kalastusalue Ristilahden sekä Mehtolanlahdella myöhemmin toteutettavaksi suunniteltua samansuuruista koekalastusta yhteensä 1000 eurolla. Kun lisäksi vuodelle 2014 Pro Puruvedelle myönnetystä Kesälahden aluejohtokunnan 1500 euron tuesta oli 300 euroa perusteltu koekalastukseen käytettäväksi, jäi Pro Puruveden oma rahoitustarve hyväksyttävälle tasolle. Pro Puruvesi sitoutui myös tarvittavaan talkootyöhön.

 

Koekalastusta ei voi toteuttaa ilman vesialueen omistajan lupaa. Se saatiin Purujärven osakaskunnalta, ja Mehtolanlahden koekalastukseen lupa ja pieni tukikin on saatu jo ensi kesäksi Vaaran osakaskunnalta. Ristilahden rannalla 6-tien varressa sijaitseva entinen Kesälahden kunnan uimaranta-alue rakennuksineen tarjosi mainion tukeutumisalueen. Kiteen vapaa-aikatoimi suhtautui myötämielisesti sen käyttöön, joten koekalastuksen puitteet olivat siltäkin osin kunnossa. Vene järjestyi tukeutumisalueen naapurista eikä talkoolaistenkaan saaminen tuottanut ongelmia.

 

Varsinaisesta koekalastuksesta, analyyseistä ja raportista vastuu on Karelia AMK:lla. Kuten edeltä huomaa, monia asioita oli myös Pro Puruveden vastuulla hoitaa. Tämäkin on hyvä esimerkki, miten paikalliset vapaaehtoistoimijat voivat olla tukemassa yhteisten asioiden hoidossa ja vähentämässä verovaroin maksettavia kustannuksia.

 

2. Koekalastus Ristilahdella

Ristilahdella tarvittiin 20 verkkoyötä. Vesialue oli ruudutettu ja sieltä arvottiin 20 ruutua, joihin kuhunkin laskettiin yksi Nordic-verkko yhden yön tienooksi. Kunkin verkon silmäkoko vaihtelee 5-55 mm:n välillä tietyn pituisina osuuksina. Kuvassa näkyy paikat, joissa verkot olivat.

 

 Koekalastuspisteet

 

Ensimmäiset seitsemän verkkoa laskettiin keskiviikkona 27.8. iltapäivällä ja nostettiin aamusta 28.8. Kuvassa koekalastuksen ”mestari” Tarmo Tossavainen Karelia AMK:sta on tulossa rantaan verkkoineen kollegansa kanssa.

 

 Tarmo Tossavainen rantautuu

 

Kalojen irrottamiseen verkoista ja niiden lajitteluun 28.8. osallistui Karelia AMK:n em. henkilöiden lisäksi Pro Puruvedestä puheenjohtajan johdolla kolme vapaaehtoista. Hyvin tasaisesti jokaisessa verkossa oli kolmisen kiloa varsinkin pientä ahventa ja särkeä. Joitakin yli 15 cm:n pituisia ahveniakin ”petokaloina” oli. Kalat lajiteltiin verkottain ja mestari Tarmon johdolla punnittiin. Tulokset kirjattiin verkoittain pyynnin paikkatietoineen. Tältä verkot näyttivät tiheältä osuudelta.

 

Koekalastusverkkoa

 

Kolme verkkoa laskettiin vielä uudestaan torstaina 28.8. iltapäivällä. Ne nostettiin perjantaina aamusta. Käsittely hoidettiin kuten edellisenäkin päivänä sillä lisällä, että kaloista otettiin suomunäytteitä kuten kuvasta näkyy.

 

Suomunäytteen ottoa

 

Seuraavan kerran verkkoja laskettiin keskiviikkona 3.9. iltapäivällä. Tällä kertaa pyyntiin pantiin seitsemän verkkoa arvottuihin ruutuihin. Torstaina jo aamuvarhaisella Ristilahdella oli sekä verkkojen nostajat että Karelia AMK:n oppilaita perehtymässä koekalastukseen. Verkoissa oli tavanomainen määrä ja kokovalikoima kaloja kuitenkin siten, että tuli myös ensimmäinen hauki. Kuvassa oppilaita päästelemässä verkoista kaloja. Pro Puruvesi yhdessä Karelia AMK:n kanssa oli kutsunut torstaiksi tiedotusvälineiden edustajia tutustumaan Ristilahden koekalastukseen.

 

 Oppilaat irrottamassa kaloja

 

Loput kolme verkkoyötä toteutettiin 10.-11.9. Saalis oli jo tutunomainen. Tosin saaliiksi tuli pikkukalojen ja muutaman yli 15 cm:n pituisen ahvenen lisäksi koekalastuksen toinen, noin kiloinen hauki. Kuvassa mestari Tarmo ja talkootyöhön aktiivisesti osallistunut Puruveden kalastusalueen puheenjohtaja Eero Luukkanen lajittelemassa viimeisen verkon kaloja.

 

Tarmo Tossavainen ja Eero Luukkanen kalojen kimpussa

 

 

3. Jatko

Karelia AMK tekee koekalastuksesta sopimuksen mukaisesti analyysin ja raportin marras-/joulukuun 2014 vaihteen aikoihin. Sen perusteella arvioidaan hoitokalastuksen tarve Ristilahdella ja saadaan hieman viitteitä muidenkin samantyyppisten lahtien, kuten Enanlahden ja Sorvaslahden osalta. Mikäli hoitokalastustarvetta Ristilahdella on, aloitetaan ensi vuonna suunnitella hoitokalastuksen toteuttamista.

 

Koekalastus Mehtolanlahdella on suunniteltu toteuttaa elo-/syyskuussa 2015. Pro Puruvesi on tehnyt siitä alustavan suunnitelman Karelia AMK:n kanssa. Vesialueen omistajien lupa Vaaran oasakaskunnan kanssa on jo kunnossa ja hoitunee Purujärven osakaskunnan osalta kuten Ristilahdellakin. Kooltaan ja kustannuksiltaan koekalastus on samansuuruinen kuin Ristilahdella. Rahoitus vaatii vielä hieman järjestelyjä. Ristilahden ja Mehtolanlahden koekalastukset antavat perusteita myös Sisävesi Life IP-hankkeeseen sisällytettävää Puruveden hoitokalastusta varten.

 

Ristilahdelle on suunniteltu Karelia AMK:n ja Pro Puruveden yhteistoimintana kevättalvelle 2015 pohjasedimenttitutkimuksen toteuttaminen. Syyskesän 2011 massiivisen sinileväesiintymän aiheutti Ristilahdella ja lähilahdilla pohjasedimentistä vapautuneet ravinteet. Pohjasedimenttitutkimus antaisi konkreettista tietoa, mitä Ristilahdelle vuosikymmenten aikana kertyneessä pohjasedimentissä ja syvemmälläkin on ja arvioinnin perusteita siihen, millaisia riskejä pohjasedimenttiin liittyy. Se antaa myös vinkkejä siihen, mitä kalat pöyhiessään Ristilahden pohjasedimenttiä saavat aikaan. Viitteitä saadaan myös muiden samantyyppisten Puruveden lahtialueiden pohjasedimentistä.

 

Pro Puruvesi on halunnut saada alkuun hoitokalastuksen tarpeen selvittämisen ja pohjasedimenttitutkimukset. Jatkossa vastuu niistä ja hoitokalastuksesta on tarkoitus siirtää muille.

 

Painopiste vesienhoidossa Puruvedellä on vielä useita vuosia valuma-alueilla. Samanaikaisesti voidaan pienehköjä vesienhoitotoimenpiteitä toteuttaa kuitenkin myös vesilueella sekä hankkia perusteita ja suunnitella vesialueella myöhemmässä vaiheessa tarvittavia mittaviakin toimenpiteitä.

 

 

Sisävesi Life IP ja Puruvesi, tilanne 13.9.2014

 

 

1. Tausta

Uudentyyppisen EU-rahoitteisen Sisävesi Life IP:n valmisteluja on tehty Metsähallituksen johdolla vuoden 2014 aikana. Kevättalvella valmistelu eteni siihen vaiheeseen, että alettiin koko Suomen alueelta hakea hankkeeseen halukkaita ja sopivia kohteita. Puruvesi nousi Etelä-Savon ykköskohteeksi. Se nähtiin jo alkujaan yhteiseksi hankkeeksi Pohjois-Karjalan kanssa. Perusteina käytettiin mm. Puruveden kuulumista Naturaan erityispiirteidensä vuoksi, joita on jo uhkaamassa erityisesti lahtialueiden rehevöityminen. Toisaalta määrätietoisella työllä Puruvesi on vielä saatavissa erittäin hyvään kuntoon tuleville sukupolville. Yhtenä valttina oli alkukesästä monien tahojen yhteistyönä valmistunut Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelma ja muutamille valuma-alueille ja ongelmakohteille valmistuneet tai valmisteilla olleet erillissuunnitelmat. Samalla oli syntynyt keskeisten tahojen hyvä yhteistoiminta. Pro Puruvesi on ollut erittäin aktiivinen toimija valmistelujen aikana.

 

Sisävesi Life IP-hanke pitää sisällään viisi ”työpakettia”. Nämä ovat:

- yhteistyöverkostot ja toimintamallit

- kartoitus, seuranta ja menetelmien kehittäminen

- vesien hoito ja kunnostus

- elinkeinot, hyvinvointi, kansalaisten osallistuminen ja tietoisuuden lisääminen

- hankkeen hallinnointi

 

Puruveden osalta päätettiin jo suunnittelun alkuvaiheessa luoda painopiste konkreettiseen vesien hoitoon ja kunnostukseen ja siinä painopisteeksi valuma-alueet. Myös elinkeinonäkökohdat ja hyvinvointi nostettiin vahvasti esille. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä seuranta nähtiin tärkeäksi erityisesti näitä osa-alueita tukevana toimintana ja ohjaamassa tehokkaisiin ratkaisuihin myös tämän hankkeen ulkopuolella Puruvedellä tehtävissä vesiensuojelutöissä sekä antamaan perustaa laajempaankin käyttöön.

 

2. Tilanteen kehittyminen

Kun kyseessä on uudentyyppinen EU:n hankekokonaisuus, ohjeistus ja sen tulkinta on koko ajan täsmentynyt. Vieläkään kaikista asioista ei ole varmuutta ja muutoksiin jatkosuunnittelussa sekä hankkeen toteutuksen aikana on varauduttava. Alkujaan valmisteluja tehtiin siltä pohjalta, että hanke on kahdeksanvuotinen ja kokonaiskehys noin 20 milj. euroa lisättynä integroitavilla hankkeilla. Tältä pohjalta esitettyjä kohteita oli vielä ensimmäisenkin valinnan jälkeen reilut parikymmentä. Ohjeiden tarkennuttua perusteeksi tuli kuusivuotinen hanke, joka alkaisi syksyllä 2015. Hankkeen kehys omarahoituksineen tippui 12-13 milj. euroon lisättynä integroitavilla hankkeilla. Kukin taho laati jo tähän vaiheeseen varsin monipuoliset ehdotukset esittäen perusteluineen mm. mihin osa-alueisiin ja millaisin tavoittein mukaan halusi. Tiedossa oli, että lopullisessa valinnassa kohdevesistön Natura-luonne tulee varsin merkittäväksi valintakriteeriksi.

 

Metsähallituksen johtamalta hankkeen koordinaatioryhmältä saimme 3.9. tiedon keitä on valittu hankkeen jatkovalmisteluun sekä ohjeet jatkovalmistelusta. Puruvesi oli mukana. Kohteita ympäri Suomea on enää yhdeksän, joista isoja järvikohteita Puruveden lisäksi vain Päijänne ja Vanajavesi. Vahva yhteistyö Puruveden saamiseksi mukaan Sisävesi Life IP-hankkeeseen tuotti tulosta. Tarkoitus ei ole tietääksemme enää kohteita Suomen taholta karsia, mutta jatkovalmistelu on vaatimusten mukaisesti saatava eteenpäin.

 

3. Jatkovalmistelu

 

3.1. Hankkeen sisältö

Etelä-Savon ELY-keskuksen johdolla on alettu edelleen yksilöimään tavoitteita Puruveden osalta. Mukana työssä ovat olleet Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset, Suomen metsäkeskuksen yksiköitä, Metsähallituksen Luontopalvelut ja Pro Puruvesi. Myös Savonlinnan ja Kiteen kaupunkien edustajia toivotaan jatkovalmisteluun mukaan. Aikataulu alkuperäisen esityksen tarkentamiseksi on erittäin tiukka. Jo 19.9. on oltava koordinaatioryhmällä esitys hankkeen tarkennetusta sisällöstä. Pelkästään laadittava ns. looginen viitekehys on lähes 100-sivuinen.

 

Yhdelle hankkeen kohdealueelle, kuten Puruvedelle, suunniteltu toiminta kaikkine osioineen ja hallintokuluineen saisi maksimissaan olla 3 milj. euroa. Ensimmäisessä tämän vaiheen valmistelukokouksessa 8.9. päädyttiin toiminta suunnittelemaan suhteellisen realistiselta tuntuneeseen 2 milj. euron kehykseen. Kokouksessa olivat paikalla Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten, Suomen metsäkeskus Etelä-Savon, Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Pro Puruveden edustajat. Valitettavasti Savonlinnan ja Kiteen kaupunkien edustajat eivät päässeet osallistumaan.

 

Toiminnan painopiste on viidellä suoraan tai melko läheisesti Natura-alueeseen liittyvällä valuma-aluekokonaisuudella ja niihin liittyvillä ongelmallisilla vesialueilla. Tähän suunniteltiin käytettäväksi noin 1 milj. euroa. Ensimmäiset konkreettiset työt on tarkoitus käynnistää jo syksyllä 2015. Tarvittavat valmistelut tehdään yksityiskohtaisine suunnitteluineen niillä kohteilla jo ennen Sisävesi Life IP-hankkeen käynnistymistä. Hankkeessa edellytetään toimenpiteiden vaikutusten selvittämistä Natura-alueille. Tälläkin oli vaikutusta kohteiden valintaan, joita on kaikkien entisten Puruveden rantakuntien alueella.

 

3.2. Rahoitus

Puruveden osalta hankkeen suunnittelu lähtee 2 milj. euron kehyksestä. Tällöin kuuden vuoden aikana EU:n rahoitusosuus on 1,2 milj. euroa ja omarahoitusosuus 800 000 €. Mikäli menot jakaantuisivat vuosittain tasan, olisi EU-rahoitus 200 000 €/vuosi ja omarahoitus noin 130 000 €/vuosi.

 

Ensimmäisessä kokouksessa 8.9. kaavailtiin omarahoituksen jakaantumista siten, että Savonlinnan ja Kiteen kaupungin yhteinen omarahoitusosuus olisi 50 000 €/vuosi. Siitä Savonlinnan kaupungin osuus voisi olla 30 000 €/vuosi ja Kiteen kaupungin osuus 20 000 €/vuosi. Muiden toimijoiden (Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset, Suomen metsäkeskus Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala, Metsähallituksen Luontopalvelut sekä Pro Puruvesi) osuus omarahoituksesta olisi yhteensä 80 000 €/vuosi. Lisäksi nämä tahot vastaisivat lähes täysin hankkeeseen osallistuvilta tarvittavasta työpanoksesta ja muista hankkeeseen liittyvistä järjestelyistä. Yksityisen omarahoituksen osuus, johon tässä lasketaan Savonlinnan ja Kiteen kaupunkien ja Pro Puruveden omarahoitusosuus, on oltava tällaisissa EU-hankkeissa merkittävä.

 

Eri tahot joutuvat tekemään sitovat päätökset osallistumisestaan hankkeeseen ja ainakin periaatepäätökset omarahoitusosuudestaan hyvin nopeassa aikataulussa. Hankevalmistelun seuraavissa vaiheissa tarvitaan viralliset ja yksilöidyt päätökset kunkin tahon osuudesta omarahoituksessa. Rahoitus saattaa painottua eri vuosille hieman eri tavoin hankkeen edistymisestäkin riippuen. Hankkeen aikana voitaneen myös hieman rahoittajatahojen tilanteen mukaan painottaa kunkin vuosittaista rahoitusosuutta.

 

Rahoitussuunnitelma tulee olla koordinaatioryhmällä viimeistään 29.syyskuuta. Määräaika on ehdoton.

 

4. Sisävesi Life IP-hankkeen seuranta Pro Puruveden kotisivuilla

Koko hankkeen virallinen tiedottaminen on Metsähallituksen johtaman koordinaatioryhmän vastuulla. Puruveden osalta hankkeen valmistelua ja aikanaan toteuttamista johtaa Etelä-Savon ELY-keskus. Se vastaa myös Puruveden osalta tiedottamisesta siten kuin eri osapuolten kanssa sovitaan.

 

Pro Puruvesi päivittää aika-ajoin omille kotisivuilleen hanketilannetta erityisesti Pro Puruveden näkökulmasta. Erityisesti nyt suunnitteluvaiheessa kovin yksityiskohtaiseen infoon ei ole tarkoituksenmukaista mennä, koska muutokset suunnittelun yksilöityessä ovat hyvin mahdollisia. Tämänkertaiseenkin tilanneinfoon tulee suhtautua suunnittelutietona, joka voi muuttua.

 

Sisävesi Life IP-hanke on erittäin merkittävä Puruvesi-työlle. Myös Pro Puruveden toiminta keskittyy vuosikausia sekä työpanoksen että rahoituksen osalta tähän hankkeesen. Siinä tarvitsemme kaikkien jäsentemme ja monen muun tahon suurta tukea ja osallistumista.

 

 

Kerimäen Muikkufestivaali 5.-9.8. ja Vetouistelun SM-kisat 9. - 10.8.2014

 

 

Ensimmäinen Kerimäen Muikkufestivaali pidettiin 5. - 9. elokuuta. Se oli ajoitettu edellisen viikonvaihteen Puruvesi Pop -tapahtuman ja seuraavan viikonvaihteen Vetouistelun SM-kisojen väliin. Kaikki tapahtumat sijoittuivat Kerimäen Kirkkorannan alueelle. Pro Puruvesi oli esittelytelttoineen mukana sekä Muikkufestivaalissa että SM-kisatapahtumassa. Nämä olivat yhdistyksellemme tämän kesän viimeiset varsinaiset yleisötapahtumat. Nyt keskitymme mm. Sisävesi Life IP-hankkeen loppuvalmisteluun, koekalastukseen Ristilahdella ja vuoden 2015 toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun.

 

Muikkufestivaali alkoi tiistaina 5.8. seminaariluonteisesti. Pääpuhujana oli Etelä-Savon ELY-keskuksesta kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen. Myös Pro Puruveden puheenjohtajalla Reijo Jantusella oli puheenvuoro. Siinä tuotiin esille Puruveden puhtauden ja Puruveden muikun maineen sekä Puruveden muikulle EU:n myöntämän SMM-statuksen kiinteää liitymistä toisiinsa. Ehkä tärkeintä ja näkyvintä oli kuitenkin Puruveden muikun logon julkistaminen. Kuvassa logo.

 

Puruveden muikun logo

 

 

Keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai oli suunniteltu hieman omine päivittäisine teemoineen. Tiistaina ja keskiviikkona oli kohtuullisesti yleisöä. Torstai, perjantai ja SM-kisojen alkamisesta huolimatta myös lauantai olivat festivaaleiksi varsin hiljaisia. Ainakin Pro Puruveden kannalta olisi ollut mielekkäämpää lyhytkestoisempi ja tiivisohjelmaisempi Muikkufestivaali. Kuulimme kuitenkin päivittäin monia tärkeitä havaintoja ja saimme annetuksi Puruvesi-infoa. Uusia jäseniäkin kertyi useita.

 

Yleisöä Pro Puruveden teltassa

 

 

Vetouistelun SM-kisat keräsivät Puruvedelle Suomen parhaita venekuntia reilut 130. Lohikalat olivat tiukassa. Vain yksi mitat täyttävä lohikala tuli kumpanakin kilpailupäivänä. Sitä vastoin haukisaaliit olivat runsaita ja niillä kilpailu myös voitettiin. Kuvassa lähes 13-kiloisen hauen saanut Joona Partanen. Aiemminkin Joonan vieheisiin on Puruvedeltä kaloja tarttunut. Hänhän oli aikoinaan ”Miljoona-pilkin” voittaja. Tosin tällä kertaa voitto ei irronnut isoimmasta kalasta huolimatta.

 

 Iso mies ja iso hauki

 

 

Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina mukana teltassamme oli myös Suomen Järvikalastus- ja Vesimuseosäätiön edustaja ja infotaulu. Vetouistelun SM-kisojen aikana kanssamme oli Puruveden kalastusalueen edustaja osoituksena myös kiinteästä keskinäisestä yhteistyöstämme.

 

 Pro Puruvesi ja Puruveden kalastusalue yhteisosastolla

 

 

Olemme antaneet näkyvyyttä monin tavoin vuoden 2014 yhteistyökumppaneillemme. Ehkä näyttävintä on ollut ”kumppanuustaulu” kaikissa kesän tilaisuuksissa, joissa olemme mukana olleet. Näin oli myös Kerimäen Muikkufestivaaleilla ja Vetouistelun SM-kisoissa, kuten kuvasta näkyy. Toivomme, että yhteistyökumppanimme ovat olleet toimintaamme ja saamaansa näkyvyyteen tyytyväisiä ja ovat halukkaita jatkamaan kumppanuutta myös vuonna 2015. Toivomme myös uusia yhteistyökumppaneita tukemaan Pro Puruveden Puruvesi-työtä. Tarjoamme heille hyvän yhteisen asiamme merkeissä positiivista näkyvyyttä.

 

Yhteistyökumppanit-taulu

 

Puruvesi-seminaari Kerimäellä Hotelli Herttuassa 26.7.2014

 

Pro Puruvesi ry:n järjestämä neljäs Puruvesi-seminaari pidettiin Kerimäellä Hotelli Herttuassa Puruveden rannalla lauantaina 26.7.2014 iltapäivällä. Ensimmäinen seminaari oli samassa paikassa vuonna 2011, toinen Punkaharjulla 2012 ja kolmas 2013 Kesälahdella. Toinen seminaarikierros Puruveden entisissä rantakunnissa alkoi, vaikkakin kuntarajat ehtivät muuttua kierroksen aikana Kesälahden liityttyä Kiteeseen ja Punkaharjun sekä Kerimäen Savonlinnaan vuoden 2013 alussa.

 

Seminaarin ohjelma oli laadittu tukemaan Pro Puruveden vuodeksi 2014 päättämää teemaa tehdä Puruvesi ja sen tilanne aiempaakin tunnetummaksi myös valtakunnallisella tasolla. Onnistuimme saamaan teemaan liittyen erinomaisen esiintyjäjoukon ympäristöministeri Ville Niinistöstä alkaen. Ajankohtaisia paikallisia asioitakin tuotiin esille.

 

Ympäristöministeri Ville Niinistö valotti vesiensuojelua valtakunnan tasolta tarkasteltuna. Erityisen mieluisaa meille Puruveden seutukunnalla olivat hyvin merkittävät näkökohdat Puruveden vesiensuojelun tavoitteista ja Puruvesi-työstä. Aamupäivän tutustuminen Puruveden tilaan omin havainnoin antoi kirjoitettuun puheeseen oman lisäyksen.

 

Ympäristöministeri Ville Niinistö 

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen korosti seminaarin avauksessaan Puruveden monipuolista merkitystä, kuten kuvassa näkyy. Puruvesi-katsauksessa puheenjohtaja käsitteli mm. tilannekuvaa lisääntyneine sinilevähavaintoineen sekä viime aikoina tehtyjä ja lähiaikoina toteutettavaksi suunniteltuja toimenpiteitä. Pengerrykset ympäri Puruvettä ja niiden vaikutukset olivat myös esillä.

 

Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen 

 

 

Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen käsitteli vastuunjakoa ja yhteistoiminnan järjestelyjä vesiensuojelussa. Erityisen mielenkiintoinen ja heti keskustelua herättänyt näkökulma oli kalastusalueiden ja osakaskuntien panoksen merkittävä lisääminen ja yhteistoiminta vesiensuojelussa. Puruvesi voisi olla tässä yksi suunnannäyttäjistä. Ylijohtaja Pekka Häkkinen toi useita kertoja esille myös sen, että Puruvesi on vesiensuojelussa Etelä-Savon painopistealue.

  

ESAELY:n ylijohtaja Pekka Häkkinen

 

 

Savonlinnan kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen. Puruveteen liittyvien terveisten lisäksi hän muistutti Savonlinnalle tärkeistä muistakin hankkeista kuten Laitaatsalmen sillasta ohikulkutiellä.

 

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen 

 

 

Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelmaa selvitti projektipäällikkö Seppo Ollikainen. Suunnitelma valmistui kesäkuussa 2014. Työssä ja sen rahoittamisessa olivat mukana Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan yksiköt, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset, Savonlinnan ja Kiteen kaupungit sekä Pro Puruvesi. Suunnitelma antaa rungon tulevien vuosien vesienhoitotyölle Puruvedellä. Tarkemmin yleissuunnitelmaan voi tutustua Metsäkeskuksen hankesivuilla.

  

Metsäkeskus Etelä-Savon projektipäällikkö Seppo Ollikainen

 

 

Sisävesi Life IP-hankkeeseen pääseminen olisi erittäin tärkeää Puruvedelle. Sen kautta avautuisi mahdollisuus käynnistää merkittäviä käytännön töitä vesienhoidon yleissuunnitelman pohjalta ja saada työhön mukaan sellaista valtakunnallista asiantuntemusta, joka muutoin olisi hyvin vaikeaa saada. Hanketta valmistellaan parhaillaan ja se on suunniteltu alkavaksi syksyllä 2015. Tätä hanketta oli selvittämässä dosentti, FT Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskuksesta. Hän on Metsähallituksen johtaman hankevalmistelun koordinaatioryhmässä ja yhteyshenkilö Puruveden suuntaan. Seppo Hellsten esitteli myös Monitor 2020-hanketta, jossa Puruvesikin on mukana.

  

Dosentti, FT Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskuksesta 

 

 

Esiintyjien esitysmateriaalit löytyvät täältä.

 

Yleisöllä oli erinomaisia kysymyksiä ja näkemyksiä esiintyjille. Esitettiin, että Puruveden vapaa-ajan asukkaiden maksama kiinteistövero käytettäisiin Puruveden vesienhoitoon. Kysymyksiä ja kommentteja tuli myös mm. luomuviljelyn lisäämisestä Puruveden rantamilla sekä siitä, miten ranta-asukkaat voisivat itse osallistua vesienhoitoon. Myös norppakysymystä hieman käsiteltiin. Tässä kuvassa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen selvittää Pohjois-Karjalan ELY:n linjauksia.

  

POKELY:n ylijohtaja Ari Niiranen

 

 

Ympäristöministeri Ville Niinistö joutui poistumaan hieman ennen seminaarin loppua. Puheenjohtaja Reijo Jantunen ojensi ministerille kiitoksena ja muistona kirjan ”Kiveen hakattu historia”. Sen tekijä, edesmennyt Sulo Strömberg, perehtyi syvällisesti mm. Puruveden historiaan rajavetenä.

 

Kirjamuiston luovutus ministerille

 

 

Seminaarin päätteeksi Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen jakoi kiitoksena muille seminaarin esiintyjille Itä-Savo -lehden yhdessä Pro Puruveden kanssa tekemän DVD:n ”Puruveden monet kasvot”. Se on myynnissä Kerimäellä Hotelli Herttuassa ja MarTiinaK:ssa, Kesälahdella Monimestassa ja Punkaharjulla Lustossa hintaan 15 €. Tulot tulevat suoraan Puruvesi-työhön.

 

Puruvesi-DVD:t esiintyjille

 

 

Hotelli Herttua tarjosi upean ympäristön seminaarille.

 

Seminaariyleisöä Hotelli Herttuassa 

 

Hotellin johto yhdessä Pro Puruveden kanssa ideoi järjestelyt. Tilat soveltuvat erinomaisesti tällaiselle tapahtumalle ja henkilökunta on osavaa ja palveluhenkistä. Kaikki kahvitteluineen ja esitysjärjestelmineen toimivat erinomaisesti. Seminaariyleisöä suorastaan kuumana lauantai-iltapäivänä oli noin 100. Kiitokset teille kaikille seminaariin osallistuneille ja järjestelyt hoitaneille.

 

 

Ympäristöministeri Ville Niinistö Puruvedellä 26.7.2014

 

Pro Puruvesi järjesti ympäristöministeri Ville Niinistölle lauantaina 26.7. aamupäivällä ennen Puruvesi-seminaaria tutustumismatkan Puruvedelle. Mukaan kutsuttiin Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen, Suomen ympäristökeskuksen Vesikeskuksen kehittämispäällikkö Seppo Hellsten, Etelä-Savon ELY-keskuksesta hydrobiologi Pekka Sojakka ja ympäristöministeri Ville Niinistön erityisavustaja Emma Kari.

 

Pro Puruveden puolesta matkan isäntinä olivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsen Pentti Hiltunen. Paikallisina isäntinä olivat Villalassa Suokonlahden rannalla asuvat Erja ja Alpo Niiranen. Alpo Niiranen ja paikallinen vapaa-ajan asukas Kari Väistö tarjosivat venekyydin.

 

Reijo Jantunen selvitti aluksi, missä ollaan ja miten alue liittyy Puruveden ongelmiin. Alpo Niiranen kertoi vuosikymmenten havaintojaan lähivesillään tapahtuneista muutoksista. Kuvassa kartan ympärillä ympäristöministeri Ville Niinistö ja hänestä myötäpäivään Ari Niiranen, Pekka Häkkinen, Emma Kari, Seppo Hellsten, Pekka Sojakka, Reijo Jantunen, Kari Väistö ja Alpo Niiranen. Pentti Hiltunen oli valokuvaaja ja Erja Niiranen kattamassa kahvipöytää.

 

Seurue tutustumassa Puruveden karttaan 

 

 

Erja Niirasen tarjoamien herkkujen äärellä nautittiin aamukahvi keskustellen mm. Puruvedellä syntyneestä yhteistyöstä useiden tahojen kesken ja ideoista lisätä maanomistajien halukkuutta antaa maitaan vesiensuojeluun tarvittaviin rakenteisiin. Vastuu rakenteiden huoltamisesta oli erityisesti esillä ja vaatii selkeää ratkaisua. Hyvin myönteistä oli kuulla ministeri Ville Niinistöltä ympäristöministeriön tavoite saada rahoitusta vapaehtoistoimijoiden työn tukemiseen.

 

Tyynessä ja aurinkoisessa kelissä lähdettiin vesille kun oli varmistettu, että kaikille oli veneilyliivit matkassa. Ensimmäisenä kohteena oli Suokonlahti. Kaikki saattoivat omin silmin todeta, miten aikoinaan lähes heinätön ja kovapohjainen lahtialue on paksun pohjalietekerroksen kuorruttama ja muuttunut monenlaisen vesikasvillisuuden valtakunnaksi. Lahden perukalle laskee joki laajalta ojitetulta Hamalonsuolta ja kauempana olevilta pelto- ja metsäalueilta.

 

Suokonlahdella

 

 

Seuraavaksi tarkasteltiin Kevätösniemen tilannetta. Siellä 1970-luvulla rakennetun ns. ”Arvon penkan” purkamisen ja kahtena vuonna tehdyn vesikasvillisuuden niiton jälkeen virtaus Kevätösniemen ja Ketolansaaren välisessä salmessa on parantunut ja maisema avartunut. Seuraavaksi oli vuorossa viereinen Ketolanlahti. Rannan peltoalueilta pengerrysten avulla valumavesi on johdettu pumppuasemalle ja pumpattu saostusaltaisiin. Vuosikymmenet hoitamattomana olleiden kahden saostusaltaan kautta valumavesi on virrannut Ketolanlahteen. Kuten kuvasta näkyy Koko Ketolanlahti on sankan heinikon valtaama. Vielä 1970-luvun alussa lahti oli paikallisten kertoman mukaan hiekkarantainen ja -pohjainen. Nyt valuma-altaat on tyhjennetty ja aiempaa parempia ratkaisuja hahmoteltu.

 

Ketolanlahdella

 

 

Lopuksi haluttiin osoittaa Ville Niinistölle ja seurueelle, miltä Puruvesi parhaimmillaan näyttää ja miten suuresti lahtialueiden tilanne nykyään siitä eroaa. Aivan Hummonselän selkävesille menoa aikataulu ei mahdollistanut, mutta todella upea Linnasaaren laguuni antoi jo hyvän kuvan. Ville Niinistö mittasi näkösyvyyden. Se oli hieman yli 7 metriä. Parhaimmillaan selkävesillä näkösyvyys on edelleen yli 10 metriä. Se on Suomen isoille järville aivan poikkeuksellinen.

 

Ministeri mittaa näkösyvyyttä

 

 

Aamupäivän tutustumismatka päättyi lounaskeskusteluun ja seminaariin valmistautumiseen Hotelli Herttuassa. Tietenkin Puruveden muikut olivat lounaan keskiössä.

 

Pro Puruveden puolesta suuret kiitokset ympäristöministeri Ville Niinistölle ja koko seuruelle, että halusitte omin havainnoin ja paikallisia kuullen tutustua niin Puruveden ongelmiin kuin loistokkuuteen. Kiitokset Erja ja Alpo Niiraselle paikallisesta isännyydestä ja Alpolle sekä Kari Väistölle turvallisesta venematkasta.

 

 

Puhoksen Perinnepäivät 12.-13.7.2014

 

Pro Puruvesi osallistui ensimmäistä kertaa Puhoksen Perinnepäiville. Se taitaa olla mittavin kesätapahtuma Kiteellä. Viikonvaihteessa väkeä kävi tapahtumassa kuutisen tuhatta. Muutoinkin olemme olleet aktiivisesti mukana Kesälahden-Kiteen alueen tapahtumissa Kesälahden Muikkumarkkinoineen ja Kesälahden Messuineen.

 

Puhoksen Perinnepäivillä nimensä mukaisesti pääpaino oli perinteissä niin vanhoine autoineen, traktoreineen, työtapoineen kuin tukkilaisperintein. Tässä kuvassa näkyy vanhoja autoja ja taustalla sinivalkokattoinen Pro Puruveden esittelyteltta.

  

 Vanhoja autoja, tuoretta tietoa

 

 

Ja tässä tukkilaistaitoja

 

Sirkustemppuja tukilla 

 

 

Tunsimme olomme tässäkin ympäristössä varsin kotoisaksi ja niin teltassamme kuin sen ulkopuolella käytiin Puruveteen ja vesiensuojeluun liittyviä mielenkiintoisia keskusteluja. Sinileväesiintymät Puruvedellä olivat monen huolena. Tässä kuvassa sinileväistä ”pullopostia” Pihlajaniemen eteläosasta Pro Puruveden puheenjohtajalle (vasemmalla) havainnontekijöiltä (oikealla). Vastaavaa he eivät olleet kokeneet alueella viettämiensä viidentoista vuoden aikana.

  

 Valitettavan sameaa Puruveden vettä pullopostina

 

 

Pro Puruvesi tekee vuosittain päätökset mihin tapahtumiin osallistumme. Jotkut tapahtumat ovat kannaltamme niin tärkeitä, että olemme niissä mukana vuosittain. Osan tapahtumista otamme ohjelmaamme silloin tällöin.

 

 

Kesälahden Muikkumarkkinat 28.-29.6.2014

 

Kesälahden Muikkumarkkinat samanaikaisine Puruveden Lohikuninkuuskisoineen ovat muodostuneet myös Pro Puruveden yhdeksi kesän kohokohdaksi. Olimme kolmatta perättäistä kertaa mukana. Sää oli suosiollinen ja väkeä oli runsaasti niin lauantaina kuin sunnuntainakin. Käytössä oli toista kertaa oma esittelytelttamme uudistettuine info-tauluineen.

 

Pro Puruveden tunnusvärein (sininen, valkea ja hopea) varustettu oma teltta antaa hyvät puitteet tuoda esille Puruvesi-asioita ja myynnissä olevia Puruvesi-tuotteita kuten kuvasta näkyy.

 

Markkinaväkeä teltalla

 

 

Keskusteluissa lukuisten markkinavieraiden kanssa kuulimme paikallisia kuulumisia valitettavine sinilevähavaintoineen ja saatoimme kertoa merkittävistä valmistuneista ja valmisteltavana olevista uusista hankkeista kuten Sisävesi Life IP. Kuvassa puheenjohtaja keskustelee Pertti Heinosen kanssa. Taustalla näkyy valokuvia paljolti Pertin käsialaa olevista erinomaisesti toteutetuista Kuolemanlamminjoen ja Myllyjoen kosteikoista.

 

Puheenjohtaja ja Pertti Heinonen

 

 

Uusia jäseniä saimme Muikkumarkkinoiden aikana seitsemisenkymmentä. Jäsenmäärä ylitti sunnuntaina 29.6. maagisen rajapyykin. Joukkoomme liittyi 1000. jäsen. Siitä on ohessa erillinen pikku juttu kuvineen. Oli ilahduttavaa, että myös nuoret, kuten tämä nelikko, haluavat olla mukana Puruvesi-työssä.

 

 Nuoria Puruvedestä kiinnostuneita

 

 

Kesälahtelaiset Raija ja Pentti Hiltunen olivat keskeiset henkilöt onnistuneelle viikonlopulle. Raija ja Pentti pitkäaikasina kesälahtelaisina tuntevat paljon paikkakuntalaisia ja Pentti Pro Puruveden hallituksen jäsenenä ja sihteerinä myös Pro Puruveden toiminnan. Tässä kuvassa Raija ja Pentti teltassamme Muikkumarkkinoilla.

 

Raija ja Pentti Hiltunen

 

 

Pro Puruveden 1000. jäsen

 

Pro Puruvesi osallistui jo kolmatta kertaa Kesälahden Muikkumarkkinoille 28.-29. kesäkuuta. Tapahtumassa olemme saaneet myös runsaasti uusia jäseniä. Niin myös tällä kertaa. Lauantain jäsenhakemuksia ynnäilimme aiempaan jäsenmäärään. Totesimme, että sunnuntaina neljäs uusi jäsen olisi samalla Pro Puruveden 1000. jäsen.

 

Sunnuntaina 29.6. neljäntenä uutena jäsenenä jäsenhakemuksen jätti Marja-Leena Laukkanen. Hakemusta jättäessään hänellä ei ollut tietoa tilanteesta. Puheenjohtaja Reijo Jantunen otti jäsenhakemuksen vastaan ja katsoi sen olevan asianmukaisesti täytetyn. Sen jälkeen olikin onnittelujen vuoro. Taustalla vasemmalla on aktiivista jäsenhankintaa tehnyt Raija Hiltunen ja oikella Urpo Piispa. Hänestä tuli Pro Puruveden 1001. jäsen.

 

Puheenjohtaja kättelee 1000. jäsentä

 

 

Tuhannes jäsen sai valita haluamansa Pro Puruveden tuotteista. Marja-Leena Laukkanen valitsi yhdistyksen logolla varustetun laadukkaan pikee-paidan, jonka puheenjohtaja hänelle ojensi.

 

Pro Puruvesi -paidan luovutus juhlajäsenelle

 

 

Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014

 

Suomen ympäristökeskus yhdessä pohjoissavolaisten toimijoiden ja Lake Admin – hankkeen kanssa järjestivät 11. - 12.6.2014 vuosittaiseksi perinteeksi muodostuneen valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston seminaarin Iisalmessa. Osallistujia oli noin 130 ympäri Suomea, mm. ympäristöministeriöstä, SYKE:stä, ely-keskuksista ja merkittävimmistä vesiensuojelujärjestöistä. Ensimmäinen seminaari järjestettiin 2012 Helsingissä ja toinen 2013 Lahdessa. Pro Puruvesi on osallistunut kaikkiin kolmeen seminaariin.

 

Aamuvarhaisella 11.6. yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Jantunen sekä hallituksen jäsenistä Pentti Hiltunen, Paavo Jantunen ja Mikko Suonio suuntasivat auton Kerimäeltä kohti Iisalmea. Ohjelma alkoi klo 09.00 Iisalmen kulttuurikeskuksessa. Aamupäivän aikana Lake Admin -hankkeen edustajat kertoivat järvien kunnostamisesta niin suomalaisin, virolaisin, unkarilaisin kuin kreikkalaisinkin esimerkein. Aamupäivän ohjelma viritti huomaamaan, että järvien kunnostaminen on ajankohtainen asia ympäri Eurooppaa ja muuallakin. Vaikka olosuhteet ovat erilaisia, niin monet kehitetyt ja kehitettävät ”parhaat käytänteet” ovat sovellettavissa laajalti.

 

Iltapäivällä tutustuimme maastossa Iisalmen eteläpuolella sijaitsevan Savonjärven kunnostukseen ja Kirmanjärven valuma-alueen ravinnekuormituksen seurantaan ja tutkimustoimintaan. Jo perusselvityksessä tuli esille muutamia varsin oleellisia eroja verrattuna Puruveden olosuhteisiin. Iisalmen reitillä sijaitsevissa em. järvissä veden viipymä on vain muutamia viikkoja, enintään kuukausia, kun se Puruvedellä on arvioitu 12 vuodeksi. Järvien tila on mennyt niin heikoksi, että sisäinen kuormitus on arvioitu huomattavasti suuremmaksi kuin valuma-alueilta tulevien ravinteiden ja kiintoaineen vaikutus ympäröivästä vahvasta maataloudesta huolimatta. Onneksi Puruvedellä ei näyttäisi edes pahiten rehevöityneillä lahdilla olevan sisäinen kuormitus näin hurjaa.

 

Tutustuimme Kirmanjärven valuma-alueella MTT Maaningan vuonna 2010 perustamaan jatkuvatoimiseen ravinnekuormituksen seurantaverkostoon (FOCUS-hanke). Tarkkailussa oli erilaisten lohkojen ravinne- ja kiintoainekuormituksia. Osa oli pelto- ja osa metsälohkoja. Samalla alueella tutkittiin myös esim. lietelannan vaikutuksia eri tavoin ja eri vuodenajoin levitettäessä. Tutkimusalueella oli myös paikallisen metsästysseuran rakentama kosteikko.

 

Tässä saamme infoa ravinnekuormituksen seurantajärjestelmän kokeilusta.

 

Seminaariväkeä maastorastilla

 

Tässä on nelikkomme em. kosteikon rannalla.

 

Pro Puruveden seminaariedustus

 

Sisäisen kuormituksen vähentäminen on näillä järvillä vesienhoidon keskeinen hoitomuoto ja siinä hoitokalastus merkittävässä roolissa. Savonjärvellä tutustuimme hoitokalastuksen järjestelyihin ja käytännön toteutukseen. Vuosittain poistettavan ”roskakalan” pyyntitavoite oli määritelty ja pyynti sovittu korvausta vastaan kalastajien kanssa. Käytössä oli matalaan ja pehmytpohjaiseen sekä varsin runsaan vesikasvillisuuden peittämään vesistöön soveltuvat rysät. Kalat siirrettiin kontteihin, joiden kuljetus oli järjestetty laajemmalla alueella keskitetysti. Kalojen hyötykäyttöä oli ollut vaikea saada aikaan ja osa kaloista meni mm. biopolttoaineeksi, jolloin kaloista pääsemiseksi piti jopa maksaa. Osa kaloista oli muokattu peltoon.

 

Tässä kalastajan tavanomaista laihempi päivän saalis.

 

Kalansaalis

 

Illalla kokoonnuimme upeassa kesäsäässä satamarannassa sijaitsevaan Ravintola Olutmestariin. Salmen toisella rannalla näkyivät Olvin tehtaat. Yhdessäolon lisäksi tärkeintä antia oli vuoden 2014 vesistökunnostuspalkinnon luovuttaminen. Sen sai tällä kertaa Savo-Karjalan vesienhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä.

 

Ympäristöneuvos Hannele Nyroos pitää puheen vesistökunnostuspalkinnon saajalle Jukka Koski-Vähälälle. Palkintoveistosta pitelee vesistökunnostusverkoston suunnitteluryhmän puheenjohtaja Antton Keto SYKE:stä.

 

Vesistökunnostuspalkinnon luovutus

 

 

Pro Puruveden nelikko suuntasi Hotelli Seurahuoneella hyvin nukutun yön jälkeen 12.6. aamutuimaan kulttuurikeskukseen rakentamaan omaa näyttelyosastoamme. Ensimmäisinä paikalle tulleina pääsimme varaamaan meille parhaiten soveltuvan paikan. Päivän ohjelman alkaessa klo 9.00 oli osastomme valmiina. Niin iso Puruveden kartta kuin runsain valokuvin havainnollistetut teematkin saivat hyvän näkyvyyden. ”Kumppanuustaulu” toi esille keskeiset tukijamme.

 

Näyttelyosastomme odottamassa kävijöitä

 

 

Aamupäivällä saimme infoa vesien kunnostukseen liittyvistä asioista niin ministeriöiden, SYKE:n kuin paikallisten toimijoidenkin näkökulmasta. Kun erikseen kysyimme ympäristöministeriön esityksen pitäneeltä ympäristöneuvos Hannele Nyroosilta miten Puruvesi tulee huomioon otetuksi erityisen arvokkaana vesistönä tulevissa suunnitelmissa ja ratkaisuissa, saimme koko seminaariyleisön kuullen meitä lämmittäneen vastauksen – Puruvedestä pidetään huoli. Se oli tavallaan kruunu seminaarille meidän kannaltamme.

 

Kahvi- ja lounastaukojen yhteyteen oli varattu aikaa tutustua standeihin. Tässä kuvassa etualalla osastollamme SYKE:stä Liisa Hämäläinen ja Anne Eira. He olivat seminaarin onnistumiselle avainhenkilöitä vastaten käytännön järjestelyistä sekä ennakkoon että seminaarin aikana.

 

Puruvesitietoa jakamassa

 

 

Tässä on tutustumassa Puruveden asioihin ympäristöneuvos Hannele Nyroos.

 

Ympäristöneuvos Hannele Nyroos osastollamme

 

Iltapäivällä osallistujat jakaantuivat neljän teeman merkeissä neljään ryhmään. Meistä kaksi oli ryhmässä, jossa teemana oli ”Valuma-alueen vaikutus vesistön tilaan ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen”. Yksi edustajamme oli sekä ryhmässä, jossa käsiteltiin teemaa ”Arvokkaat pievesistömme” että teeman ”Ravintoketjut, järvet ja kalakantojen hoito” parissa. Rakennettujen vesistöjen tilaa käsitelleeseen ryhmään emme katsoneet tarpeelliseksi osallistua.

 

Seminaari täytti odotukset, jopa ylitti ne. Saimme sekä teoriatietoa että pääsimme näkemään maastossa erilaisia vesienhoitoon liittyviä ratkaisuja ja toimintaa. Näyttelyosastomme sai runsaasti huomiota ja kiitosta. Se tarjosi erinomaisen ympäristön lisätä Puruvesi-tietoutta ympäri Suomea tulleille osallistujille. Oli ilahduttavaa huomata Puruveden ja Pro Puruveden tulevan jo luontaisesti esille sekä virallisissa esityksissä että ”käytäväkeskusteluissa” tällaisissakin tilaisuuksissa. Neljän henkilön osallistumisesta seminaariin aiheutui Pro Puruvedelle kustannuksia yhteensä 500 €.

 

Seminaarin esityksien esityskalvot löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Mika_verkosto/Vuosiseminaarit.

 

Vuoden 2015 vesistökunnostusverkoston seminaari pidetään Pyhäjärvi-instituutin 20-vuotisjuhlien merkeissä Satakunnassa.

 

 

Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelma

 

 

Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelma on valmis. Ohjausryhmä hyväksyi sen 5.6.2014. Suunnitelman löydätte osoitteesta http://www.metsakeskus.fi/hankkeet/puruveden-vesiensuojelu.

 

Suunnitelman valmistelu käynnistyi 2012. Se oli jatkoa Pro Puruveden 2011 valmistelemalle ja kielteisen päätöksen 2012 keväällä saaneelle leader-hankkeelle. Vuoden 2012 aikana käytiin lukuisia neuvotteluja, joihin osallistuivat Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten, Metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon yksiköiden ja Pro Puruveden edustajia sekä alkuvaiheessa myös leader-toimintaryhmien Piällysmies ry:n ja Jetina ry:n edustajia.

 

Neuvottelujen tuloksena todettiin yksimielisesti Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelman laadinta tärkeäksi. Hankesuunnitelman laadintavastuun ja hankkeen johtamisvastuun otti Metsäkeskus. Uudelleen selvitettiin mahdollisuus saada hankkeelle EU-rahoitusta. Kun se ei onnistunut, päätettiin toteuttaa hanke keskeisten toimijoiden suoralla rahoituksella. Alkuvuodesta 2013 hankkeeseen tulivat mukaan Savonlinnan ja Kiteen kaupungit, kun taas leader-toimintaryhmät jäivät hankkeesta lopullisesti pois.

 

Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset, Pro Puruvesi, Savonlinnan ja Kiteen kaupungit (aluejohtokunnat) sekä Metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan ja Etelä-Svon yksiköt (työnä) osallistuivat hankkeeseen 10 000 eurolla. Hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli 70 000 €. Vuonna 2014 sovittujen lisätöiden kustannus oli 12 000 €. Siitä sekä Etelä-Savon että Pohjois-Karjalan ELY-keskukset maksoivat 4 000 €, Pro Puruvesi 1 000 € ja Metsäkeskus loput. Koko suunnitelman kustannukset olivat 82 000 €. Kokous- ja muut matkakustannukset kukin taho maksoi itse.

 

Suunnitteluhanke käynnistyi keväällä 2013 ja sen tuli päättyä vuoden 2014 loppuun mennessä. Työ saatiin päätökseen jo huomattavasti ennen määräaikaa toisin kuin monessa muussa hankkeessa. Siitä kiitos kuuluu erityisesti Metsäkeskuksen toimijoille projektipäällikkö Seppo Ollikaiselle ja maastotöistä ensisijaisesti vastanneille Pasi Pakariselle ja Pertti Heinoselle.

 

Hankkeen ohjausryhmän muodostivat Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten, Suomen Metsäkeskus Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan, Savonlinnan ja Kiteen kaupungin sekä Pro Puruveden edustajat, jotka olivat rahoittajatahoja. Ensimmäistä kertaa saman pöydän äärellä Puruveden vesiensuojelua käsittelivät kaikki keskeisimmät osapuolet. Pro Puruvesi pitää tätä tulevaisuudenkin kannalta erittäin merkittävänä. Ohjausryhmä jatkaa suunnitelman toteutumisen seurantaa ja samalla voi osallistua muutoinkin Puruvesi-työhön.

 

Suunnitelmassa on esitetty ympäri Puruvettä valuma-alueille mittavia vesiensuojelutöitä. Niillä toteutuessaan on huomattava merkitys Puruveden puhtaudelle. Kuten vaikuttavuusarviosta voidaan todeta, nämäkään toimenpiteet eivät vielä riitä kuin ehkä tilanteen heikkenemisen pysäyttämiseen osalla ongelma-alueista. Lisää toimenpiteitä tarvitaan ravinteiden ja kiintoaineen syntymisen edelleen pienentämiseksi ja vääjäämättä syntyvien ravinteiden ja kiintoaineen pysäyttämiseksi valuma-alueilla yleissuunnitelmaa täydentävin ratkaisuin. Vesialueella tarvitaan jo syntyneiden vahinkojen korjaamiseksi ja sisäisen kuormituksen vähentämiseksi mm. vesikasvillisuuden poistoa ja hoitokalastusta. Niiden yksityiskohtaisemman suunnittelun aika tulee myöhemmin.

 

Pro Puruvesi on ollut aloitteellinen ja aktiivisesti mukana Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelmatyön käynnistämiseksi ja itse työssä. Kukaan toimija ei voi saada aikaan hyvää tulosta yksin, kuten tämänkin työn yhteydessä huomattiin. Yhteistoiminta ja laajan verkoston muodostaminen Puruvesi-työn ympärille on oleellista. Yhtä tärkeää Puruveden tulevaisuudelle on jokaisen henkilökohtainen vastuu ja halu omalla toiminnallaan edistää Puruveden puhtautta.

 

 

Kesän tapahtumat käynnistyivät

 

Puruveden seutukunnalla kesä 2014 tarjoaa runsaasti erilaisia tapahtumia. Pro Puruveden osalta tapahtumakesä käynnistyi osallistumisella Punkaharjun luontoliikuntatapahtumaan ja Kesälahden messuille. Kerimäen ja Kesälahden koululaisille järjestimme jo toista kertaa Puruvesi-päivän.

 

1. Sosterin ja Järjestötalo Kolomosen lauantaina 17.5.2014 Punkaharjulla järjestämään luontoliikuntatapahtumaan osallistui nelisenkymmentä järjestöä ja lisäksi monia muitakin tahoja. Harjunportin ranta- ja laiturialueelle rakennettiin ”rasti” vesistöteeman ympärille. Toimijoina olivat mm. Pro Puruvesi, Puruveden kalastusalue, Punkaharjun VPK, Puruveden Pursiseura ja Pidä Saaristo Siistinä. Tästä syntyi erinomainen kokonaisuus. Teltassamme kartan äärellä käytiin monia hyviä keskusteluja Puruveden tilanteesta ja tulevista näkymistä. Puruveden kalastusalue oli teltassamme antamassa vapaa-ajan kalastukseen liittyvää infoa.

 

Luontoliikuntatapahtuman rasteja oli myös Lustossa, Kruununpuistossa, Vanhan Koulun Majatalossa ja Mannilassa. Mainiosta säästä huolimatta tapahtuma ei koonnut aivan odotetunlaisesti yleisöä, joka lisäksi jakaantui pieninä ryhminä monelle alueelle. Järjestäjät harkitsevat millaisin muutoksin tulevina vuosina tapahtuma voitaisiin järjestää.

 

Kuvassa on Pro Puruveden ensimmäistä kertaa pystytetty esittelyteltta heti pystyttämisen jälkeen. Se hankittiin vuoden 2013 lopussa. Kerimäen aluejohtokunta tuki hankintaa. Hyvältä ja toimivalta vaikutti.

 

Esittelyteltan ensipystytys

 

 

2. Kesälahden Messut pidettiin 17.-18.5.2014 Kesälahden koulukeskuksen alueella. Pro Puruvedellä oli oma tilava osasto sisätiloissa Kiteen kaupungin osaston vieressä. Lauantaina 17.5. olimme ensimmäistä kertaa samanaikaisesti kahdessa tapahtumassa. Pidimme sekä Punkaharjun että Kesälahden tilaisuuksia niin tärkeinä, että halusimme olla kummassakin mukana. Hieman se esittelymateriaalin osalta aiheutti ongelmia.

 

Messut olivat monin tavoin Pro Puruvedelle erittäin tuloksekkaat. Saimme hyvin tärkeitä kontakteja mm. Liqum Oy:n, Kesälahden Rakennus Oy:n, Karelia AMK:n ja Kesälahden Yrittäjien edustajiin. Jo osastojemme vierekkäisyys antoi hyvät puitteet antoisille keskusteluille Kiteen kaupungin johtohenkilöstön kanssa. Jäsenmäärämme karttuu yleensäkin tapahtumissa, joissa olemme mukana. Tällä kertaa uusia jäseniä saimme 50, mikä on tavanomaistakin enemmän. Suuri kiitos kuuluu kesälahtelaisille Raija ja Pentti Hiltuselle, jotka tekivät messuilla työtämme tunnetuksi niin tuttujensa kuin muidenkin messuvieraiden parissa.

 

Puruveden kartan äärellä päivitettiin infoa monen ranta-asukkaan ja Puruvedellä liikkuvan kanssa. ”Kumppanuustaulu” Pro Puruveden pääyhteistyökumppaneista ja muista yhteistyökumppaneista valmistui viikonvaihteen tapahtumiin. Siihen toivotaan vielä joitakin uusia kumppaneita lähiviikkoina.

 

Kartta ja kumppanit

 

 

Kesälahden Messuilla oli erityisesti sunnuntaina runsaasti yleisöä. Tässä kuva messuyleisöstä Pro Puruveden ja Kiteen kaupungin osastojen edustalta.

 

Yleisöäkin piisasi

 

 

3. Pro Puruvesi järjesti Puruvesi-päivän Kesälahden koulun viidesluokkalaisille 15.5.2014 ja Kerimäen koulun kuudesluokkalaisille 26.5. 2014. Vastaavat tilaisuudet järjestettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2013. Hyvän palautteen pohjalta jatkettiin pääpiirtein aiemmalla ohjelmalla. Ideana on, että Kerimäellä kulloisetkin kuudesluokkaliset ja Kesälahdella viidesluokkalaiset saavat Pro Puruveden järjestämänä yhden päivän Puruveteen liittyvää tietoutta. Punkasalmen koulun viides- tai kuudesluokkalaisille pyritään järjestämään vastaava tilaisuus syksyllä 2014.

 

Kesälahden koulun tilaisuuden hoiteli kesälahtelainen eläkkeelle jäänyt opettaja, hallituksemme jäsen ja sihteerimme Pentti Hiltunen. Luonto-osuudesta vastasi Kimmo Martiskainen ja vesillä liikkumisesta Esa Rahunen kuten viime toukokuussakin vastaavassa tilaisuudessa. Suuret kiitokset heille. Puruvesi-työhön monella tapaa osallistunut yhteiskuntatieteiden tohtori Tero Mustonen Kontiolahdelta Selkien kylältä oli vesillä matkassa.

 

Puruvesi-päivä alkoi luokassa. Pentti Hiltunen selvitteli perustietoja Puruvedestä.

 

Alustus luokkahuoneessa

 

 

Sää oli varsin viileä ja sateinen, mutta sopivasti pukeutuneena vesillä käynnistä nautittiin ja näkösyvyyksiä mittailtiin.

 

Vesillä oli viileää

 

 

Kerimäen koulun kuudesluokkalaisten Puruvesi-päivään virittäydyttiin esittämällä koulun auditoriossa DVD ”Puruveden monet kasvot”. Lounaan jälkeen päivä jatkui Kirkkorannassa ja lähivesillä. Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä kävi vuorollaan vesillä hallituksen jäsenemme Jaakko Eerikäisen upealla veneellä. Irmeli Eerikäinen tarjoili juotavaa ja pikku purtavaa puheenjohtaja Reijo Jantusen kertoillessa yhdelle ja hallituksen jäsen Paavo Jantusen kertoillessa kahdelle ryhmälle yhdessä Jaakon ja Irmelin kanssa Puruveden kuulumisia. Näkösyvyyksiä mitattiin Mölsän selällä pareittain ja jokaiselle jäi mieleen keskeinen Puruveden erityispiirre, veden poikkeuksellinen kirkkaus. Yhdellä rastilla Etelä-Savon Luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen opasti lintujen tunnistamisessa ja yhdellä rastilla Kerimäki-Seuran puheenjohtaja Iikka Muhonen kertoili Kirkkorannan historiasta. Päivän päätteeksi Pro Puruvesi tarjosi ”jätskit” Kaivopirtissä.

 

Kahden ryhmän yhteiskuvassa toinen ryhmä on juuri palannut vesiltä ja toinen ryhmä valmiina lähtöön.

 

Koululaiset satamassa

 

 

Pareittain mitattiin näkösyvyyksiä Mölsänselällä.

 

Mittaukset käynnissä

 

 

Villalan suunnan niitot 2014

 

Villalassa Kevätösniemen-Suokonlahden-Hummonlahden suunnalla jatkuu vesikasvillisuuden niitto kesällä 2014. Kevätösniemessä on jo kolmas ja samalla tällä erää viimeinen niittokerta. Harkinnassa on jopa katsoa tarvitaanko kolmatta niittoa siellä lainkaan. Muualla kyseessä on pääosin toinen niittokerta.

 

Alla olevassa kartassa näkyvät suunnitellut niittoalueet. Löydät kartan suurempana pdf-muodossa täältä. Veden korkeus ja niitetyn vesikasvillisuuden pois kuljettamiseen soveltuvien rantojen käyttöön saanti vaikuttaa miten hyvin suunnitelma voidaan toteuttaa. Toivomme ko. alueen rantojen omistajilta myönteistä suhtautumista. Niittoalue tarkentuu Pohjois-Karjalan ELY:n ja Villalan kyläyhdistyksen välisissä neuvotteluissa.

 

Niittosuunnitelma

 

Niittohankkeeseen on tavoitteena saada kokoon 15 000 €. Siitä 7 500 € olisi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, 3 000 € Kiteen kaupungin ja 4 500 € paikallisena toimijana olevan Villalan kyläyhdistyksen rahoitusta. Villalan kyläyhdistys saisi oman rahoitusosuutensa ensisijaisesti paikalliselta vesialueen osakaskunnalta, Pro Puruvedeltä ja mahdollisesti Kesälahden aluejohtokunnalta. Täysin vapaaehtoisuuteen perustuen niittoalueen ranta-asukkaat voivat tarvittaessa tukea suoraan Villalan kyläyhdistystä sen maksuosuuden kokoon saamiseksi. Sopimukset eri osapuolten kanssa ovat teon alla. Hanketta johtaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus, mutta Villalan kyläyhdistyksellä on paikallisena toimijana hyvin merkittävä rooli.

 

Niitolla on huomattava merkitys ko. laajoille lahtialueille, jotka ovat pahoin rehevöityneet. Siksi hankkeen toteuttamiseen on lähdetty monen osapuolen yhteistoiminnalla ja rahoituksella. Se antaa myös kokemusta miten monien muiden samantapaisten lahtialueiden niittohankkeita voitaisiin toteuttaa. Mikäli ruohottuneella rannalla on ensisijaisesti merkitystä vain yksittäisen ranta-asukkaan viihtyvyydelle, heinikon niitto jää yleensä ranta-asukkaan omalle vastuulle kustannuksineen.

 

Ennen laaja-alaisia niittoja olisi hyvä saada valuma-alueelta tulevat ravinteet ja kiintoaine kuriin. Niiton tulokset olisivat silloin pitkäikäisempiä. Tässä tapauksessa on katsottu hyödylliseksi aloittaa niitto lasku-uomien suualueita lukuun ottamatta jo ennen valuma-alueella tehtäviä töitä. Mikäli em. niittoon kokoon saatava raha ei kulu kokonaan suunnitellun niittoalueen töihin, käytetään loppu jo valuma-alueella. Kohteena on Hamalonsuolta Myllylahteen laskevaan uomaan suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden tekeminen. Se edellyttää rahoituksen lisäksi alueen maanomistajien suostumusta, mitä selvitellään. Hamalonsuolta Suokonlahteen laskevan valuma-alueen työt ovat niin laajat ja osittain maatalouden ei-tuotannollisen investointituen avulla rahoitettavia, ettei em. niittohankkeesta mahdollisesti jäävää pikku summaa ole niihin tarkoituksenmukaista käyttää.

 

Yhteistyösopimus Osuuspankkien kanssa

 

Pro Puruvesi ry päätti hakea ensimmäistä kertaa yhteistyökumppaneita koko vuodeksi. Tavoitteena on saada erityisesti yrityksiä aktiivisesti mukaan Puruvesi-työhön ja varoja varsinkin paikallisten toimijoiden tukemiseen ja osallistumiseen erilaisiin suunnittelu- ja vesiensuojelurakenteiden toteuttamishankkeisiin.

 

Tiedotustilaisuudessa 4.4.2014 julkistettiin yhteistyösopimukset kolmen Puruveden seutukunnan Osuuspankin kanssa. Jo aiempinakin vuosina Kerimäen Osuuspankki, Kesälahden Osuuspankki ja Suur-Savon Osuuspankki ovat tukeneet Pro Puruveden toimintaa. Nyt koko vuotta 2014 koskeva yhteistyösopimus oli erinomainen jatko aiemmalle yhteistyölle.

 

Kerimäen Osuuspankin tiloissa pidetyn tiedotustilaisuuden aluksi Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen piti Puruvesi-katsauksen. Siinä tuotiin esille mm. miten Pro Puruvesi toimii ja miten toiminta mahdollistaa yhteistyökumppaneiden huomioon ottamisen. Aiemmin seutukunnalla uutisoimattomasta Sisävesien Life IP – hankkeen valmistelun käynnistymisestä oli annettavissa hieman infoa. Puruveden saaminen mahdollisimman laaja-alaisesti mukaan tähän hankkeeseen on äärimmäisen tärkeää.

 

Puruvesi-katsaus käynnissä

 

 

Puruvesi-katsauksen jälkeen siirryttiin allekirjoittamaan yhteistyösopimus. Kuvassa vasemmalla Suur-Savon Osuuspankin varatoimitusjohtaja Merja Auvinen, keskellä Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen ja oikealla Kesälahden Osuuspankin toimitusjohtaja Toni Ruokanen. Taustalla seisoo Kerimäen Osuuspankin palvelupäällikkö Olli Malinen. Toimitusjohtaja Jarmo Kaivonurmi oli estynyt tulemasta tilaisuuteen ja allekirjoitti omalta osaltaan sopimuksen jo ennakkoon.

 

Yhteistyösopimuksen allekirjoitus

 

Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Suur-Savon Osuuspankin varatoimitusjohtaja Merja Auvinen puheenvuorossaan piti Puruvesi-työtä heidän näkökulmastaan hyvänä tuen kohteena ja Pro Puruvettä sopivana yhteistyökumppanina. Iloisin mielin ja yhteistyön merkeissä siirryttiin jatkamaan keskusteluja Kerimäen Osuuspankin tarjoaman kahvittelun kera.

 

Nimet papereissa, hymy huulilla

 

Tiedotustilaisuudessa olivat paikalla tiedotusvälineistä Puruvesi-lehti (myös Itä-Savon edustajana), Koti-Karjala ja Savonmaa. Karjalaisen toimittaja oli yhteydessä tilaisuuden jälkeen.

 

Jääprojekti 2014

 

Pro Puruvesi ry toimitti 13.2. ja 18.2. yhteensä noin 50 000 kg Puruveden kirkasta jäätä Jäälinna 2014 Festivaaleihin Olavinlinnaan. Pieni määrä jäästä meni eri puolille kaupungin keskustaa tehtäviin veistoksiin ja Enonkoskelle. Kaikkiaan jääpaloja kooltaan 1,0x0,5x0,5 m nostettiin 196 kpl.

 

Jää nostettiin kuten kolmena aiempanakin vuotena Kerimäen Pääkannasta Sammalselältä. Mittava talkootyö tehtiin jo jääalueen puhtaana pidossa heti siitä alkaen kun jää jalkamiehen kantoi. Talvi oli jään muodostumiselle ja jään hoidolle poikkeuksellinen. Ensimmäisen kerran jäätä oli juuri ja juuri jalkamiehen kantavana viikon ajan joulun alla ja jää putsattiin ensimmäisiä kertoja. Sen jälkeen lämmin jakso lähes sulatti jään ja seuraavan kerran jäätä alkoi tulla vasta 10.1. Seuraavien viikkojen aikana oli onneksi kohtuullisesti pakkasta ja pienenkin lumisateen jälkeen jää putsattiin. Tulos oli varsin mainio. Kirkasta teräsjäätä oli lähes 50 cm. Kohvajäätä ei ollut nimeksikään. Jääveistäjät loihtivat Puruveden jäästä ”Onnea Savonlinna 375 v” taideteoksia kilpailussaan 17.-21.2. Olavinlinnassa. Samalla Puruvesi sai myönteistä julkisuutta vetensä poikkeuksellisesta kirkkaudesta. Sitähän onneksi vielä laajoilla selkävesillä ja niiden reuna-alueillakin on.

 

Jääprojekti vaati monipuolisia valmisteluja ja yhteistyötä. Siitä vastasi Pro Puruvesi ry:n hallitus. Yhteistyötahoja olivat Jäälinna ry, Savonlinnan kaupunki, Kerimäen aluejohtokunta, Pääkanta-säätiö, Saimaan Rahtikuljetus, Maansiirto ja Raivaus Räsänen, Kuljetusliike A Kettunen ja Sahakuutio Oy. Suurkiitokset kaikille yhteistyökumppaneille. Ilman teidän tukeanne emme olisi jääprojektista selvinneet.

 

Toiminnan ydin oli kuitenkin oma talkoojoukkomme. Jäitten nostovaiheessa meitä oli alun toistakymmentä sahaamassa, uittamassa, liinamiehinä, lanssilla ja huoltotehtävissä. Ensimmäistä kertaa vastasimme myös jään sahaamisesta. Huomattava osa talkootyöstä tehtiin jo ennen nostovaihetta jään hoidossa ja noston valmisteluissa kulloinkin tilanteen edellyttämin joukoin.

 

Allaolevista kuvista saa hieman käsitystä miten tänä vuonna nostovaihe toteutettiin ja millaisesta jäämäärästä oli kyse. Upeita kuvia jääveistoksista löytyy mm. Itä-Savon kuvagalleriasta ”Jäälinnafestivaali Olavinlinnassa”.

 

Sahaus ja uitto

Jää nousee Puruvedestä

Jää ja nostajat rivissä

Jäiden lastaus kuljetusta varten

 

 

Yhdistyksen hallitus vuodelle 2014

 

Hallitus vuodelle 2014

Uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksen 7. tammikuuta. Kuvassa vasemmalta Kari Lindström, Hannu Kutvonen (rahastonhoitaja), Pentti Hiltunen (sihteeri), Ruth Lähdeaho, Jaakko Eerikäinen, Paavo Jantunen, Reijo Jantunen (puheenjohtaja) ja Mikko Suonio. Kuvasta puuttuvat Esko Hollman (varapuheenjohtaja) ja Lasse Musakka.

 

Kirjan luovutus Petri Lindroosille

Puheenjohtaja Reijo Jantunen luovutti 5. helmikuuta hallituksen kokouksessa Petri Lindroosille Sulo Strömbergin kirjan "Kiveenhakattu historia" kiitoksena ja muistona Petrin työskentelystä Pro Puruveden hallituksessa 2010-2013.

 

Kerimäen joulumessuilla 14.-15.12.2013

 

Kerimäen Yrittäjät ja Kerimäen aluejohtokunta järjestivät perinteiset joulumessut Koulukeskuksen liikuntahallissa 14.-15.12. Pro Puruvesi ry osallistui messuille ensimmäistä kertaa. Olo tuntui kotoisalta. Osallistujajoukossa oli paljon Kerimäen seudun yrittäjiä ja järjestöjä. Myös useita koululuokkia oli hankkimassa varoja luokkaretkiin ja muihin yhteisiin tarkoituksiin. Yleisössä oli paljon Puruveden ystäviä.

 

Info-puolella halusimme tuoda esille erityisesti meneillään olevan Puruveden vesienhoidon yleissuunnittelun ja siitä marraskuun lopulla keskeisille sidosryhmille järjestettyjen infotilaisuuksien annin lehtikirjoituksineen. Tietenkin myös koko takaseinän peittänyt Puruveden kartta oli tärkeässä roolissa. Nuorisoteemaa korostamaan halusimme näyttävästi esille 2011 Puruveden ympäryskoulujen yläasteen oppilaille pidetyn julistekilpailun ”Yhdessä puhtaan Puruveden puolesta” voittajakolmikon julisteet. Jouluista ilmettäkin pyrimme osastollemme luomaan.

Tällaiselta osastomme näytti messujen avautuessa.

 

 Messuosastomme

 

Myynnissä oli Itä-Savon yhdessä Pro Puruveden kanssa kesällä 2013 tekemä lyhytelokuva ”Puruveden monet kasvot”. Hyvää palautetta saaneen noin puolen tunnin pituisen DVD:n hinta on 15 €. Tuotto tulee kokonaisuudessaan Pro Puruvedelle Puruvesi-työhön. Messuilla myimme 46 DVD:tä. Niitä on myynnissä myös Kerimäellä MarTiina K:ssa ja Hotelli Herttuassa, Kesälahdella Monimestassa ja Punkaharjulla Lustossa.

 

DVD käy kaupaksi

 

Kartan ääressä kerrotut havainnot täydensivät mainiosti Puruveden tilannekuvaa. Samalla meille tarjoutui mahdollisuus kertoa muista havainnoista ja tutkimustuloksista, innostaa seuraamaan tuttuja rantoja ja vesialuetta, sekä ilmoittamaan poikkeuksellisista havainnoista meille tai viranomaisille.

 

Kerimäen joulumessuista ja yhdistyksemme osallistumisesta jäi hyvin myönteinen kuva. Alustavasti varasimme jo osaston vuoden 2014 joulumessuille. Hallitus harkitsee osallistumista myös muualla Puruveden seutukunnalla pidettäviin joulutapahtumiin. Tähän asti olemme olleet mukana seutukunnan kesätapahtumissa.

 

Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelma ja toimenpiteitä

 

Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelman teko käynnistyi keväällä 2013. Pro Puruvesi ry oli hyvin aktiivinen hankkeen aikaansaamiseksi. Vuoden 2012 aikana käytiin lukuisia neuvotteluja keskeisten osapuolten kanssa. Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon yksiköt ottivat vastuulleen hankesuunnitelman laadinnan. Sen pohjalta mukaan tulivat Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan yksiköiden sekä Pro Puruvesi ry:n lisäksi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset sekä Savonlinnan ja Kiteen kaupungit. Kukin näistä rahoittaa 70 000 euron hanketta 10 000 eurolla. Valitettavasti hankkeelle ei saatu EU-rahoitusta.

 

Suunnittelussa päätettiin keskittyä Puruveden valuma-alueilla tarvittaviin toimenpiteisiin. Resurssien niukkuudesta johtuen vesialueen töiden kuten heinikoiden niiton ja hoitokalastuksen suunnittelu sekä tilakohtaiset toimenpiteet valuma-alueilla jäävät paljolti jatkosuunnittelun varaan.

 

Hanketta johtaa Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon yksikkö. Projektipäällikkö on Seppo Ollikainen. Maastotöistä Puruveden Etelä-Savon puoleisilla valuma-alueilla vastasi ensisijaisesti Pasi Pakarinen ja Pohjois-Karjalan puolella Pertti Heinonen. Seitsemän rahoittajaosapuolen muodostama ohjausryhmä on linjannut toimintaa.

 

Suunnittelu on edennyt hyvin. Maastotyöt valuma-alueilla on lähes tehty. Ne suunnattiin atk-pohjaisen arvion ja muun ennakkotiedon perusteella nähdyille kriittisille alueille. Maastotöiden keskeisenä tuloksena syntyi yhteenveto Puruveden valuma-alueilla mahdollisesti tarvittavista vesiensuojelurakenteista paikkoineen. Ensimmäistä kertaa alkaa hahmottua, mitä Puruveden valuma-alueilla tulee tehdä ravinteiden ja kiintoaineen virran kuriin saamiseksi. Kuvassa ei ole mukana erillisen Jouhenlahden valuma-alueelle ja Jouhenlahdelle Finnish Consulting Group Oy:n laatiman suunnitelman mukaiset toimenpiteet. Myös Ristilahden rantaan on jo laadittu ja Hamalosuon-Suokonlahden suuntaan ollaan laatimassa erillinen suunnitelma.

 

 Yleissuunnitelman vesiensuojelurakenteet

 

Ohjausryhmän päätösten mukaisesti projektipäällikkö Seppo Ollikaisen johdolla järjestettiin marraskuun lopulla 2013 infotilaisuudet Punkaharjulla, Kesälahdella ja Kerimäellä keskeisille paikallisille sidosryhmille. Kuva Kesälahdella 28.11. pidetystä tilaisuudesta.

 

Kesälahden infotilaisuus

 

Kevääseen 2014 mennessä valmistuu 1. luonnos loppuraportiksi. Tähän vaiheeseen on suunniteltu kaikille avoimia infotilaisuuksia. Kesän 2014 aikana on mahdollisuus tehdä pienehköjä maastotarkennuksia ja lisäsuunnittelua kun on mm. arvioitu jo suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuus. Ohjausryhmän yhtenä tärkeänä tehtävänä on harkita ja esittää tämän hankkeen jälkeisiä jatkotoimenpiteitä ml. laaja EU-rahoitteinen hanke. Loppuraportti ehdotuksineen jatkotoimista tulee valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä.

 

Suunnittelutyön kanssa samanaikaisesti on jo tehty vesienhoitorakenteita ja käynnistetty muita toimenpiteitä. Kuvissa on viidestä rakennetusta kosteikosta Kuolemanlamminjoen kosteikko Kesälahdella ja Pienen Vehkajärven kosteikko Kerimäellä.

 

Kuolemanlamminjoen kosteikko

Pienen Vehkajärven kosteikko

 

Paikallisen aktiivisuuden ansiosta on saatu käyntiin myös merkittäviä vesikasvillisuuden niittoja mm. Kesälahdella Villalan ja Kerimäellä Aittoniemen suunnilla. Kuva kesän 2013 Villalan niittohankkeesta Hummonlahdelta. Pro Puruvesi on tukenut rahallisesti kumpaakin em. hanketta.

 

Niittoprojekti Hummonlahden suunnalla

 

Työssä Puruveden puhtaan tulevaisuuden puolesta on päästy hyvään alkuun. Tietoisuus Puruveden tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä on oleellisesti lisääntynyt. Valmistumassa oleva yleissuunnitelma viitoittaa tietä vuosiksi eteenpäin. Sen pohjalta ja jo valmistuneista ja tekeillä olevista muista suunnitelmista päästään arvioimaan ja rahoituksen rajoissa toteuttamaan kiireellisimpiä yksittäisiä toimenpiteitä ja käynnistämään uusia hankkeita.

 

 

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkoston seminaari 14.-16.8.2013

 

Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenistä Paavo Jantunen, Hannu Kutvonen ja Mikko Suonio osallistuivat Suomen ympäristökeskuksen johtamaan vesistökunnostusverkoston vuoden 2013 seminaariin Lahdessa 15.-16.8. Myös viime vuonna osallistuimme seminaariin ja siitä on muodostunut tärkein ulkopuolinen koulutustilaisuutemme. Seminaari tarjoaa sekä ajankohtaisia vesistökunnostuksen näkymiä että käytännön toteutusta ympäri Suomea sekä ympäristöministeriön ja SYKE:n valtakunnallisia linjauksia. Erittäin tärkeää on mahdollisuus keskustella eri tahojen kanssa ja luoda verkostoa.

 

15.8. tutustuttiin maastossa Vesijärven tilanteeseen ja erilaisiin ratkaisuihin valuma-alueilla. Illalla oli ohjelmaan kuulunut risteily Vesijärvellä ja Vääksyn kanavalla. 16.8. oli Sibelius-talossa kaikille yhteisiä alustuksia ja lopuksi neljä teemaryhmää, joissa ryhmiin jakautuneena perehdyttiin yksityiskohtaisemmin ko. aihepiiriin. Emme osallistuneet seminaariin 14.8. jolloin teemana oli jokien virtavesikunnostus ja Lahden kaupungin vastaanotto. Pro Puruveden kustannukset seminaarista olivat yhden yön majoitus 2-hengen huoneissa ja yhden auton kilometrikorvaukset Kerimäki-Lahti-Kerimäki. Muista kustannuksista vastasivat järjestäjät ja osallistujat itse.

 

Vesijärvi-työ on kestänyt jo vuosikymmeniä laajoine tutkimuksineen ja käytännön toimineen. Tavallaan on siirrytty aiempia ratkaisuja täydentäviin ja ylläpitäviin toimiin. Päävastuu on Vesijärvi-säätiöllä, mutta sen lisäksi mm. Lahden kaupunki ja erilaiset vapaaehtoisryhmät toimivat myös ominaan Vesijärven hyväksi. Vesijärvi-säätiön vuosibudjetti on 1 000 000 €. Siitä julkisen rahoituksen osuus on 700 000 € ja yksityisen rahoituksen 300 000 €. Lahden kaupunki on merkittävin säätiön rahoittaja. Lisäksi Lahden kaupunki ja muut osapuolet rahoittavat säätiön budjetin ulkopuolella Vesijärvi-töitä arviolta 500 000 – 1 000 000 euron edestä vuodessa. Näin ollen Vesijärven vesienkunnostukseen ja sitä tukeviin toimiin käytetään edelleen vuodessa 1,5 – 2 milj. euroa, vaikka alkuvaiheen panostus on ohi.

 

Tässä kuva Vesijärven rannassa olevasta vanhasta kosteikosta. Meneillään on yhdessä altaassa elektro-osmoosikokeilu. Kosteikon ongelma on ollut kasvillisuuden vaikea saaminen saviperäiseen maahan ja osittain siitä johtuva kosteikon heikko vaikuttavuus.

 Sähköistetty kosteikko

 

Seuraavana tutustuimme Saloy Oy:n kokeilukäytössä olleeseen kemialliseen saostukseen perustuvaan menetelmään. Alkuvaiheen tulokset ovat olleet erittäin hyvät erityisesti liukoisen fosforin talteensaamisessa. Edellisten päivien rajujen sateiden seurauksena osa valumavedestä oli johdettu ”pöntön” ohi. Myös Puruvedellä monestakin syystä kemiallinen saostus ahtailla valuma-alueilla on erittäin varteenotettava ratkaisu muiden menetelmien ohella. Käyttökustannukset ovat kohtalaisen korkeat, mutta niitä on verrattava saatavaan lopputulokseen.

 Saloy Oy:n "pönttö"

 

Lahdenpohjan alueella tutustumiskohteena oli NATURA 2000-alueen vesistö- ja elinympäristökunnostukset. Kyseisellä alueella oli mm. viitasammakoita ja täplälampikorentoja. Tämä ei ollut estänyt varsin mittavia vesikasvillisuuden niittoja. Niiden oli arvioitu päinvastoin edistävän myös em. ”direktiivieläinten” elinolosuhteita. Eri puolilla Suomea tätäkin asiaa tulkitaan ja sovelletaan ilmeisesti vaihtelevasti. Kysymys nousee Jouhenlahden lisäksi esille muuallakin Puruvedellä kunnostustöiden edistyessä.

 Lahdenpohjan niitettyä rantaa

 

Päivän viimeisenä maastokohteena oli Hammonjoen kalataloudellinen kunnostus. Tässä yhdistyksestämme Mikko Suonio, Hannu Kutvonen ja Reijo Jantunen keskustelevat kosken yläpuolisella suvannolla ja hieman ihmettelevät miten savista vesiväylää lohikalat nousevat.

 Hammonjoen ihmettelyä

 

Illan risteily Vesijärvellä ja Vääksyn kanavassa tarjosi mainiot näkymät Vesijärvelle ja viihtyisän ympäristön keskusteluille.

 Iltaristeilyllä

 

Perjantain 16.8. yhteisessä osiossa Sibelius-talossa alustivat mm. ympäristöministeriöstä ympäristöneuvos Hannele Nyroos, SYKE:stä suunnittelija ja keskeinen seminaarin järjestelyvastaava Liisa Hämäläinen ja Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin. Iltapäivän teemaryhmiin Pro Puruveden edustajat jakaantuivat siten, että Hannu Kutvonen oli uposkasviongelmia, Reijo Jantunen ja Mikko Suonio vesistökunnostuksen hyviä käytäntöjä ja Paavo Jantunen tiedon hankintaa ja käyttöä käsittelevissä ryhmissä.

 Seminaaripaikka ulkoa päin

 

Tauot ja iltaristeily tarjosivat useita mielenkiintoisia ja hyödyllisiä keskustelutilaisuuksia osallistujien kanssa. Vesijärvi-säätiön ohjelmajohtajan Heikki Mäkisen kanssa keskultiin useissa yhteyksissä säätiön toiminnasta ja rahoituksesta. Keskustelutilaisuus tarjoutui myös ympäristöneuvos Hannele Nyroosin kanssa. Erittäin ajnkohtaisena kysymyksenä on vesistöjen luokituspäätökset. Niissä Puruveden erityispiirre ultraoligotrofisena vesistönä ei tule otetuksi riittävästi huomioon. Hannele Nyroos lupasi ottaa asian tarkasteluun. Monien kauempaa tulleiden keskustelukumppanien lisäksi tarjoutui mahdollisuus vaihtaa kuulumisia myös lähielyläisten ja muiden vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tässä on Sibelius-talossa juttutuokio Imatran seudun ympäristötoimen Helena Kaittolan ja ”Sininen Haapavesi”-hankkeen projektipäällikkö Salme Muurikan kanssa.

 Verkostoitumista Sibelius-talon aulassa

 

Pro Puruvesi pitää aivan oleellisena laajan yhteistyöverkoston aikaansaamista, muiden kokemusten hyödyntämistä ja Puruveden ja sen tilanteen laajan esilletuomista. Vuosittainen valtakunnallinen vesistökunnostusverkoston seminaari on siinä työssä tärkeä osa. Vuoden 2014 seminaari pidetään Pohjois-Savossa joko Iisalmessa tai Kuopiossa kesäkuun puolivälissä.

 

Kiitokset Pro Puruveden puolesta kaikille seminaarin järjestelyistä vastanneille erinomaisesta seminaarista sekä sisällöltään että järjestelyiltään.

 

Villalan niittohanke Puruvedellä Kesälahdella

 

”Arvon penkan” purkaminen vuodenvaihteessa 2011/2012 teki järkeväksi lähteä heinikon niittoon Kevätösniemessä. Ilman lupia 1970-luvulla rakennettu parisataa metriä pitkä tienpenger haittasi oleellisesti veden virtausta Kevätösniemen ja Ketolansaaren välisessä salmessa. Laajat heinikot olivat kasvaneet penkereen molemmin puolin. Pro Puruvesi ry:n helmikuussa 2011 kokoonkutsumassa kokouksessa keskeiset osapuolet (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Kesälahden kunta, Villalan osakaskunta, Villalan kyläyhdistys ja Pro Puruvesi) käynnistivät ”Arvon penkan” purkuhankkeen. Villalaisten aktiivisuus oli keskeistä, että penkan purku käynnistyi loppuvuodesta 2011. Tältä tilanne näytti vuodenvaihteessa 2011/2012:

Arvon penkan purku

 

Villalan kyläyhdistyksen aktiivisuus ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tuki oli keskeistä Kevätösniemen niitossa kesällä 2012. Kevätösniemen toinen niitto toteutui kesällä 2013. Se oli osa laajempaa niittokoknaisuutta, joka käsitti ensimmäisen niiton Hummonlahden perukalla Myllylahdessa ja Pienlahdessa sekä paikallisen omana hankkeena lähialueella. Kustannusarvio noin 20 ha:n niitosta oli 8000 €. Siitä Pohjois-Karjalan ELY-keskus kustansi 4000 €, Kesälahden aluejohtokunta 3000 € ja Pro Puruvesi 1000 €. Lisäksi Pro Puruvesi tuki Villalan kyläyhdistystä 1000 eurolla niittojätteen jatkokäsittelyssä.

 

Tältä Kevätösniemi entisen ”Arvon penkan” kohdalta avautuu näkymä Ketolansaaren suuntaan elokuussa 2013 toisen niiton jälkeen. Näkymät ja virtaamat ovat oleellisesti muuttuneet vaikkapa verrattuna edellä olevaan penkan purkuvaiheen kuvaan.

Niitetty Kevätösniemi

 

Tässä niittovaiheen kuvia Myllylahdesta. Ei uskoisi, että ollaan Puruveden Natura 2000-alueella, jossa perusteena on ollut poikkeuksellisen karu ja kirkasvetinen vesistö siihen luontotyyppiin kuuluvine kasveineen ja eläimistöineen. Paitsi, että heinikot ovat kasvaneet massiivisiksi, vesi Myllylahden rantamilla on tummanpuhuvaa. Natura 2000-alueen raja ulottuu rantaan saakka myös mm. edellä mainitulla Kevätösniemen alueella ml. Ketolanlahti ja Suokonlahti.

 Heinittynyt Myllylahti

Myllylahden niitto käynnissä

 

Niitossa, tehtiinpä se tällaisena laajana hankkeena tai yksittäisten ranta-asukkaiden toimesta, on tärkeää, että niittojäte viedään vedestä pois niin kauaksi, ettei se huuhtoudu takaisin veden korkeuden vaihteluissakaan. Tässä lähtee kuorma Myllylahden heinikkoa läjitysalueelle.

 Niittojätteen poiskuljettaminen

 

Myllylahdessakin Myllyjoen suualue jätettiin niittämättä, jotta se on pidättelemässä Myllyjoesta tulevia ravinteita ja kiintoainetta. Toivottavasti Myllyjoen valuma-alueelle päästäisin tulevina vuosina toimenpiteisiin, joilla Myllylahden tilanne pysyvästi korjaantuisi ja heinikon niitosta saataisiin täysimääräinen hyöty. Niitto jatkuu Myllylahdessa ja Pienlahdessa vielä kahtena seuraavana vuonna ja Kevätösniemessä vuoden. Ympäri Puruvettä riittää myös tällä saralla valtavasti töitä.

 

Puruvesi-seminaari Ruokkeen lomakylässä 20.7.2013

 

Pro Puruvesi ry:n järjestämä kolmas Puruvesi-seminaari pidettiin Kesälahdella Ruokkeen lomakylässä lauantaina 20.7.2013. Ensimmäinen seminaari oli Kerimäellä 2011 ja toinen Punkaharjulla 2012. Ensimmäinen seminaarikierros Puruveden rantakunnissa tuli täyteen. Myös kuntarajat ehtivät muuttua kierroksen aikana Kesälahden liityttyä Kiteeseen, ja Punkaharjun ja Kerimäen Savonlinnaan vuoden 2013 alussa.

 

Valtiovallan tervehdyksen seminaariin toi kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ja Kiteen kaupungin tervehdyksen Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela. Alustuksissa käsiteltiin Puruvettä Natura 2000-vesistönä, Puruveden lahtien tilannetta tutkimustiedon valossa sekä Puruvesi-suunnittelua. Seminaari jäi mieleen myös paikkana, jossa esitettiin ensi kertaa Itä-Savon yhdessä Pro Puruveden kanssa tekemä lyhytelokuva ”Puruveden monet kasvot”. Yleisöä seminaarissa oli noin sata.

 

Ruokkeen lomakylä tarjosi upean, joskin säästä johtuen hieman vilpoisen seminaariympäristön. Väliajalla Kesälahden Osuuspankin tarjoamat kahvit maistuivat ja mukavasti lämmittivät.

 

 Seminaariyleisöä

Seminaariyleisöä

 

 

 Pekka Häkkinen

Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen aloittelemassa Natura 2000-aiheista esitystään.

 

 

 Tomi Puustinen

Suunnittelupäällikkö Tomi Puustinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka OY:stä käsitteli alustuksessaan Jouhenjoen valuma-alueen-Kerimäen kirkkorannan vesienhoidon suunnitelmaa

 

 Seppo Ollikainen

Projektipäällikkö Seppo Ollikaisen aiheena oli juuri käynnistynyt hanke, jossa valmistuu Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelma

 

 Tiina Ojutkangas

Ennen ”Puruveden monet kasvot” lyhytelokuvan esitystä Itä-Savon päätoimittaja Tiina Ojutkangas kertoili idean taustasta ja tarkoituksesta

 

 Esiintyjät ja tukijat

Seminaarin päätteeksi Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen jakoi kiitoksena keskeisille seminaarin onnistumiseen vaikuttaneille henkilöille ja tahoille Sulo Strömbergin ”Kiveen hakattu historia” -teoksen. Se käsittelee elävästi myös Puruveden ja erityisesti Käräjäkallion historiaa.

 

Purus Tonis Pro Puruvesi konsertti Kerimäen kirkossa 14.7.2013

 

Pro Puruvesi ry:n yhdessä Kerimäen kappeliseurakunnan kanssa järjestämä konsertti pidettiin Kerimäen kirkossa 14.7.2013 klo 18 alkaen. Konsertin idea oli perusjajäseneltämme oopperalaulaja Petri Lindroosilta. Hän vastasi myös ohjelmasta. Pääesiintyjien Petri Lindroosin ja Lubov Stuchevskayan lisäksi esiintyjinä oli kuusi nuorta taitajaa Petri Lindroosin johtamalta mestarikurssilta. Säestäjänä oli taiturimainen pianisti Kristian Attila. Yleisöä oli noin 500.

 

Kuvakavalkaadia konsertista

 

Konsertin alkua odottamassa

Konsertin alkua odottamassa

 

Petri Lindroos

Oopperalaulaja Petri Lindroos

 

Lubov Stuchevskaya

Toinen pääesiintyjistä, oopperalaulaja Lubov Stuchevskaya

 

Kristian Lindroos ja Elli Vallinoja

Upea nuori esiintyjäpari Kristian Lindroos ja Elli Vallinoja

 

Petri Lindroos ja Anna Immonen

Petri Lindroos toimi myös juontajana. Tässä Anna Immosen veikeä ilme Petrin jutusteltavana.

 

Pääesiintyjien kukitus

Konsertin päätteeksi pääesiintyjien kukitus. Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen kukittaa Petri Lindroosin, hallituksen jäsen Ruth Lähdeaho Kristian Attilan ja Kerimäen kappeliseurakunnan aluekappalainen, rovasti Toivo Loikkanen Lubov Stuchevskayan.

 

Mestarikurssilaiset kukitettavana

Paula Laine ojensi ruusut kuudelle esiintyneelle mestarikurssilaiselle. Järjestyksessä Nils-Erik Steinbo, Roar Berg, kukitusvuorossa Kristian Lindroos, Jere Martikainen, Elli Vallinoja ja Anna Immonen

 

Kiitokset esiintyjille, konserttiyleisölle ja kaikille muille konsertin onnistumiseen osallistuneille!

 

Muikkumarkkinoilla Kesälahdella 29.-30.6.2013

 

Puruveden Lohikuningas soutu-uistelukisa ja Muikkumarkkinat ovat Kesälahden kesän kohokohtia. Pro Puruveden osallistumisesta on jo muotoutumassa perinne. Toiminnassamme on juuri täyttymässä kolmas vuosi ja kolmatta kertaa olimme muikkumarkkinoilla. Puruveteen kiinteästi liittyvä tapahtuma on mitä sopivin paikka olla mukana.

 

Jälleen erityisesti lauantaina mutta myös sunnuntaina muikkumarkkinat houkuttelivat hyvin runsaasti väkeä Karjalan Kievarin tuntumaan. Osansa lienee ollut loistavalla säällä. Lauantaina aamutuimaan Pentti Hiltunen, Esko Hollman ja Reijo Jantunen pistivät Puruveden Kalaharreilta lainassa olleen esittelyteltan pystyyn sekä myyntitavarat ja esittelymateriaalin paikoilleen. Pääsimme tuomaan Puruvesi-infoa myös haastatteluissa markkinayleisölle.

 

Teltta

 

Lauantain ja sunnuntain aikana kuulimme monien kertomana arvokasta tietoa Puruveden tilasta erityisesti Kesälahden alueelta. Karttakeskuksen sponsoroima Puruveden alueen 1:25 000 kartta päällystettynä oli erinomaisena apuna havaintoja paikannettaessa. Kehitysuunta on valitettavan selkeä. Varsinkin lahtialueiden rehevöityminen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Tällä kertaa erityinen huolenaihe olivat sinileväesiintymät. Lauantaina ja sunnuntaina kerrottiin kartan äärellä ja kuvinkin kolmesta uudesta havainnosta. Onneksi ne eivät olleet kovin laajoja, mutta huoleen on aihetta.

 

Karttaa katselemassa

 

Jäsenjoukkomme karttui Muikkumarkkinoilla lähes 20:llä ja ylitimme 850 jäsenen merkkipaalua. Ilolla panimme merkille kiinnostuksen myös tyylikkäisiin ja laadukkaisiin Pro Puruvesi -paitoihin ja -lippiksiin. Niitä ostaneet ja kantaneet toivat tälläkin tavalla tukensa Pro Puruveden toiminnalle ja Puruvesi-asialle.

 

Uusia jäseniä

 

Kiitokset mielenkiintoisista juttutuokioista ja tervetuloa uudet jäsenet joukkoomme Ensi vuodeksi varasimme saman telttapaikan. Näkemisiin muikkumarkkinoilla Kesälahdella myös kesällä 2014.

 

MTK tutustumassa Puruveteen

 

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola oli Pro Puruveden kutsumana tutustumassa Puruveteen ja sen tilanteeseen 29.5.2013. Mukana olivat MTK:sta myös lakimies Minna Ojanperä, MTK Etelä-Savon puheenjohtaja ja kaikkien kolmen Puruveden ympärillä toimivien MTK:n paikallisosastojen puheenjohtajat. Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY:stä oli mukana alkuvaiheen. Pro Puruvedestä osallistuivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja kaksi hallituksen jäsentä.

 

Tilaisuus alkoi Hiukkajoen kylätalossa Pro Puruveden ja MTK:n alustuksin. Vilkkaan keskustelun jälkeen siirryttiin Kesälahdelle Ristilahden rantaan. Siellä selvitettiin syksyn 2011 massiivista sinileväesiintymää, jossa Ristilahti oli mittausarvojen perusteella kaikkein ongelmallisin. Toisena asiana Pro Puruvesi esitteli rannalla olevaa pumppuasemaa. Sillä on pumpattu vuodesta 1980 alkaen noin 50 ha:n (peltoa noin 40 ha) valuma-alueen vedet suoraan Ristilahteen. Pengerrys laitteineen luovutettiin valmiina paikallisten omistamalle pengeryhtiölle käyttörajoituksitta ja ilman seurantavelvoitetta. Pro Puruveden aloitteesta käynnistettiin 2011 selvitys uusista järjestelyistä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus teetti suunnitelman 2012 kosteikkoratkaisun pohjalle. MTK:n edustajille tuotiin esille, että paikalliset pengeryhtiön edustajat ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti, mutta hankkeen kalleudesta (noin 100 000 €) johtuen paikallisin voimin uusien järjestelyjen toteuttaminen on mahdoton. Toivottiin myös MTK:n tukea tällaisille hankkeille.

 

Aloituspalaveri

Ristilahdella

 

Ristilahdelta siirryttiin Punkaharjulle Cafe Rantakiveen päiväkahville ja keskusteluihin alkuvaiheen ohjelman aiheista. Upeita Puruvesi-maisemia täydensi yrittäjän itsensä meille leipoma suklaakakku.

 

Cafe Rantakivi 

 

Matka jatkui Kerimäelle Jouhenlahden lintutorniin. Pro Puruvesi esitteli keskeisiä osia Jouhenlahden valuma-alueen ja kirkkorannan vesialueen vesienhoitosuunnitelman luonnoksesta. Torni tarjosi havainnollisen näkymän siihen, mitä rehevöityminen lahtialueilla aiheuttaa. Erityisen vilkasta keskustelua käytiin siitä, miten paljon tulisi toimenpiteitä painottaa valuma-alueelle ja miten paljon vesialueelle. Suunnitelman tekijöiden ja monien muidenkin asiantuntijoiden näkemys on, että alkuvaiheen painopiste tulee olla valuma-alueilla ravinteiden ja kiintoaineen tulon saamiseksi kuriin ja sen jälkeen painopiste siirtyy vesialueelle. MTK:n väki painotti voimakkaasti vesialueelle suunnattavia toimia.

 

Jouhenlahdella

 

Aurinkoisen ja helteisen päivän ohjelma päättyi Hotelli Herttuaan loppukeskusteluun. Painotuseroja vesiensuojelussa yleensä ja Puruvedelläkin todettiin eri tahojen kesken olevan. Tavoite – Puruveden puhdas tulevaisuus – on kuitenkin yhteinen ja yhteistoiminta koettiin hyvin tarpeelliseksi.

 

Loppukeskustelu

 

 

Koululaiset Puruvedellä

 

Pro Puruvesi järjesti Kerimäen kirkokylän koulun ala-asteen 6-luokkalaisille ja Kesälahden ala-asteen 5-luokkalaisille Puruvesi-päivän yhdessä koulujen kanssa. Tapahtumat liittyivät osana yhdistyksen ”Nuoret ja Puruvesi”-teemaan. Saatujen kokemusten perusteella on tarkoitus jatkaa tapahtumaa vuosittain Kerimäen Kirkonkylän koulun ja Kesälahden koulun kanssa ja neuvotella olisiko Punkasalmen koulu halukas tulemaan mukaan.

 

Kerimäen kirkonkylän koulun 6-luokkalaisten Puruvesi-päivä järjestettiin 22.5. Rasteja oli kolme ja oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Vesistörastilla käytiin Jaakko Eerikäisen veneellä läheisellä selkävedellä, mitattiin näkösyvyyksiä ja jutusteltiin Puruvedestä ja sen tilasta. Luontorastilla Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtajan Timo Luostarisen johdolla tutustuttiin Jouhenlahden linnustoon ja kasvillisuuteen. Historiarastilla Kerimäki-Seuran puheenjohtaja ja tämänvuotinen Kerimäki-isäntä Iikka Muhonen kertoili Kerimäen kirkkorannan historiasta. Tilaisuus päättyi Pro Puruveden tarjoamaan ”jätski-hetkeen” Kaivopirtillä. Jari Silvennoinen teki jutun Puruvesi-lehteen.

 

Vesistörasti

luontorasti

Historiarasti

 

Kesälahden koulun 5-luokkalaisille Puruvesi-päivä oli 24.5. Kuten Kerimäelläkin vesillä liikkuminen oli keskeisessä roolissa. Esa Rahunen tarjosi venekyydin kalastusaluksellaaan ja yhdessä pitkäaikaisen kesälahtelaisen emeritusopettajan Pentti Hiltusen, yhdistyksemme sihteerin, kanssa tarjosi näkösyvyyden mittausten ohella Puruvesi-infoa. Oppilasjoukon toista puoliskoa opasti luontoekspertti Kimmo Martiskainen lintujen tuntemuksessa. Välillä ryhmiä vaihdettiin. Hauskaakin oli! Sirpa Suomalainen teki jutun Karjalaiseen.

 

Esa ja Pentti

Tytöt vesillä

Kimmon koulussa

 

Samalla tapahtumat olivat kehittämässä yhteistoimintaa muiden Puruveteen liittyvien yhdistysten ja osapuolten kanssa.

 

Pro Puruvesi Kesälahti City Mahaton tapahtumassa

 

140 tunnin kierrosta keskeytymättä Kesälahdella! Näin huiman tapahtuman sai aikaiseksi jo toisen kerran Pro Kesälahti. Entiselle Kesälahden kunnalle oli sen ikävuosien mukaan 139 kierrosta ja yksi kierros uudelle Kiteelle. Mahottoman mahtava suoritus Pro Kesälahdelta, meidän mainiolta yhteistyökumppaniltamme. Onnittelut ja kiitokset!

 

Pro Puruvesi vei viestiä päätöspäivänä helatorstaina yhden kierroksen puheenjohtajan Reijo Jantusen ja sihteerin Pentti Hiltusen askelin. Karjalaisen toimittaja oli matkassa mukana. Pro Puruvesi-logomme kertoi kuka viestiä vei. Kun lisäksi päivän puheenvuoro oli annettu sihteerillemme Pentti Hiltuselle, saatiin Puruvesi ja yhdistyksemme hyvin tässäkin tilaisuudessa esille.

 

Lähtö

Kierros tehty

Sihteeri puhuu

 

 

Taidetta Puruveden jäästä

 

Jäälinnafestivaalin 2013 jäänveistokisa on käyty ja upeat teokset ovat olleet ihailtavina ja ihmeteltävinä Olavinlinnassa. Aiheena oli tänä vuonna ”Sadun onnellinen loppu”. Voiton vei Japanin joukkue. Toiseksi sijoittui Mongolian ja kolmanneksi yhdistetty Yhdysvaltain/Sveitsin joukkue. Loput viisi joukkuetta jakoivat neljännen sijan.

 

Jäälinna ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen totesi 23.2. palkintojen jakotilaisuudessa mm. näin: ”Jää oli aivan ylivoimaista, paksua ja kirkasta Puruveden jäätä. Työt olivat sen ansiosta suurempia kuin missään muualla Suomessa.” Myös kilpailijoilta tuli runsaasti kehuja Puruveden jäästä. Tämä on parasta mainosta Puruveden erityispiirteelle ja Pro Puruvesi ry:lle talkootyöstä.

 

Toivottavasti Puruvesi tarjoaa myös talvella 2014 loistavaa jäätä jäänveistäjille ja sille löytyy kysyntää. Yhdistyksemme kokemus jääprojekteista on jo erittäin hyvä ja yhteistyöverkosto toimiva. Olemme valmiit tarttumaan jäähaasteeseen myös vuonna 2014.

 

Alla ensin kaksi kuvaa voittajajoukkue Japanin teoksesta, sitten järjestyksessä kuvat Mongolian, Yhdysvallat/Sveitsi -yhdistelmäjoukkueen ja Singaporen veistoksista. Lisää kuvia sekä tämänvuotisista, että aiemmista kisoista löytyy osoitteesta www.jaalinna.fi/kuvagalleria.

 

Japanin voittajateos

Yksityiskohta voittajateoksesta

Mongolian kilpailutyö

USA/Sveitsi -joukkueen kilpailutyö

Singaporen kilpailutyö

 

Jääprojekti 2013

 

Pro Puruvesi ry toimitti 14.2. ja 15.2. yhteensä noin 50 000 kg Puruveden kirkasta jäätä Jäälinna 2013 Festivaaleihin Olavinlinnaan. Pieni määrä jäästä meni eri puolille kaupungin keskustaa tehtäviin veistoksiin ja Enonkoskelle. Kaikkiaan jääpaloja kooltaan 1,0x0,5x0,6 m nostettiin 164 kpl.

 

Jää nostettiin kuten kahtena aiempanakin vuotena Kerimäen Pääkannasta Sammalselältä. Mittava talkootyö tehtiin jo jääalueen puhtaana pidossa (12 kertaa) heti siitä alkaen kun jää jalkamiehen kantoi. Tulos oli loistava. Kirkasta teräsjäätä oli noin 60 cm. Kohvajäätä ei ollut ollenkaan. Jääveistäjät loihtivat Puruveden jäästä satuaiheisia taideteoksia kilpailussaan 19.-23.2. Olavinlinnassa. Samalla Puruvesi saa myönteistä julkisuutta vetensä poikkeuksellisesta kirkkaudesta. Sitähän onneksi vielä laajoilla selkävesillä ja niiden reuna-alueillakin on.

 

Jääprojekti vaati monipuolisia valmisteluja ja yhteistyötä. Siitä vastasi Pro Puruvesi ry:n hallitus. Yhteistyötahoja olivat Jäälinna ry, Savonlinnan kaupunki, Kerimäki-säätiö, Saimaan Rahtikuljetus Vesa Räsänen, Matti Uimonen, Kerimet Oy, Destia, Sahakuutio Oy ja Tuote Savonlinna Oy. Suurkiitokset kaikille yhteistyökumppaneille. Ilman teidän tukeanne emme olisi jääprojektista selvinneet.

 

Toiminnan ydin oli kuitenkin oma talkoojoukkomme. Jäitten nostovaiheessa meitä oli kymmenkunta. Huomattava osa talkootyöstä tehtiin jo ennen nostovaihetta kulloinkin tilanteen edellyttämin joukoin.

 

Allaolevista kuvista saa hieman käsitystä miten tänä vuonna nostovaihe toteutettiin ja millaisesta jäämäärästä oli kyse. Vuosi sitten nostimme vielä merkittävästi enemmän jäätä. Siitä suurin osa meni Tiedekeskus Heurekaan Vantaalle. Viimevuotisesta nostosta, joka toteutettiin samanlaista menetelmää käyttäen, löytyy video osoitteesta www.youtube.com/itasavo.

 

Jään sahausta

Uittoväylä

Nostovaihe

Nostoavannosta ylöspäin

Lanssilla

Talkooväkeä

Jään lastaus

Jääkuorman purku

 

Julmia ahvenia Puruvedestä

 

Muutama viikko sitten Henri Pennanen sai pilkillä Puruvedestä mahtavan ahvensaaliin. Reilussa parissa tunnissa nousi kaikkiaan 26 kiloa körmyniskoja, joista suurin painoi 2495 grammaa. Kyseessä lienee suurin sisävesistä saatu ahven virallisen ennätysrekisterin ajalta. Tämäkin osoitti osaltaan, millainen monipuolinen aarre ja kala-aitta Puruvesi on.

 

Henri Pennanen ja ahven 2495g

Upea kalasaalis

 

Pro Puruvesi ry:n hallitus 2013

 

Pro Puruvesi ry:n hallitus 2013

 

Pro Puruvesi ry:n uusi hallitus aloitti työnsä jouluisissa tunnelmissa. Kuvassa ikkunanpuolelta alkaen Hannu Kutvonen (rahastonhoitaja), Paavo Jantunen, Kari Lindström (uusi), Esko Hollman (varapuheenjohtaja), Pentti Hiltunen (sihteeri), Ruth Lähdeaho, Reijo Jantunen (puheenjohtaja), Mikko Suonio (uusi) ja Eero Luukkanen (perustajajäsen, halusi jäädä hallituksesta). Kuvasta puuttuu hallituksen jäsenistä Jaakko Eerikäinen, Petri Lindroos ja Lasse Musakka.

 

Eero Luukkaselle luovutettiin hallituksen jäsenten nimikirjoituksin Sulo Strömbergin uusin ja hänen viimeiseksi jäänyt teos ”Kiveen hakattu historia”. Se käsittelee paljolti Puruveden seutua ja Käräjäkallio on saanut suuren huomion.

 

"Tupafoorumi" Hiukkajoella 20.10.2012

 

Kari Kero kumppaneineen järjesti lauantaina 20.10. Hiukkajoen kylätalolla ”Tupafoorumin”. Teemana oli Puruvesi.

 

Professori emeritus Jukka Pennanen käsitteli esitelmässään monipuolisesti Puruveden syntyhistoriaa ja erityisesti kalastusta nuottausperinteineen. Jukka on perehtynyt aiheeseen perinpohjaisesti väitöskirjaansa valmistellessaan 1970-luvulla. Puruvesi on edelleen hänelle läheinen Kömpyränniemen vapaa-ajan asukkaana.

 

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Pylkkänen teki tutuksi monelle yllättävänkin tuntemattomaksi jäänyttä Kerimäen keskustassa sijaitsevaa Suomen järvikalastus- ja vesimuseota. Museon kehittäminen on Heikin selvityksen mukaan ollut takkuista. Nyt Kerimäen Kirkkorannan kehittämisen myötä ja museon painottuessa myös vesielementtiin ollaan jälleen murrosvaiheessa. Mahdollisuuksien lisäksi on edelleen myös paljon ongelmia mm. rahoituksen tiimoilta. Työtä ratkaisujen löytämiseksi tehdään ja entistä laajempaa joukkoa kehittämisen taakse tarvitaan.

 

Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen selvitteli yhdistyksen näkymiä ja Puruvesi-työn lähiajan avainkysymyksiä. Pro Puruvesi ry:n suunnitteluhanke-esityksen saatua kielteisen päätöksen sekä Etelä-Savon ELY-keskuksessa että Piällysmies ry:ssä lähdettiin hanketta valmistelemaan uudelta pohjalta. Yhteinen tahtotila viedä Puruvedellä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelua eteenpäin on merkittävästi lisääntynyt. Lähiviikkoina ratkeaa tuleeko Metsäkeskus Pohjois-Karjalan valmistelema EAKR-rahoitteiseksi tarkoitettu hanke-esitys hyväksytyksi. Pro Puruvesi on luvannut noin 100 000 euron hankkeen omarahoitukseen 10 000 €. Ellei hyväksyntää tule, niin vaihtoehtoakin on harkittu. Suunnitelman pohjalta olisi tarkoitus hakea 2014 isoa EU-rahoitteista ratkaisujen toteuttamishanketta.

 

Tilaisuuden päätteeksi punkaharjulainen Marttaliiton puheenjohtaja Lea Sairanen lupasi, että tammikuussa 2013 järjestettäneen Hiukkajoella kyläiltamat. Mukaan lupautunut Saimi Nousiainen-Hoyer pitänee huolen, että Puruvesikin on esillä.

 

Allaolevat kuvat otti ja lupasi kotisivujemme käyttöön Puruveden Hälvänsaaren vapaa-ajan asukas Pekka Hytönen.

 

Pro Puruveden puolesta suuret kiitokset Puruvesi-aiheisen tilaisuuden puuhahenkilöille, esitelmöitsijöille ja Pekka Hytöselle kuvista. Tällaisia tilaisuuksia tarvitaan!

 

Kahvittelua

 

Jukka Pennanen esitelmöi

 

 

Savonlinnalaisten kansanedustajien tapaaminen 1.10.2012

 

Kansanedustaja Jouni Backmanin kanssa päivitettiin Puruvesi-asioita Kerimäellä 1.10. aamupäivällä ja kansanedustaja Kaj Turusen kanssa Savonlinnassa 1.10. iltapäivällä. Tapaamisissa oli mukana Pro Puruvesi ry:stä puheenjohtaja Reijo Jantunen ja Suurijärvi-hankkeen vetäjä Pekka Huovila. Tämä oli samalla ensimmäinen yhteinen esiintyminen Suurijärvi-hankkeen kanssa. Yhteistoiminta käynnistettiin muutama viikko aiemmin.

 

Molemmat kansanedustajat tuntevat Puruvettä ja ovat tietoisia tarpeesta työskennellä eri tahojen kanssa Puruveden ongelmien ratkaisemiseksi. Jouni Backman oli pääpuhujana ensimmäisessä Puruvesi-seminaarissa 2011. Kaj Turunen oli mukana Käräjäkallion tilaisuudessa toukokuussa 2012. Omalta osaltaan kumpikin kansanedustaja lupasi olla jatkossakin myönteisesti työssä mukana.

 

Jouni Backman lupasi Savonlinnan kaupungin kutsuvan Puruvesi-asioissa keskeisten tahojen päättäjiä kokoon alkuvuodesta 2013. Viimeistään silloin olisi tarkoitus rakentaa uuden Savonlinnan roolia Puruvesi-asioissa ja muutoinkin selkiyttää kaupungin roolia vesistöjen huolenpidossa.

 

Molemmille kansanedustajille jaettiin Pro Puruvesi ry:n laatima muistio lähiajan tärkeimmistä Puruveden tulevaisuuteen liittyvistä näkökohdista.

 

Pro Puruvesi ry arvostaa suuresti, että Puruveden seutukunnan keskeisillä päättäjillä ja vaikuttajilla on kiinnostusta Puruveteen ja sen ongelmien ratkomiseen. Jouni Backman ja Kaj Turunen ovat tästä hyviä esimerkkejä.




Puruvesi-seminaari Punkaharjulla 28.7.2012

 

Pro Puruvesi ry:n järjestyksessään toinen Puruvesi-seminaari pidettiin Punkaharjulla Punkasalmen koululla 28.7.2012. Tapahtuman järjestelyt tehtiin yhteistoiminnassa Punkaharjun kunnan kanssa ja seminaari sovitettiin yhteen kunnan järjestämän Puruveden loisto -tapahtuman kanssa. Seminaarissa esiintyivät:

 

Reijo Jantunen

Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen: seminaarin avaus ja Puruvesi-katsaus

 

Marjukka Aarnio

Seutujohtaja Marjukka Aarnio: seutukunnan tervehdys

 

Jukka Pennanen

Professori emeritus Jukka Pennanen: Puruvesi, ainutlaatuinen järvi ja kalastuksen kehto

 

Heikki Pylkkänen

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Pylkkänen: Suomen järvikalastus- ja vesimuseon historia

 

Sami Sulkko

Punkaharjun kunnanjohtaja Sami Sulkko: Vapaa-ajan asukkaiden merkitys seutukunnalle

 

Pentti Tynkkynen

Musiikista vastasivat Eila ja Pentti Tynkkynen

 

Seminaariyleisöä

Seminaariyleisöä

 

Seminaarin esitysmateriaalia (.pdf-muodossa):

Reijo Jantunen:

Seminaarin avaus

Puruvesi-katsaus

Sami Sulkko:

Vapaa-ajan asukkaiden merkitys seutukunnalle

 

Muikkumarkkinoilla Kesälahdella 30.6. - 1.7.

 

Puruveden Lohikuningas soutu-uistelukisa ja Muikkumarkkinat ovat Kesälahden kesän kohokohtia. Viimekesäisestä osallistumisesta yhdessä Pro Kesälahden kanssa jäi hyvä maku. Tänä vuonna olimme mukana omassa teltassa. Sekä info-materiaalia että myyntiartikkeleita oli kertynyt niin paljon sekä meille että Pro Kesälahdelle, ettei hyvästä sovusta huolimatta samaan telttaan olisi enää mahduttu. Näköyhteydessä kuitenkin haluttiin olla.

 

Erityisesti lauantaina mutta myös sunnuntaina muikkumarkkinat houkuttelivat hyvin runsaasti väkeä Karjalan Kievarin tuntumaan. Osansa lienee ollut loistavalla säällä ja samanaikaisella kesäasukastapahtumalla. Lauantaina aamutuimaan pistimme esittelyteltan pystyyn sekä myyntitavarat ja esittelymateriaalin paikoilleen. Markkinoiden avautuessa klo 09 olivat Reijo Jantunen, Pentti Hiltunen ja Eero Luukkanen odottamassa ensimmäisiä telttavieraita kuten kuvasta näkyy. Ruth Lähdeaho ja Esko Hollman täydensivät myöhemmin joukkoamme.

 

Lauantaiaamu

 

Lauantain ja sunnuntain aikana kuulimme hyvin monien kertomana arvokasta tietoa Puruveden tilasta erityisesti Kesälahden alueelta. Karttakeskuksen sponsoroima Puruveden alueen 1:25 000 kartta päällystettynä oli erinomaisena apuna havaintoja paikannettaessa. Kehitysuunta on valitettavan selkeä. Rehevöityminen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Huoli on yhteinen. Rahatta ei selvitä, vaikka kuinka paljon tehdään korvauksetonta vapaaehtoistyötä. Meidän lisäksi monet muutkaan eivät ymmärrä viranomaistahojen eivätkä poliitikkojen nuivaa suhtautumista vesistöjen kunnostuksen rahoittamiseen näillä kulmakunnilla. Uskomme ymmärryksen lisääntyvän ja asioiden etenevän tulevina vuosina. Meilläkin on paljon opiksi otettavaa.

 

Kartalla

 

Väkeä osastolla 

 

Jäsenjoukkomme karttui Muikkumarkkinoilla lähes 40:llä ja lähestyy 800 jäsenen merkkipaalua. Ilolla panimme merkille kiinnostuksen myös tyylikkäisiin ja laadukkaisiin Pro Puruvesi -paitoihin ja -lippiksiin. Niitä ostaneet ja kantaneet toivat tälläkin tavalla tukensa Pro Puruveden toiminnalle ja Puruvesi-asialle.

 

Paidat kiinnostavat

 

Kiitokset mielenkiintoisista juttutuokioista ja tervetuloa uudet jäsenet joukkoomme Ensi vuodeksi varasimme saman telttapaikan. Näkemisiin muikkumarkkinoilla Kesälahdella myös kesällä 2013.

 

Puruvesi-hankkeiden rahoitus

 

Jetina ry kutsui keskeisiä Puruvesi-hankkeiden rahoittamiseen liittyviä osapuolia keskustelutilaisuuteen Kesälahdelle 21.6.2012. Pontimena oli mm. Pro Puruvesi ry:n Etelä-Savon ELY-keskukselta saama kielteinen päätös hanketukihakemukseen.

 

Tilaisuudessa oli edustaja(t) Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksista, Suomen metsäkeskus Pohjois-Karjalasta, Piällysmies ry:stä, Jetina ry:stä, Pro Puruvesi ry:stä ja Pro Kesälahti ry:stä. Kuntien edustajia ei kutsusta huolimatta ollut tilaisuudessa. Onkamojärvi-hanketta selvitteli hankekoordinaattori Tuovi Vaaranto.

 

 Osallistujat

 

Laajojen vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus tuntui olevan hyvin epävarmalla pohjalla. Yhtenä syynä on, etteivät vesistöhankkeet ole painokkaasti Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan elyjen eikä paikallisten leader-toimintaryhmien suunnitelmissa tai ne puuttuvat niistä kokonaan. Erityisesti nyt ohjelmakauden lopussa ( -2013) myös yleensäkin rahoitusmahdollisuudet ovat varsin heikot.

 

Sovittiin, että Pro Puruvesi ry:n hanketukihakemusta ja rahoitusmahdollisuuksia tarkastellaan seuraavan kerran elokuun alussa. Suomen metsäkeskus Pohjois-Karjalan edustaja näki mahdolliseksi heidän huomattavan roolin tulevissa isoissa hankkeissa, mitä pidettiin erinomaisena avauksena. Erittäin tärkeänä pidettiin vahvaa osallistumista 2014 alkavan EU-ohjelmakauden valmisteluun eri tasoilla, jotta vesistöjen kunnostus saa merkittävän painoarvon. Myös osallistumistarvetta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 2016-2021 valmisteluun korostettiin.

 

Pro Puruvesi ry jatkaa työtä kaikilla edellä mainituilla rintamilla ja hakee myös muita tahoja Puruveden kunnostushankkeiden rahoituksen saamiseksi pitkälle ajanjaksolle.

 

Pyhät Polut Puruvedellä

 

Pyhät Polut vaellusreittejä kulkee myös Puruveden kautta Enonkoskelle. Puruvesi-osuus soudetaan kirkkoveneellä. Pro Puruvesi ry:lle tarjottiin mahdollisuus tulla mukaan kirkkoveneosuudelle 5.6. Tartuimme tilaisuuteen tehdä silläkin tavoin Puruvettä ja sen tilannetta tunnetuksi.

 

Lähtövalmisteluita

Aamulla kokoonnuimme Punkaharjulle Itä-Karjalan Kansanopiston rantaan. Edellisenä päivänä vaelluksen Punkaharjulla aloittaneita vaeltajia oli kymmenen ja meitä yhdistyksen edustajia viisi (Ruth Lähdeaho, Kari Lindsröm, Paavo Jantunen, Hannu Kutvonen ja Reijo Jantunen). Auringonpaisteisessa tyvenessä kelissä nousimme veneeseen ja löysimme kukin paikkamme kirkkoveneessä. Useimmille kokemus kirkkovenesoudusta oli ensimmäinen. Vaellusryhmän johtajan tahdittamana kirkkoveneen kokka suuntautui kohti Tuunaansalmea. Huomasimme yhteisen sävelen löytyneen nopeasti.

 

Taidekartano Johanna Oras

Taidekartano Johanna Oras tarjosi vaeltajille jo ennen tämänkesäisen näyttelyn avajaisia maistiaiset kesän taidenautinnosta. Tuunaansalmesta soutu jatkui Vasattarin eteläpuolitse Kaidansaaren ja Ruokoniemen välistä salmea pitkin seuraavaan taukopaikkaan. Matkalla pysähdyimme salmessa hetkeksi. Reijo Jantunen selvitteli viime vuosikymmenten muutoksia salmialueella. Kaikki näkivät miten pahoin Natura 2000 – alueeseen kuuluvan Vasattarin eteläpuolinen alue oli rehevöitynyt.

 

Taukopaikalla

Tauolla nautittiin retkieväitä ja Reijo Jantunen kertoili kotiterassillaan Puruvedestä ja sen tilanteesta sekä Pro Puruvesi ry:n toiminnasta. Pienestä vastatuulesta huolimatta Mölsänselkä ylitettiin vauhdikkaasti ja Kerimäen kirkkorantaan saavuttiin ”etuajassa”. Soutumatkaa kertyi noin 25 km. Vaeltajilla oli vielä kahden päivän etappi Enonkoskelle.

 

Perillä

Kiitokset Pyhät Polut ry:n projektipäällikkö Tuomo Jantuselle, että saimme olla mukana. Kiitokset vaeltajille. Kirkkovene kulki iloisesti teidän kanssa Kerimäen kirkkorantaan kuten se on kulkenut aikoinaan monen kirkkomatkalaisen soutamana.

 

Kesälahden Kevätmessuilla 19.-20.5.2012

 

Pro Puruvesi ry osallistui Kesälahdella ”Aurinkokunnan Kevätmessuille” omalla osastolla. Teimme kolmikolla Reijo Jantunen, Ruth Lähdeaho ja Pentti Hiltunen Puruvettä ja sen tilannetta tunnetuksi. Uusi esitteemme oli siinä hyvänä apuna. Kuulimme kartan äärellä monia tarinoita tilanteesta ja tilanteen muutoksista Puruveden rannoilla erityisesti Kesälahden alueella.

 

Uusia jäseniä kertyi messuilla parikymmentä. Keskusteluja käytiin sekä ennestään tuttujen yhteistyöosapuolten kanssa että solmittiin uusia tuttavuuksia. Myynnissä olleet paidat, lippikset ja logotarrat eivät erityisen hyvin kaupaksi menneet, mutta jäihän niitä runsaasti tarjolle vielä Muikkumarkkinoille Kesälahdella 30.6. - 1.7. Siellä olemme mukana yhteisellä osastolla Pro Kesälahti ry:n kanssa. Tervetuloa!

 

Messuosasto

 

Syvyysnäkyvyyden ja levätilanteen seuranta Puruvedellä

 

Pro Puruvesi ry aloittaa kesäkuun alusta lähtien syvyysnäkyvyyden pitkäaikaisen seurannan Puruvedellä kymmenellä alueella yhteistoiminnassa Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Osa alueista on Puruveden pahimpia ongelma-alueita ja osa selkävesien reuna-alueita. Mittaus tehdään pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa (kesäkuun alku, elokuun puoliväli, lokakuun puoliväli ja maaliskuun alku).

 

Alueet ja vastuuhenkilöt alueittain ovat:

1. Putkiniemen – Naaranlahden suunta

Esko Hollman, Pentti Hiltunen ja Ruth Lähdeaho

2. Mustasaarten suunta

Reijo ja Paavo Jantunen

3. Sorvaslahden suunta

Sampsa Kinnunen

4. Ruokolahden – Vasattarin suunta

Eero Luukkanen

5. Patasalon – Kalamonluodon suunta

Hannu Kutvonen, Reijo ja Paavo Jantunen

6. Lautalahden – Jouhenlahden – Matinniemen suunta

Eero Luukkanen

7. Savonlahden suunta

Hannu Paakkunainen

8. Rauvanniemen länsipuoli

Mikko Suonio

9. Hevossalon – Vehkasalon suunta

Jaakko Eerikäinen

10. Ketolanlahden – Suokonlahden – Hummonlahden suunta

Alpo Niiranen

 

 

Em. vastuuhenkilöt seuraavat levätilannetta, erityisesti sinilevätilannetta, em. alueella aina siellä liikkuessaan. Tottakai muuallakin Puruvedellä levätilannetta tarkkailevat sekä jäsenemme että muutkin vesillä ja rannoilla liikkujat.

 

Kuvat on otettu Kerimäellä Etelä-Savon ELY-keskuksen järjestämästä koulutustilaisuudesta 14.5.2012 . Syvänäkyvyys Kirkkorannassa oli noin 1,6 m.

 

Teoriaopinnot

Käytännön harjoittelua

 

Saloy Oy:n toimitusjohtaja Tapio Salminen Puruvedellä

 

Toimitusjohtaja Tapio Salminen tutustui Puruveteen ja sen tilanteeseen 7.5. Pro Puruvesi ry:n kanssa sovitusti. Tärkeimpänä tavoitteena oli antaa Tapio Salmiselle kuva miltä kevättulvien aikaan näyttävät Puruveteen laskevat joet ja erityiskohteena Ristlahden rannalla oleva pumppuasema. Sen perusteella Saloy Oy:llä on mahdollisuus tarkastella miten heidän ratkaisunsa voisivat toimia mm. fosforin, humuksen ja typen "sieppaamiseksi" ennen kuin ne päätyvät rehevöittämään Puruvettä.

 

Veden korkeus laskujoissa oli hieman jo madaltunut, mutta antoi selvän kuvan keväisestä tilanteesta virtaamineen ja valumaveden tummuudesta. Ristlahden pumppaamo oli toiminnassa kuten kuvasta näkyy. Tapio Salmiselle esiteltiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vuoden 2011 lopulla ottamien kahden näytteen tulokset sekä syksyn 2011 sinileväesiintymää siihen Ristlahdella liittyvine tutkimustuloksineen. Näkymä pumppuasemalla ja näytteiden tulokset sekä pumppausvedestä että sinileväesiintymän aikana herättivät ihmetystä. Ne saivat Tapio Salmisen heti myös ideoimaan miten heidän ratkaisuillaan voitaisiin pumppuaseman tilannetta parantaa. Myös useisiin valuma-alueilta tuleviin jokiin näyttäisi Saloy:n ratkaisuilla olevan käyttöä osana monipuolisia muita rakenteita.

 

Tapio Salminen pumppaamolla

Ristlahden pumppaamo

 

Yhdessä puhtaan Puruveden puolesta

 

Puruveden hyväksi voi toimia monella tavalla. Kaisu Salmi oli ensimmäinen, joka lahjoitti merkkipäivänsä muistamiset Pro Puruvesi ry:lle. Saimme merkittävän summan toimintaamme. Kaisulle Puruvesi ja erityisesti Herttuansaari lähivesineen on tullut rakkaaksi jo 1930-luvun loppupuolelta lähtien. Myös aviomies Kauko ja nuoremmat sukupolvet viihtyvät loistavasti Puruvedellä.

 

Kaisun ja Kaukon mökkiranta on vielä säilynyt erinomaisessa kunnossa. Tosin Herttuansaareen johtava silta näyttää heikentäneen veden vaihtuvuutta ja siksikin ensimmäisiä oireita tilanteen heikentymisestä on heidänkin lähirannoillaan nähtävissä. Rantakivien pintaan on alkanut kertyä "mönjää". Kaisu muistaa nekin ajat kun jopa Jouhenlahti oli heinätön hiekkarantainen upeus. Aikoinaan venematkalle Herttuansaareen lähdettiin Kerimäen kirkkorannasta. 

 

Pro Puruvesi kutsui Kaisun ja Kaukon kahvituokioon Hotelli Herttuaan 26.3. . Kaisun merkkipäivää muistettiin yhdistyksen pikee-paidalla ja lippiksellä. Puruvesi-lehden toimittaja Jari Silvennoinen teki mainion jutun Kaisusta 29.3. lehteen. Allaolevassa kuvassa Kauko (vas),  Kaisu ja hallituksestamme Eero Luukkanen ja Reijo Jantunen (oik) Hotelli Herttuan rannassa. Kuva on Jari Silvennoisen.

 

Kauko ja Kaisu Salmi Puruveden rannalla

 

Heurekan 2. erän jäännosto 5.-6.3.2012

 

Pro Puruvesi ry:n talven 2012 jääprojeksi päättyi Heurekan 2.erän jäännostoon. Tällä kertaa nostetiin 128 kpl 1x1 metrin jääpaloja. Teräsjään paksuus oli reilut 50 cm. Jäät lastattiin Pääkannassa Kerimäen kunnan traktorinosturilla Saimaan Rahtikuljetuksen kahteen rekkaan Jäät ovat Heurekassa kylmäkonteissa. Sieltä niitä otetaan Klima X-näyttelyn jääkuutioiden (2x2x2 m) rakentamiseen. Jääkuutioiden annetaan näyttelyn teemaan soveltuen sulaa huoneen lämmössä. Arviolta kuuden viikon välein rakennetaan uusi jääkuutio. Näyttely kestää vuoden 2013 alkuun, joten Puruveden kristallinkirkas jää ja Puruvesi saa tunnettavuutta pitkän aikaa.

 

Heurekan jäitten lisäksi nostimme 24 kpl 1x1 metrin jääpaloja helsinkiläiselle jäänveistäjälle erilaisissa tilaisuuksissa jääveistoksiin käytettäväksi. Sitäkin kautta Puruveden erityislaatuisuus tulee esille.

 

Jäännoston alkaessa Heurekan 1. erällä 9.-10.2.2012 oli aamuisin pakkasta noin 30 astetta. Nostaessamme tätä viimeistä erää kevätaurinko helotti pilvettömältä taivaalta. Vaikka aamuisin pakkasta oli lähes parikymmentä astetta, niin päivällä nautimme lähes nollakelistä ja aivan upeasta kevätsäästä. Nostetut jääpalatkin jouduimme suojaamaan auringon valolta.

 

Koko jääprojektin ajan yhteistyökumppaneinamme ja tukijoinamme olivat Jäälinna ry, Kerimäen kunta, Saimaan Rahtikuljetus, Pentti Malkki, Sahakuutio Oy, Tuote Savonlinna ja Carlsson Savonlinna. Ilman heidän mukanaoloaan ja tukeaan emme olisi noin 150 000 kilon jäännostotalkoista selviytyneet. Suurkiitokset tukijoillemme, yhteistyökumppaneillemme ja tietenkin koko talkooporukalle!

 

Sahausta ja uittoa    Viimeinen jääpala nousee

Loppuposeeraus    Heurekan jääkuutio

 

Logontekijälle lohikala

 

Reijo Pakarinen suunnitteli reilu vuosi sitten Pro Puruvesi ry:n logon korvauksetta. Lupasimme Reijolle kuitenkin upeasta työstä itse pyytämämme Puruveden lohikalan. Rohkeasti puhuimme juhannuslohesta. Kuinka ollakaan juhannuksen alla ei sopivaa kalaa pyyntöihin uinut. Juhannuskalasta tuli seuraavaksi joulukala. Mutta eihän jouluksi rannoilta jäässä ja kauempana sulana olevaan Puruveteen verkkoja päässyt laskemaan. Tuli ne jäät kuitenkin tänäkin talvena. Hallituksemme jäsen Jaakko Eerikäinen nosti 2.3. verkosta kolmikiloisen taimenen. Tämä siirtyi nopeasti logomme luojalle kuten kuvasta näkyy. Joskus lupauksen täyttäminen vie odotuksia enemmän aikaa, mutta tavoitteeseen päästään kun sitä halutaan. Näin se on myös Puruvesi-työssä.

 

Suurkiitokset Reijo Pakariselle erinomaisesta logostamme ja pitkämielisyydestä taimenen odottelussa.

 

Reijo ja taimen

 

Jäännosto Jäälinna Spektaakkeliin 15. - 16.2.2012

 

Pro Puruvesi ry:n talven 2012 jääprojekti jatkui 15.-16.2. jäännostolla Jäälinna Spektaakkeliin Savonlinnaan. Jäätä nostettiin Jäälinna ry:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti noin 45 000 kg. Reilut 150 palaa oli kokoa 1x0,50x0,50 m ja 14 kokoa 1x1x0,5 m. Teräsjään paksuus oli noin 50 cm.

 

Heurekan 1.erän nostossa hioutunut nostotapa ja nostajajoukko tuotti nopeasti kullekin 45:lle kuormalavalle tonnin painoisen jäälastin. Perjantaina 17.2. Kerimäen kunnan traktorilla kuormalavat siirtyivät Saimaan Rahtiliikenteen yhteen rekka-autoon ja yhteen nuppiautoon. Autojen jäälastit purettiin Kyrönsalmen rantaan odottamaan Jäälinna ry:n järjestämää lauttakuljetusta Olavinlinnaan. Koko ketju jäitten sahauksesta jäitten järjestelyyn Olavinlinnan linnanpihalla toimi erinomaisen juohevasti. Toimiva malli myös tulevia vuosia varten on valmis.

 

Kovatasoiset kilpailujoukkueet loihtivat Puruveden kirkkaasta jäästä loistavia ooppera-aiheisia taideteoksia. Voittajaksi valittiin Venäjän joukkueen veistos La Fenice.

 

Uitto   Paketointi

Jäät Kyrönsalmen rannalla   Voittajatyö La Fenice

 

Jäännosto Heurekaan 9.- 10.2.2012

 

Pro Puruvesi ry:n talven 2012 jääprojekti alkoi Kerimäen Pääkannassa 9.2. jäännostolla Tiedekeskus Heurekaan. Pakkasta oli aamulla 30 astetta. Jäätä nostettiin rekkakuormallinen. Jäälinna ry vastasi jään sahauksesta. Muutoin vastuu oli perillekuljetuksineen Pro Puruvesi ry:llä. Kuljetukset hoitaa Saimaan Rahtikuljetus. Kerimäen kunta tuki aurauksissa, lastauksessa ja taukotilalla. Pentti Malkki traktoreineen oli tärkeä lenkki nostoketjussa. Yhdistyksemme talkoolaisia oli mukana Pentti Hiltunen, Esko Hollman, Paavo Jantunen, Reijo Jantunen ja Eero Luukkanen. Sahausmestari oli Jäälinna ry:stä Veijo Rahikainen.

 

Jään paksuus oli noin 50 cm. Siitä teräsjäätä oli 40-45 cm. Jääpalojen koko oli 1x1x0,5 m, joten painoa kullekin palalle tuli lähes 500 kg. Nostoalueen jään jatkuvassa puhdistuksessa tammikuun alusta alkaen teimme ison työn. Muutoin näin upeaa jäätä ei olisi syntynyt.

 

Pro Puruvesi ry:llä on jääprojektille kolme päätavoitetta

- teemme kristallinkirkkaalla jäällä Puruveden erityislaatuisuutta laajalti tunnetuksi

- hankimme omalla talkootyöllä varoja Puruvesi-työlle ja

- haluamme tukea tapahtumien järjestäjiä – erityisesti upeaa työtä tekevää Jäälinna ry:tä – loistavalla jäällä

 

Jääprojekti jatkuu 15.2. Silloin aloitamme jäännoston Jäälinna Spektaakkeliin Savonlinnaan. Helmi-/maaliskuun vaihteen aikoihin nostamme 2.erän jäätä Heurekaan. Muutama jäännostosta kiinnostunut talkoolainen pääsee vielä mukaan. Halukkaat voivat ottaa yhteyttä Reijo Jantuseen (reijo.jantunen@gmail.com).

 

Sahausta aamuauringossa    Varsinainen nostovaihe

Talkoolaiset    Täysi kuorma

 

Tiedotustilaisuus 29.11.2011 Kesälahdella

 

Pro Puruvesi ry järjesti tiedotustilaisuuden Kesälahden Osuuspankin kokoustilassa tiistaina 29.11.2011. Tiedotustilaisuuden keskeisinä teemoina olivat Pro Puruvesi ry:n laatima Puruvesi-strategia ja yhdistyksen syyskokouksen päättämät vuoden 2012 toimintasuunnitelma ja henkilövalinnat. Lisäksi käsiteltiin muita ajankohtaisia asioita, kuten Puruveden syksyistä sinileväesiintymää ja ensi talven jääprojektia. Lopuksi PK Metsäkeskuksen Pertti Heinonen selvitti Puruveden valuma-alueella Kesälahdella meneillään olevaa luonnonhoitohanketta.

 

Tilaisuuden aluksi Kerimäen Osuuspankin toimitusjohtaja Jarmo Kaivonurmi, Kesälahden Osuuspankin toimitusjohtaja Martti Pulkkinen ja Suursavon Osuuspankin myyntijohtaja Arja Haverinen luovuttivat yhteisesti 3000 euroa Pro Puruvesi ry:lle.

 

Osuuspankkien lahjoitus

Tiedotteen jako osallistujille

 

Sinilevää Puruvedellä

 

Maanantaina 29.8.2011 Pro Puruvesi sai ilmoituksen Punkaharjun ja Kesälahden raja-alueella sijaitsevien Mehtolanlahden ja Ristlahden veden muuttumisesta aivan sameaksi. Yhdistyksen puheenjohtajan käytyä paikalla toteamassa tilanteen poikkeuksellisuuden teki yhdistys samana iltana virallisen ilmoituksen viranomaisille. Siitä käynnistyi toimintaketju, jonka myötä Etelä-Savon ELY-keskus totesi 31.8. otetun vesinäytteen perusteella kyseessä olevan sinilevän. Tilannetta havainnollistaa alla Ristlahdelta 2.9. otetut kuvat.

 

Levää Ristlahdella

Mela katoaa Puruveteen

Mela kokonaisuudessaan

 

 

Pro Puruvesi ry:n 20.11. päivitetty raportti tapahtuneesta sekä Etelä-Savon Ely:n Paljakanlahdelta, Ristlahdelta ja Mehtolanlahdelta 12.9. ja 26.10. ottamien vesinäytteiden tulokset löytyvät pdf-muodossa täältä. Alla kuvia tilanteesta 9.10.2011.

 

Ristlahti 9.10.2011

Ristlahden vettä 9.10.2011

Haudanlahden vettä 9.10.2011

 

Muikkumarkkinat

 

Muikkumarkinoilla oli mainio meininki. Myös Puruveden tilanne kiinnosti. Yhdistyksen kannalta arvokasta oli lukuisten ranta-asukkaiden kertomukset omien rantojensa tilanteesta ja viime vuosikymmenten aikana tulleista muutoksista. Kaikki havainnot vahvistivat syntynyttä tilannekuvaa. Rantojen kunto on heikentynyt ympäri Puruvettä. Erityisen mieluisaa oli kuulla parin kunnostuksen kannalta tärkeän alueen maanomistajan myönteisestä asenteesta kunnostustoimiin.

 

Kisan komeat lohisaaliit osoittivat Puruveden ja erityisesti Hummonselän olevan mittaamattoman arvokas myös kalapaikkana. Ensi vuonna on kisoilla 30-vuotisjuhla. Tehdään työtä, että seuraavankin 30-vuotisjakson jälkeen Hummonselällä kuten muuallakin Puruvedellä lohikalat saavat maukkautensa ja kalastajat ikimuistoiset elämyksensä puhtaasta ja kirkkaasta Puruvedestä.

 

Erityiskiitos Pro Kesälahden poppoolle. Pääsimme nauttimaan valmiiksi pystytetystä yhteisestä osastosta ja riemukkaasta yhteiselosta.

 

muikkumarkkinat

 

Rantainfo

 

Infoa omien rantojen kunnostajille löytyy netistä runsaasti. Perusasiat selviävät esitteestä ”Hoida ja kunnosta kotirantaasi” (julkaisu vuodelta 2004) ja ”Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito” (SYKE 2010). Molemmat löytyvät googlettamalla otsikkojen mukaisesti. Rantojen niitossa uudempi opas suosittaa ensimmäisenä kesänä kahta niittoa, joista ensimmäinen kesä-/heinäkuun vaihteessa ja toinen siitä 3 – 4 viikon kuluttua. Yhden niiton kesinä ajoitus suositellaan heinä-/elokuun vaihteen tienoille.

 

Mikäli omia rantoja kunnostetaan ”käsityökaluin”, yleensä mitään lupia ei tarvita. Naapureiden informointi on silloinkin korrektia. Saattaapa siinä saada naapurinkin innostumaan rantansa kunnostukseen. Mikäli haluaa laajempaa koneellista niittoa ja aina ruoppausten yhteydessä ilmoitustarve ja lupamenettelyt on selvitettävä kunnan ympäristövastaavien ja/tai ELY:n kanssa.

 

Myös kesällä 2012 Pro Puruvesi ry tullee järjestämään omien rantojen kunnostajille neuvontatilaisuuksia yhdessä Puruveden rantakuntien kanssa. Niihin voisi liittyä myös pienimuotoisia näytöksiä. Odottelemme hyviä vinkkejä.

 

Omien rantojen kunnostus vie eteenpäin Puruveden puhtauden asiaa, mutta on ennenkaikkea lisäämässä oman rannan viihtyvyyttä. Kunhan omien rantojen kunnostusaktiivisuus leviää ja esim. kyläyhdistykset aktivoituvat entisestäänkin kyläläisille tärkeiden rantojen kunnostukseen, vaikutus koko Puruvedelle alkaa olla merkittävä. Pahimmat ongelma-alueet valuma-alueineen on hoidettava virallisten tahojen vastaamina hankekokonaisuuksina, mutta näitten välialueitten rantojen kunnostus jäänee melko pitkälti vapaaehtoistoiminnan varaan.

 

Työnyrkki Puruvedellä

 

Savonlinnan vesienhoidon toimintaryhmän työnyrkki tutustui 31.5.2011 Pro Puruvesi ry:n isännöimänä Puruveden tilanteeseen erityisesti Mehtolanlahden - Putkiniemen suunnalla. Etelä-Savon ELY-keskuksesta oli matkassa Teemu Tuovinen ja Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon metsäkeskuksesta Asmo Hyvärinen ja Savonlinnan kaupungista Jyri Sipinen sekä kaksi ELY:n kesäharjoittelijaa. Paikallisina oppaina olivat Pentti Hiltunen, Esko Hollman ja Ossi Tynkkynen.  Rantakalamestari Tenho Asikaisen loihtimaa rantakalaa nautittiin Hollmannien viihtyisällä rantaterassilla emännän leivonnaisten kera .

 

Kohteet oli valittu siten, että voitiin tutustua sekä Puruveden pahimpiin ongelmakohtiin että selkävesien veden kirkkauteen. Viimeksi mainitun esilletuomiseksi valittiin Käräjäkallion suunta. Valitettavasti Käräjäkallion rannat olivat vihreän levän vallassa kuten näistä kuvista voi todeta. Elyläisten ottamasta näytteestä levän todettiin olevan yhtymäleviin kuuluvaa Zygnema sp - levää. Aiheuttajaksi arvioitiin ravinnepulssi. Samanlaista levää todettiin hieman myöhemmin Eevaluodon rannalla. Tämä oli karu osoitus, etteivät edes selkävedet ole enää läheskään koskemattomia.

 

Käräjäkallion ranta

 

Käräjäkallion ranta 2

 

Kesälahti City Mahaton

 

Pro Puruvesi ry:n edustajat Reijo Jantunen ja Jaakko Eerikäinen tuovat viestiä 20. toukokuuta Kesälahdella.

 

 Mahaton - viestinviejät

 

Tonttitohinat ja Kylämarkkinat Kerimäellä

 

Pro Puruvesi ry osallistui Kerimäellä 14.5.2011 järjestettyyn tapahtumaan omalla osastolla. Rekvisiittana oli mm. uusi logokilpi ja julistekilpailun palkituista julisteista tehty koonnos. Tilaisuudessa oli ensimmäistä kertaa myynnissä Pro Puruveden logolla varustetut laadukkaat paidat ja lippikset. Uusia jäseniä kertyi tilaisuudessa parikymmentä. Kuvassa Pro Puruveden osasto.

 

 Tonttitohinat-osasto

 

Julistekilpailu

 

Pro Puruvesi ry järjesti yhdessä Puruvesi-lehden kanssa ”Yhdessä puhtaan Puruveden puolesta” - julistekilpailun Kerimäen, Punkaharjun ja Kesälahden koulujen yläasteen oppilaille. Kilpailutöitä saaatiin yli 50. Voittajaksi valittiin Aleksanteri Paaskosken juliste. Toisen palkinnon sai Heidi Pirhonen ja kolmannen palkinnon Johanna Silventoinen. Kaikki ovat Punkaharjun yläasteen oppilaita. Erityiskiitoksen ansaitsee opettaja Tarja Könönen Punkaharjun yläasteen kiitettävästä aktivoinnista kilpailuun.

 

Ainakin palkituista töistä tehdään julisteet, joita käytetään Puruvesi-markkinoinnissa.

 

Allaolevassa Sauli Pahkasalon ottamassa kuvassa on voittajakolmikko (Aleksanteri keskellä, Heidi vasemmalla ja Johanna oikealla) kilpailutöineen ja opettaja Tarja Könönen.

 

 

julistekilpailun palkitut

 

Jäännosto

 

Pro Puruvesi ry toimitti Puruveden selkävesien kristallinkirkasta jäätä Kansainvälisen Jäälinnafestivaalin jäänveistäjien työstettäväksi Savonlinnaan ja Lappeenrantaan. Jäälinna ry:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisestin jään sahaamisesta vastasi Jäälinna ry. Pro Puruvesi ry vastasi jään nostosta ja kuljetuksista. Nosto suoritettiin 16. - 18.2. ja 21.2.2011.

 

Pro Puruveden poppoo selvisi 30 – 35 asteen pakkasessa ongelmitta, mutta Jäälinna ry:llä oli sahojen kanssa suuria vaikeuksia. Nuotioilla ja kaasulaitteilla oli runsaasti käyttöä sahojen sulattelussa. Kaikkiaan Olavinlinnaan toimitettiin 100 ja Lappeenrantaan 40 jääpalaa mitoiltaan 50x100 cm. Raudusjään paksuus oli liki 50 cm, vaikkei parhaasta paikasta jäätä voitu ottaakaan. Syynä oli, ettei metrinen sahan laippa yltänyt hoidetulla alueella jään läpi.

 

Keskeiset henkilöt koko talven jatkuneessa jäännostoalueen kunnossapidossa ja jäännostossa olivat Pro Puruvedestä Jaakko Eerikäinen, Paavo Jantunen, Reijo Jantunen, Hannu Kutvonen ja Eero Luukkanen. Jäälinna ry:n puolelta keskeiset henkilöt jääprojektissa olivat Jäälinna ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen ja sahauksesta vastannut jäämanageri Veijo Rahikainen. Kuljetuksissa Kerimäen kunnan ja Saimaan Rahtikuljetus Ky:n tuki oli ratkaiseva. Huoltoasema Tervonen Ky tarjosi sahojen ja nostokaluston polttoaineen.

 

Olavinlinnassa Puruveden jäät muotoituivat taideteoksiksi. Alkulämmittelynä kuusi joukkuetta loihtivat 21.2. Olavinlinnan menneisyyttä kuvaavia veistoksia. Missikiertue suuntasi Olavinlinnaan 23.2. kokeilemaan taipumuksiaan mm. jäänveistoon. Kilpailujoukkueiden pääteokset samba-teemoineen valmistuivat 26.2. Voittajaksi selvisi latvialais-irlantilaispari linnunsiipineen. Lappeenrannassa jääveistokset ihastuttivat Lauritsalan Kartanon alueella.

 

Pro Puruveden tarkoitus oli saada Puruveden erityislaatuisuudelle julkisuutta selkävesien kristallinkirkkaan jään kautta. Toimme esille myös, että samanlaista kristallinkirkasta jäätä ei enää valitettavasti löydy kaikilta ranta-alueilta. Tilanteen korjaamiseksi tehdään kuitenkin monella taholla työtä. Pro Puruvesi ry onnistui tavoitteessaan. Jään toimittamisesta tulevina vuosina on käyty alustavia keskusteluja Jäälinna ry:n kanssa.

 

Kuvakavalkaadissa jäännostoon liittyviä kuvia on niukalti. Hurja pakkanen hyydytti kameran akut nopeasti, eikä siihen edes nuotioista ollut apua. Työskentelyä vetisessä elementissä yli 30 asteen pakkasessa voinee jotenkin kuvitella ilman kuviakin.

Katso jäännoston kuvat tästä ja jäämanageri Veijo Rahikaisen kuvat tästä

 

 

Tapahtumakalenteri 2015

Tammikuu

  • 22.1. Valtakunnallinen Sisävesi Life IP-neuvottelu Vantaalla, phj Reijo Jantunen osallistuu
  • 29.1. Valtakunnallinen Sisävesi Life IP-neuvottelu Vantaalla, phj Reijo Jantunen osallistuu

  • 30.1. Alueellinen Sisävesi Life IP-neuvottelu Kerimäellä, phj Reijo Jantunen ja Paavo Jantunen osallistuvat

 

Helmikuu

  • 21.2. Talvitapahtuma Kerimäellä, lue lisää
  • 18.2. Jäännosto n. 10 000 kg Pääkannasta
  • 5.2. Alueellinen Sisävesi Life IP-neuvottelu Savonlinnassa, phj Reijo Jantunen osallistuu

 

Maaliskuu

  • 25.3. Tiedotustilaisuus (Karelia AMK, Pro Puruvesi) Ristilahdella pohjasedimenttitutkimukseen liittyen, lue lisää täältä
  • 18.3. Alueellinen Sisävesi Life IP-neuvottelu Mikkelissä, phj Reijo Jantunen osallistuu
  • 4.3. Alueellinen Sisävesi Life IP-neuvottelu Mikkelissä, phj Reijo Jantunen osallistuu

 

Huhtikuu

  • 26.4. Yhdistyksen kevätkokous Hotelli Herttuassa Kerimäellä. Vuoden 2014 toimintakertomuksen voit lukea pdf-muodossa tästä.
  • 10.4. Sisävesi Life IP -kokous, Mikkeli. Puheenjohtaja osallistui.

 

Toukokuu

  • 22.5. ja 25.5. Pro Puruveden Puruvesi-päivä Kerimäen kirkonkylän koulun kuudesluokkalaisille ja Kesälahden koulun viidesluokkalaisille, juttu ja kuvia
  • 19.5. Näytteenotto Jouhenjoen ja Lautalahden valuma-alueilta, juttu ja kuvia
  • 14.5. Pro Puruvesi osallistui Kesälahti City Mahatoniin, juttu ja kuvia

 

Kesäkuu

  • 29.6. Näkösyvyysseurannan kesäkuun mittaustulokset julkaistu, raportti ja päivitetyt aikasarjat
  • 27.-28.6. Kesälahden Muikkumarkkinat, Pro Puruvesi osallistui. Juttu ja kuvia.
  • 18.6. Pohjois-Karjalan maakunnallinen ympäristöpalkinto 2015 Pro Puruvedelle, juttu ja kuvia
  • 12.-14.6. METKU-metsäkulttuuripäivät Lustossa, juttu ja kuvia
  • 9.-11.6. Valtakunnallinen vesistökunnostusverkoston seminaari Raumalla, juttu ja kuvia. Myös seminaarin esitysvideot on julkaistu, Pro Puruveden esitys löytyy täältä ja muut videot täältä

 

Heinäkuu

  • 31.7. Katsaus Sisävesi Life IP -hankkeen tilanteeseen, lue pdf-muodossa täältä
  • 18.7. Puruvesi-seminaari, juttu ja kuvia sekä maastoretki, juttu ja kuvia
  • 18.7. Puruveden vesienhoidon tilanneseurantajärjestelmä julkaistu, lue lisää
  • 11.-12.7 Puhoksen perinnepäivät, Pro Puruvesi osallistuu

 

Elokuu

  • 25.8.-10.9. Mehtolanlahden koekalastus, juttu ja kuvia
  • 18.8. Sisävesi Life IP -hankkeen revisiovaiheen kokous Mikkelissä, puheenjohtaja osallistuu
  • 8.8. Puruveden muikunpäivä Kerimäellä, Pro Puruvesi osallistui. Juttu ja kuvia löytyy täältä.

 

Syyskuu

  • 1.9. Punkasalmen koulun kuudesluokkalaisten Puruvesi-päivä

 

Marraskuu

  • 30.11. FRESHABIT aloituskokous Helsingissä, puheenjohtaja osallistuu
  • 28.11. Pro Puruvesi ry:n syyskokous pidettiin Kerimäellä Hotelli Herttuassa. Kokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Reijo Jantunen. Myös muut vuoden 2015 hallituksen jäsenet jatkavat hallituksessa vuonna 2016. Kokouksessa vahvistettu yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2016 löytyy täältä.

 

Joulukuu

  • 17.12. FRESHABIT LIFE IP Puruveden ohjausryhmän valmisteleva kokous Mikkelissä, kokousmuistio
  • 12.-13.12. Kerimäen joulumessut, juttu ja kuvia
  • 8.12. EU-komission päätös FRESHABIT-hankkeen hyväksymisestä

 

 

Tapahtumakalenteri 2014

 

Tammikuu

  • 29.1. Tapaaminen Kesälahden aluejohtokunnan hallituksen kanssa
  • 21.1. Järjestötalo Kolomosen, Piällysmies ry:n, Savonlinnan Yrityspalvelukeskuksen ja Savonlinnan Maaseututoimen Pitäjäkierros Kerimäellä, Pro Puruvesi mukana
  • 18.1. Turvetuotanto Savisuolla päättyy, raportti (.pdf)
  • 14.1. Tapaaminen Kerimäen aluejohtokunnan johdon ja esittelijän kanssa
  • 14.1. Järjestötalo Kolomosen palaveri yhdistyksille Punkaharjun 17.5. kuntoliikuntatapahtumaan osallistumisesta, Pro Puruvesi mukana
  • 10.1. Palaveri paikallisten tahojen ja Vapon kesken Savonlinnassa Savisuon turvetuotannosta, raportti (.pdf)
  • 8.1. Puruveden muikun markkinointihankkeen palaveri Kalatalossa, Pro Puruvesi mukana
  • 7.1. Yhdistyksen hallitus vuodelle 2014, juttu ja kuvia

 

Helmikuu

  • 20.2. Neuvottelu Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ja Suomen Metsäkeskuksen edustajien kanssa Joensuussa
  • 11.2. Jään nosto Jäälinna 2014 Festivaaliin Savonlinnaan, juttu ja kuvia
  • 5.2. Mielipide Martinsalmen pengertiestä AVI:lle
  • 4.2. Puruveden yleissuunnitelmahankkeen ohjausryhmän kokous

 

Maaliskuu

  • 28.3. Näkösyvyysseurannan maaliskuun mittauskerran tulokset on julkistettu. Löydät pdf-muotoisen raportin tuloksista täältä
  • 10.3. Yhdistyksen uusi lausunto Kerimäen Kirkkorannan kaavasta on luettavissa pdf-muodossa täällä

 

Huhtikuu

  • 28.4. klo 18 Yhdistyksen kevätkokous Kesälahdella, entisessä valtuustosalissa. Tervetuloa!
  • 16.4. Osallistuminen Metsähallituksen johtamaan videoneuvotteluun sisävesien Life IP-hankkeesta Mikkelissä Etelä-Savon ELY-keskuksessa
  • 15.4. Osallistuminen Pohjois-Karjalan ELY:n johtamaan neuvotteluun Villalan suunnan niitoista kesällä 2014, tarkempaa tietoa täällä
  • 15.4. Osallistuminen SYKE:n johtamaan HALI-hankkeen palaveriin Espoossa
  • 4.4. Tiedotustilaisuus yhteistyösopimuksesta Osuuspankkien kanssa, juttu ja kuvia

 

Toukokuu

  • 27.5. Pro Puruveden yhteistyöneuvottelu Karelia AMK:n kanssa
  • 26.5. Pro Puruveden Puruvesi-päivä Kerimäen koulun kuudesluokkalaisille
  • 18.5. Osallistuminen Kesälahden messuille omalla osastolla
  • 17.5. Osallistuminen Punkaharjulla isoon terveysliikuntatapahtumaan omalla osastolla
  • 16.5. Neuvottelu Life IP-hankkeesta Etelä-Savon ELY-keskuksen johdolla Mikkelissä
  • 15.5. Pro Puruveden Puruvesi-päivä Kesälahden koulu viidesluokkalaisille
  • 5.5. Savonlinnan seudun vedet-toimintaryhmän ohjausryhmän kokous

 

Kesäkuu

  • 29.6. Pro Puruveden 1000. jäsen, juttu ja kuvia
  • 28.-29.6. Osallistuimme Kesälahden Muikkumarkkinoille, juttu ja kuvia
  • 11.-12.6. Osallistuimme SYKE:n vesistökunnostusverkoston seminaariin Iisalmessa mm. omalla esittelyosastollamme. Tapahtumasta ja tunnelmista voit lukea lisää täällä.
  • 5.6. Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelman ohjausryhmän kokous

 

Heinäkuu

  • 31.7. Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös Savisuon turvetuotannon lopettamisesta löytyy asiakirjoista
  • 26.7. Puruvesi-seminaari Kerimäellä Hotelli Herttuassa, juttu ja kuvia
  • 26.7. Ympäristöministeri Ville Niinistö tutustumassa Puruveteen Pro Puruveden järjestämänä, juttu ja kuvia
  • 12.-13.7. Osallistuimme Puhoksen Perinnepäiville, juttu ja kuvia
  • 9.7. Sisävesi Life IP -hankkeen neuvottelu Etelä-Savon ELY-keskuksessa

 

Elokuu

  • 27. - 29.8. Koekalastus hoitokalastustarpeen selvittämiseksi Ristilahdella, juttu ja kuvia
  • 9.-10.8. Vetouistelun SM-kisat Puruvedellä. Pro Puruvesi mukana tapahtumassa, juttu ja kuvia
  • 5.-9.8. Kerimäen muikkufestivaalit. Pro Puruvesi osallistui omalla osastollaan, juttu ja kuvia

 

Syyskuu

  • 26.9. Sisävesi Life IP -palaveri Mikkelissä
  • 21.9. Elokuun näkösyvyysmittausten tulokset on julkaistu. Tulosraporttia tästä mittauskerrasta pääset tarkastelemaan tästä. Päivitetyt aikasarjat kaikkien mittauskertojen tuloksista löydät täältä.
  • 18.9. Sisävesi Life IP -palaveri Mikkelissä
  • 8.9. Sisävesi Life IP -palaveri Kerimäellä, tilannekatsaus hankevalmistelusta
  • 3. - 4.9. Koekalastus Ristilahdella jatkuu

 

Marraskuu

  • 30.11. Yhdistyksen syyskokous pidettiin Hotelli Herttuassa Kerimäellä. Juttu ja kuvia kokouksesta täällä. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 on luettavissa pdf-muodossa tästä.
  • 26.-27.11. Sisävesi Life IP -kokous Espoossa, puheenjohtaja osallistuu

 

Joulukuu

  • 13.-14.12. Kerimäen Joulumessut, Pro Puruvesi osallistui omalla osastollaan. Messujen yhteydessä yhdistyksemme sai myös Kerimäen aluejohtokunnalta kunniakirjan "Vuoden maineteko 2014". Jutun ja kuvia tapahtumasta löydät täältä.
  • 3.12. Savonlinnan vedet ohjausryhmän kokous

 

 

Tapahtumakalenteri 2013 

 

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

  • 10.4. Maaliskuun näkösyvyysseurannan tulokset julkaistu, raportti (.pdf)
  • 28.4. Pro Puruvesi ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Kerimäellä Osuuspankin kokoustilassa. Kokouksessa käsiteltiin tärkeimpinä asioina vuoden 2012 toimintakertomus ja tilinpäätös, jotka hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti.

Toukokuu

  • 30.5. Puruvesi-suunnittelun aloituskokous (seitsemän rahoittajatahoa)
  • 29.5. MTK:n ympäristöjohtaja tutustumassa Puruveteen, juttu ja kuvia
  • 22. - 24.5. Koululaistilaisuudet Kerimäellä ja Kesälahdella, juttu ja kuvia
  • 14.5. Tiedotustilaisuus Pro Puruvesi -konsertista ja Puruvesi-seminaarista
  • 12.5. Konsertti-info
  • 9.5. Pro Puruvesi osallistui Kesälahti City Mahaton tapahtumaan, juttu ja kuvia

Kesäkuu

  • 29.-30.6. Kesälahden muikkumarkkinoilla, juttu ja kuvia
  • 27.6. Puruveden vesienhoidon suunnittelun projektiryhmän kokous
  • 15.6. Pro Puruvesi oli mukana luontotorilla lomarauhan julistukseen liittyen

Heinäkuu

  • 20.7. Puruvesi-seminaari Ruokkeen lomakylässä. Kuvia ja tunnelmia seminaarista löydät täältä. Seminaarin ohjelma pdf-muodossa löytyy täältä. Seminaarin esitysmateriaalit löytyvät asiakirjoista.
  • 14.7. Purus Tonis Pro Puruvesi -konsertti Kerimäen kirkossa. Jutun ja kuvia upeasta konsertista löydät täältä.
  • 8.7. Näkösyvyysseurannan kesäkuun tulokset on julkaistu, raportti (.pdf)

Elokuu

  • 15.-16.8. Vesistökunnostusverkoston seminaari Lahdessa. Yhdistys osallistui neljän hallituksen jäsenen voimin, jutun kuvineen löydät täältä.
  • 10.8. Elotori Kiteen torilla. Puheenjohtaja osallistuu.
  • 7.8. Tutustuminen Villalan niittohankkeeseen, juttu ja kuvia.

Syyskuu

  • 18.9. Näkösyvyysseurannan elokuun mittauskerran tulokset on julkaistu, raportin löydät täältä (.pdf).
  • 10.9. Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelman ohjausryhmän kokous
  • 3.9. Savonlinnan kaupungin "Puruvesi-seminaari" Pääkannassa Kerimäellä

Lokakuu

  • 18.10. Pro Puruvesi ry:n ja Itä-Savon yhteistyönä syntynyt lyhytelokuva "Puruveden monet kasvot" on julkaistu. Elokuvan traileria pääset katselemaan tästä.

Marraskuu

  • 29.11. Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelman infotilaisuus Kerimäellä paikallisille sidosryhmille
  • 28.11. Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelman infotilaisuus Kesälahdella paikallisille sidosryhmille
  • 27.11. Puruveden vesienhoidon yleissuunnitelman infotilaisuus Punkaharjulla paikallisille sidosryhmille
  • 24.11. Yhdistyksen syyskokous pidettiin Kerimäen Osuuspankin kokoustilassa. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 ja tehtiin henkilövalinnat.

Joulukuu

 

Tapahtumakalenteri 2012

 

Tammikuu

  • 7.1. Uuden hallituksen järjestäytymiskokous
  • 10.1. Puruvesi-lehden päätoimittajan Sauli Pahkasalon läksiäistilaisuus, yhdistys muisti  yhteistyökumppaniaan Pro Puruvesi -paidalla ja -lippiksellä
  • 26.1. Suomen Ympäristökeskuksen valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari, Pro Puruvesi ry:stä osallistuivat Reijo Jantunen, Ruth Lähdeaho ja Paavo Jantunen
  • 28.1. Hallituksen kokous

Helmikuu

  • 9.-10.2. Talven jääprojekti alkoi jäännostolla Heurekaan, juttu ja kuvia
  • 15. - 17.2. Jäännosto Savonlinnan Jäälinnaspektaakkeliin
  • 16.2. Jääprojektin tiedotustilaisuus Kerimäellä, lehdistötiedote 
  • 17.2. Savonlinnan vedet toimintaryhmän "työnyrkin" kokous

Maaliskuu

Huhtikuu

  • 13.4. Jätettiin leader-hanketukihakemus, lyhyt info (.pdf) 
  • 22.4. Lausunto Kerimäentien - Puruvedentien kaavaluonnoksesta (.pdf)
  • 29.4. klo 14 Kevätkokous, Punkaharjun valtuustosali

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

  • 3.8. Hankerahoituspalaveri Mikkelissä, muistio (.pdf)
  • 9.8. Pro Puruvesi ry:n lausunto Kirkkorannan kaavaan (.pdf)
  • 9.8. Pro Puruvesi ry:n lausunto Puruvedentien kaavaan (.pdf)
  • 21.8. Maaseudun tulevaisuustyöpaja Rantasalmella, muistio (.pdf)

Syyskuu

  • 2.9. Elokuun näkösyvyysseurannan tulokset (.pdf)
  • 7.9. Käynti Itä-Suomen yliopistolla, puheenjohtaja Reijo Jantunen neuvotteli yhteiskuntatieteiden tohtori Tero Mustosen ja dosentti Heikki Simolan kanssa Puruvesi-asioista
  • 12.9. Ristilahden pumppaamon muutossuunnittelun avauskokous Ristilahdella. Pohjois-Karjalan Ely-keskus rahoittaa suunnittelutyön peltoalueen valumavesien uudelleenohjaamiseksi mahdollisesti kosteikon kautta Puruveteen. Suunnitelman tulee olla valmis lokakuun loppuun mennessä. Suunnittelun toteuttaa Maveplan Oy.
  • 13.9. Puheenjohtaja Reijo Jantunen osallistui Etelä-Savon vesienhoidon suunnitelman seurantaryhmien yhteiseen maastopäivään Pieksämäellä
  • 27.9. Tutustuminen Pienen Vehkajärven tilanteeseen ja sen luoteispään kosteikkosuunnitelmaan Metsäkeskus Etelä-Savon Asmo Hyvärisen ja Pasi Pakarisen kanssa

Lokakuu

  • 1.10. Tapaamiset Savonlinnan kansanedustajien Jouni Backmanin ja Kaj Turusen kanssa, juttu ja pdf-muotoinen muistio
  • 4.10. Neuvottelu Puruvesi-hankkeista ja niiden rahoittamisesta Kerimäellä, Pro Puruveden muistio (.pdf)
  • 10.10. Savonlinnan seudun vesienhoidon seurantaryhmän työnyrkin kokous
  • 11.10. Jäälinna ry:n kokous Savonlinnan jääveistokisoista 2013. Kokouksessa päätettiin kisojen järjestämisestä ja sovittiin alustavasti, että jään toimittaa Pro Puruvesi ry.
  • 20.10. "Tupafoorumi" Hiukkajoella, juttu ja kuvia

Marraskuu

  • 16.11. Lokakuun näkösyvyysseurannan tulokset (.pdf)
  • 25.11. Pro Puruvesi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Kerimäellä Osuuspankin kokoustilassa. Kokouksessa käsiteltiin tärkeimpänä asiana vuoden 2013 toimintasuunnitelma ja valittiin puheenjohtaja, hallitus sekä toiminnantarkastaja vuodelle 2013 (kts. lehdistötiedote).

 

Tapahtumakalenteri 2011

 

Tammikuu

  • tammikuun loppuun kestävä ”Puhtaan Puruveden puolesta” - julistekilpailu Puruveden ympäryskuntien yläasteen oppilaille yhdessä Puruvesi-lehden kanssa
  • 14.1. yhteistyösopimuksen allekirjoitus Jäälinna ry:n kanssa (mm. Puruveden jään toimitus Kansainväliseen Jäälinnafestivaaliin 21.2. - 6.3. 2011 Olavinlinnaan)
  • 20.1. Puruveden selkävesien kristallinkirkas jääkimpale on esillä Matkamessujen tiedotustilaisuudessa Helsingissä Jäälinna ry:n esittelemänä
  • 24.1. Savonlinnan alueen vesistöjen toimintaryhmän nimeämän ”työnyrkin” kokous (mm. toimintasuunnitelma vuodelle 2011). Pro Puruvedellä on edustus sekä ELY-keskuksen johtamassa toimintaryhmässä että työnyrkissä.

Helmikuu

  • 4.2. Pro Puruvesi ry:n logon julkistus ja kotisivujen avaus (tiedotustilaisuus alueen medialle)
  • 8.2. Pro Puruveden esittämä palaveri Villalassa ”Arvon penkan” ja Ketolanlahden tilanteesta (ELY-keskus, Kesälahden kunta, Villalan kyläyhdistys, Villalan kalastuskunta, Pro Puruvesi)
  • 17. - 20.2 Jään nosto ja kuljetus Jäälinnafestivaaleihin Olavinlinnaan
  • 21. - 26.2. Osallistuminen Jäälinnafestivaalien jääveistokilpailun tapahtumiin (Puruveden erityislaatuisuuden tunnetuksi tekeminen), juttu ja kuvia täällä

Maaliskuu

  • 14.3. Savonlinnan alueen vedet "työnyrkin" kokous (toimintasuunnitelma 2011)
  • 15.3. Julistekilpailun palkintojen jako, juttu ja kuva täällä

Huhtikuu

Toukokuu

  • 6.5. Savonlinnan seudun vesienhoidon toimintaryhmän kokous
  • 12.5. palaveri Kerimäen kunnanjohdon kanssa, tilannepäivitys ja kesän yhteistoiminnan suunnittelu
  • 14.5. osallistuimme Kerimäellä "Tonttitohinat ja Kylämarkkinat" - tapahtumaan. Yhdistyksen omat paidat ja lippikset myynnissä ensimmäistä kertaa. Nähtävänä myös julistekilpailun voittajajulisteet. Kuva ja juttu tapahtumasta löytyy täältä.
  • 16.5. palaveri Punkaharjun kunnanjohdon kanssa, tilannepäivitys ja kesän yhteistoiminnan suunnittelu
  • 20.5. klo 14 Pro Puruvesi ry:n vuoro Pro Kesälahti ry:n järjestämässä Kesälahti City Mahaton – tapahtumassa. Onnittelut Pro Kesälahti ry:lle yhteistoimintakumppaneineen loistavasta tilaisuudesta. Täältä löydät kuvan, jossa  puheenjohtaja ja sihteeri tuovat viestikauluksen seuraaville viestinviejille pukeutuneena uusiin yhdistyksen paitoihin ja lippiksiin.
  • 31.5. Savonlinnan seudun vesienhoidon toimintaryhmän työnyrkki tutustui Puruveden tilanteeseen, jutun ja kuvia levän valtaamista Käräjäkallion rannoista löydät täältä

Kesäkuu

  • 13.6. palaveri Kesälahden kunnan luottamus- ja virkamiesjohdon kanssa. Katsaus Puruveden tilanteeseen ja suunnitelmiin.
  • 29.6. Pro Puruvesi ry järjesti yhdessä Kerimäen ja Punkaharjun kunnan kanssa neuvontatilaisuuden sekä Punkaharjulla että Kerimäellä Puruveden rannalla omien rantojen kunnostajille. Asiantuntijoina olivat Etelä-Savon ELY-keskuksesta DI Varpu Rajala ja Etelä-Savon luonnonsuojelupiiristä toiminnanjohtaja Timo Luostarinen. Kerimäen tilaisuus oli Hotelli Herttuan rannassa klo 13 - 15  ja Punkaharjun tilaisuus Seurakuntakeskuksen läheisyydessä klo 16 - 18. Pikku juttu kunnostusinfoineen löytyy täältä.

Heinäkuu

  • 2.-3.7. Pro Puruvesi ry osallistui Kesälahden Muikkumarkkinoiden ja Lohikuningaskilpailun tapahtumiin yhteisosastolla Pro Kesälahti ry:n kanssa. Yhdistyksellä oli puheenvuoro samanaikaisesti Kesälahden kunnan järjestämässä kesäasukastapahtumassa Karjalan Kievarissa. Pikku juttu kuvan kera löytyy täältä.
  • 14.7.  Pohjois-Karjalan metsäkeskus järjesti Puruvesi - Pyhäjärvi - luonnonhoitohankkeiden yleisötilaisuuden Karjalan Kievarissa Kesälahdella. Puruveden osalta käsiteltiin mm. ajankohtaista Haudanlahden-Ristlahden- Suurenkylän valuma-alueiden suunnitelmia. Pro Puruvesi ry oli mukana tilaisuudessa informoimassa Puruveden kokonaistilanteesta ja näkymistä. 

Elokuu

  • 6.8. järjestettiin Kerimäellä Hotelli Herttuassa ensimmäinen Puruvesi-seminaari. Seminaariin osallistui yli sata vierasta. Pro Puruvesi - yhdistys kiittää kaikkia osallistuneita. Seminaarin esitelmien esitysmateriaali on ladattavissa alta.

    Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantusen avauspuheenvuoro

    SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backmanin esitysmateriaali

    Ympäristötieteen dosentti Heikki Simolan esitysmateriaali

    Yhteiskuntatieteiden tohtori Tero Mustosen esitysmateriaali

    Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantusen Puruvesikatsaus
  • elokuun ajan Punkaharjun kirjastossa oli esillä "Yhdessä puhtaan Puruveden puolesta" julistekilpailun kilpailutyöt

Marraskuu

  • 26.11. klo 14.00 Pro Puruvesi ry:n syyskokous Kerimäellä Osuuspankin kokoushuoneessa. Kokouksessa mm. valittiin yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus vuodeksi 2012 ja päätettiin toimintasuunnitelma vuodeksi 2012.
  • 29.11. Pro Puruvesi ry:n tiedotustilaisuus Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan tiedotusvälineille Kesälahdella, lehdistötiedote ja kuvia

 

 

 

 

Sivua muokattu 21.05.2017    |    Takaisin ylös

© Pro Puruvesi ry     | Yhteystiedot | Sivukartta | Palaute | Tietoa sivustosta

Marikoo Kotisivuratkaisut